OMAN ELÄMÄNSÄ REERAAJAT : Sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus Lähde mukaan! -hankkeen toiminnallisissa ryhmissä

Rantanen, Outi. Oman elämänsä reeraajat – Sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus Lähde mukaan! -hankkeen toiminnallisissa ryhmissä. Syksy 2017. 93 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa ja kehittää Lähde mukaan! -hankkeessa matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden pitkäaikaistyöttömien sosiaalisen toimintakyvyn sekä osallisuuden edistämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteutetun ryhmätoiminnan pohjalta luoda matalan kynnyksen ryhmätoiminnan toimintamalli, jota voidaan myöhemmin hyödyntää pitkäaikaistyöttömien sosiaalisessa kuntoutuksessa. Lähde mukaan! -hanke toimi Porissa keväästä 2015 kevääseen 2017 Leader Karhuseudun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistoteutuksena. Sen tavoitteena oli yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen sekä työttömyyden vähentäminen. Pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi hanke järjesti toiminnallisia kaapelivalmennusryhmiä sekä sosiaalisen kuntoutuksen Reeraa!-ryhmiä. Reeraa!-ryhmät kokoontuivat kerran viikossa syksystä 2016 alkaen kolmessa eri Porin lähiössä. Niiden tavoitteena oli tutustua alueen harrastusmahdollisuuksiin, tehdä tutustumiskäyntejä mielenkiintoisiin kohteisiin, valmistaa ruokaa sekä vahvistaa yleisesti arjen sujumista. Ryhmäläiset olivat pitkäaikaistyöttömiä, joilla oli myös muita syrjäytymistä aiheuttavia ongelmia. Ryhmien ohjelma keskittyi oman elämän hallintaan ja työllistymisen edistämiseen. Asiakkaita ryhmiin lähettivät Porin kaupungin eri toimijat. Ryhmillä pystyttiin parantamaan asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta. Ryhmien päätyttyä todettiin, että Reeraa!-ryhmien kaltaiselle sosiaaliselle kuntoutukselle on tarvetta Porissa. Reeraa!-ryhmistä saatujen kokemusten perusteella muodostettiin matalan kynnyksen ryhmätoiminnan malli pitkäaikaistyöttömien sosiaaliseen kuntoutukseen. Mallissa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmät edeltävät kuntouttavaa työ-toimintaa joko yksin tai yhdistettynä siihen. Niille henkilöille, jotka eivät kykene siirtymään kuntouttavaan työtoimintaan jostain syystä, pitäisi järjestää sosiaa-lista kuntoutusta omassa ryhmässä. Asiasanat: sosiaalinen toimintakyky, syrjäytyminen, osallisuus, yhteisötyö, sosiaalinen kuntoutus, ryhmätRantanen, Outi. Renovators of their own lives – Improving the measures of social rehabilitation as a part of Lähde mukaan! -project. 93 p., 1 appendix. Language: Finnish. Autumn 2017. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of this development oriented thesis was to create a model of low threshold group activities as part of social rehabilitation for the long-term unemployed who are socially excluded or are at risk. The aim of rehabilitation was to increase the social ability and participation. The study was carried out within the project Lähde mukaan! – Come along! The project was implemented in co-operation of Leader Karhuseutu and Diaconia University of Applied Sciences in Pori between spring 2015 and spring 2017. As a part of the project there were organized functional CABLE groups and the social rehabilitation groups called Reeraa! Reeraa!-groups gathered once a week. The target was to increase the group member’s participation and social ability. The agenda of the group meetings concentrated on coping with one’s own lives and supporting the employment. According to the enquiries, the groups achieved their goals. It was found also was that there is a need for organizing social rehabilitation in the city of Pori. Based on the experiences from Reeraa! -groups a model for social rehabilitation was created. After the social rehabilitation, the rehabilitative work is the next step alone or combined with it. A chance for the social rehabilitation should always be provided for the people who are not able to continue to the rehabilitative work for some reason. Keywords: social ability to function, social exclusion, participation, community social work, social rehabilitation, group

A comprehensive spatial model for historical travel effort - a case study in Finland

Contributing to multidisciplinary studies of human population history, this paper presents an analysis chain to comprehensively model the historical travel environment in Finland, based on a study of spatial patterns of overall accessibility within the country. We created a spatial historical travel environment model over the whole country using high-quality terrain and landscape spatial data, combined with information from historical sources that characterize the landscape in terms of travel effort given the environmental and human-related factors current up until the late 19th century. Spatial analyses of historical travel effort based on the travel environment model indicate travel speeds for different parts of the country, ranging from 0.6 to 5.3 km/h. This is nearly a tenfold range, potentially highly significant for studies relying on historical travel effort and contacts between population groups in Finland. The results show that the overall travel effort in southern Finland is significantly smaller than in the north: almost all areas in southern Finland have average travel speeds above 3 km/h, whereas the average travel speeds below 2.5 km/h are typical in the north. A more detailed study using random 100 km transects highlights the variability of the least-cost routes in different landscapes and between different source data combinations in each cost surface. The paper identifies great potential in combining the existing spatial data archives with archaeological, linguistic, and genetic data in a GIS analysis, to study the travel effort and its impact on the observed spatial patterns of languages, genetic traits, and archaeological findings

Best practices for spatial language data harmonization, sharing and map creation-A case study of Uralic

Despite remarkable progress in digital linguistics, extensive databases of geographical language distributions are missing. This hampers both studies on language spatiality and public outreach of language diversity. We present best practices for creating and sharing digital spatial language data by collecting and harmonizing Uralic language distributions as case study. Language distribution studies have utilized various methodologies, and the results are often available as printed maps or written descriptions. In order to analyze language spatiality, the information must be digitized into geospatial data, which contains location, time and other parameters. When compiled and harmonized, this data can be used to study changes in languages' distribution, and combined with, for example, population and environmental data. We also utilized the knowledge of language experts to adjust previous and new information of language distributions into state-of-the-art maps. The extensive database, including the distribution datasets and detailed map visualizations of the Uralic languages are introduced alongside this article, and they are freely available

Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa ja tulevaisuuden skenaarioissa

Etelä-Savo on maamme toiseksi suurin mökkimaakunta, missä mökkien määrä on jo lähes yhtä suuri kuin Varsinais-Suomessa. Vapaa-ajan asuminen lisää etenkin sesonkiaikoina maakunnan asukaslukua ja sitä kautta myös kulutusta alueella. Vapaa-ajan asumisen merkitys Etelä-Savossa esimerkiksi elinvoiman, työllisyyden ja maaseudun elävöittämisen näkökulmasta on merkittävä. Tämä raportti on osa Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi -hanketta. Sen keskeisin tavoite on tukea Etelä-Savon kehittymistä esimerkilliseksi kestävän vapaa-ajan asumisen alueeksi sekä aluekehityksen että vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Raportti koskee hankkeen tutkimusosion työpakettia 2, jonka tavoitteena oli selvittää Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa ja mökkeilyn mahdollisten muutosten vaikutukset aluetalouteen vuoteen 2030 mennessä. Aluetaloudellisen vaikuttavuuden laskennan työvälineenä on käytetty monialueellista ja -toimialaista yleisen tasapainon CGE RegFin-simulointimallia. Se perustuu vakiintuneisiin mikro- ja makrotaloustieteen teorioihin, soveltavan tilastotieteen estimointimenetelmiin ja koeteltuihin soveltavan matematiikan ratkaisualgoritmeihin. Simulaatiotarkastelu lähtee liikkeelle alueen taloudellisissa olosuhteissa tapahtuvista muutoksista. Tässä sovelluksessa muutokset koskevat maakunnan ulkopuolella asuvia vapaa-ajan asujia ja heidän rahankäyttöään Etelä-Savossa. Kyse on tällöin sen arvioinnista, miten paljon muutos vapaa-ajan asujien käyttäytymisessä vaikuttaa muun muassa alueen työllisyyteen ja elintasoon. Laskelmat sisältävät sekä suoran, epäsuoran että niin sanotun aiheutetun vaikutuksen. Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen mahdollisista tulevaisuuden kehityssuunnista muodostettiin kolme erilaista skenaariota hyödyntäen tilastoja, asiantuntijoiden näkemyksiä, kyselyä ja aikaisempia tutkimuksia. Ne koskevat vapaa-ajan asumisen mahdollista muutosta Etelä-Savon maakunnassa ja sen seutukunnissa vuosien 2015 ja 2030 välillä. Realistinen skenaario kuvaa todennäköisintä mahdollista kehityskulkua. Optimistinen skenaario kuvaa kehitystä, jossa vapaa-ajan asumisen kehittämiseen panostetaan entistä enemmän ja mökkeilyn suosio vain kasvaa. Pessimistinen skenaario puolestaan kuvaa tilannetta, missä vapaa-ajan asumiseen, sen palveluihin ja mökkien kuntoon ei panosteta, mikä vähentää mökkeilyä alueella. Vapaa-ajan asumisen muutosta tarkastellaan keskeisimpien muuttujien kautta. Nämä ovat mökkien määrä ja maakunnan ulkopuolella asuvien omistajien osuus siitä, yöpymisvuorokaudet sekä palveluiden käyttö. Tulosten perusteella maakunnan ulkopuolisten vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus Etelä-Savon maakunnan yksityiseen kulutukseen on nykytilanteessa noin 157 miljoonaa euroa kerroinvaikutuksineen, mikä vastaa noin 7,5 prosenttia maakunnan yksityisestä kulutuksesta. Seutukunnittain tarkasteltuna vaikutus on selvästi suurin Mikkelin seutukunnassa (96 miljoonaa euroa). Vaikutus on lähes puolet pienempi Savonlinnan seutukunnassa (48 miljoonaa euroa). Pieksämäen seutukunnassa vapaa-ajan asukkaat eivät ole aivan yhtä merkittävässä roolissa kuin Mikkelin ja Savonlinnan seutukunnissa, sillä vaikutus Pieksämäen seutukuntaan on noin 12 miljoonaa euroa. Vapaa-ajan asukkaat edistävät kulutuksensa kautta myös alueen työllisyyttä. Koko Etelä-Savon tasolla vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus maakunnan työllisyyteen on noin 310 henkilötyövuotta (htv). Henkilötyövuosissa tarkasteltuna suurin vaikutus kohdistuu Mikkelin seutukuntaan (195 htv). Savonlinnan seutukuntaan kohdistuu noin puolet Mikkelin seutukunnan vaikutuksista (91 htv). Vapaa-ajan asukkaiden vaikutus Pieksämäen seutukuntaan on selvästi pienin (22 htv). Tulosten osalta on hyvä huomioida, että todelliset vaikutukset saattavat olla arvioitua suuremmat, jos kyselystä saadut lähtötiedot eivät pidä sisällään myös muilta kuin yrityksiltä ostettuja tuotteita ja palveluita kuten esimerkiksi talkootyötä. Kaikilla tulevaisuuden skenaarioilla olisi vaikutusta Etelä-Savon yksityiseen kulutukseen. Realistinen eli todennäköisin skenaario nostaisi vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutuksia maakunnan yksityiseen kulutukseen noin 180 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, mikä on noin 23 miljoonaa enemmän kuin nykytilanteessa. Tämän muutoksen saisi aikaan skenaariossa oletetut mökkien ja siten myös mökkitalouksien määrän kasvu, yöpymisvuorokausien lisääntyminen sekä palveluiden käytön kasvu. Tästä vaikutuksen kasvusta nykytilanteeseen nähden 12 miljoonaa euroa kohdistuisi Mikkelin seutukuntaan, yhdeksän miljoonaa euroa Savonlinnan seutukuntaan ja kaksi miljoonaa euroa Pieksämäen seutukuntaan. Optimistisen skenaarion oletusten toteutuminen tarkoittaisi, että vapaa-ajan asukkaiden rahankäytön vaikutus Etelä-Savon yksityiseen kulutukseen nousisi noin 200 miljoonaan euroon vuonna 2030. Tämä olisi noin 42 miljoonaa euroa nykytilannetta enemmän. Pessimistisen skenaarion toteutuminen vähentäisi vastaavasti vapaa-ajan asukkaiden rahankäytön aluetaloudellisia vaikutuksia. Vaikutus yksityiseen kulutukseen laskisi noin 143 miljoonaan euroon, mikä on 13 miljoonaa euroa vähemmän kuin nykytilanteessa. Tulevaisuuden skenaariot vaikuttaisivat myös maakunnan työllisyyteen. Maakunnan vapaa-ajan asukkaiden rahankäytön työllisyysvaikutus nousisi realistisessa skenaariossa 353 henkilötyövuoteen, mikä on 44 henkilötyövuotta enemmän kuin nykytilanteessa. Tästä kasvusta nykytilanteeseen nähden noin 24 henkilötyövuotta kohdistuisi Mikkelin seutukuntaan, 16 Savonlinnan seutukuntaan ja neljä Pieksämäen seutukuntaan. Optimistisen skenaarion toteutuminen johtaisi Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden rahankäytön työllisyysvaikutuksen kasvuun. Vaikutus kohoaisi noin 390 henkilötyövuoteen eli yli 80 henkilötyövuotta nykytilannetta suurempaan vaikutukseen. Työllisyysvaikutus olisi realistiseenkin skenaarioon nähden lähes 40 henkilötyövuotta suurempi. Pessimistinen skenaario vaikuttaisi puolestaan negatiivisesti Etelä-Savon työllisyyteen nykytilanteeseen nähden. Vapaa-ajan asukkaiden rahankäytön vaikutukset työllisyyteen laskisivat 26 henkilötyövuodella nykytilanteeseen verrattuna. Japanissa vuodesta 2008 käytössä ollut kotiseutulahjoitusjärjestelmä (furusato noozei) esitellään raportissa esimerkkinä siitä, miten monipaikkaista asumista ja kotiseututunnetta voidaan hyödyntää aluekehittämisen resurssina. Kotiseutulahjoitus on sosiaalinen innovaatio ja digitaalisen alustatalouden ratkaisu, joka edistää kansalaisten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan ja alueiden kehitykseen. Japanin mallia ei kuitenkaan voida suoraan kopioida Suomeen. Vahvana vapaa-ajan asumisen maakuntana Etelä-Savo todennäköisesti hyötyisi myös taloudellisesti, jos jokin kotiseutulahjoitusta vastaava malli kehitettäisiin Suomen olosuhteisiin. Koska vapaa-ajan asuntoja on runsaasti Etelä-Savon maakunnassa, myös vapaa-ajan asukkaiden kulutuksella on paljon merkitystä sekä yksityiselle kulutukselle että työllisyydelle. Tulevaisuuden skenaarioiden tulosten osalta täytyy huomioida, että ne ovat suuntaa antavia, mahdollisten kehityssuuntien vaikutuksia. Skenaarioiden tulokset antavat kuitenkin hyvän kuvan siitä, millaisia aluetaloudellisia vaikutuksia syntyy, jos vapaa-ajan asumiseen maakunnassa panostetaan ja mökkeilyn suosio jatkuu. Tarkastelussa on huomioitu ainoastaan kulutuksen osuus vaikutuksissa. Esimerkiksi mökkien rakentamista ja tonttien ostoja ei otettu huomioon. Tarkastelussa ei myöskään ole huomioitu muun muassa imagovaikutuksia. Kokonaisuudessaan vapaa-ajan asukkaiden vaikutus Etelä-Savoon ja sen seutukuntiin on siten esitettyjä tuloksia suurempi

Comprehensive analysis of NuMA variation in breast cancer

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>A recent genome wide case-control association study identified <it>NuMA </it>region on 11q13 as a candidate locus for breast cancer susceptibility. Specifically, the variant Ala794Gly was suggested to be associated with increased risk of breast cancer.</p> <p>Methods</p> <p>In order to evaluate the <it>NuMa </it>gene for breast cancer susceptibility, we have here screened the entire coding region and exon-intron boundaries of <it>NuMa </it>in 92 familial breast cancer patients and constructed haplotypes of the identified variants. Five missense variants were further screened in 341 breast cancer cases with a positive family history and 368 controls. We examined the frequency of Ala794Gly in an extensive series of familial (n = 910) and unselected (n = 884) breast cancer cases and controls (n = 906), with a high power to detect the suggested breast cancer risk. We also tested if the variant is associated with histopathologic features of breast tumors.</p> <p>Results</p> <p>Screening of <it>NuMA </it>resulted in identification of 11 exonic variants and 12 variants in introns or untranslated regions. Five missense variants that were further screened in breast cancer cases with a positive family history and controls, were each carried on a unique haplotype. None of the variants, or the haplotypes represented by them, was associated with breast cancer risk although due to low power in this analysis, very low risk alleles may go unrecognized. The <it>NuMA </it>Ala794Gly showed no difference in frequency in the unselected breast cancer case series or familial case series compared to control cases. Furthermore, Ala794Gly did not show any significant association with histopathologic characteristics of the tumors, though Ala794Gly was slightly more frequent among unselected cases with lymph node involvement.</p> <p>Conclusion</p> <p>Our results do not support the role of <it>NuMA </it>variants as breast cancer susceptibility alleles.</p

Genes reveal traces of common recent demographic history for most of the Uralic-speaking populations

Background: The genetic origins of Uralic speakers from across a vast territory in the temperate zone of North Eurasia have remained elusive. Previous studies have shown contrasting proportions of Eastern and Western Eurasian ancestry in their mitochondrial and Y chromosomal gene pools. While the maternal lineages reflect by and large the geographic background of a given Uralic-speaking population, the frequency of Y chromosomes of Eastern Eurasian origin is distinctively high among European Uralic speakers. The autosomal variation of Uralic speakers, however, has not yet been studied comprehensively.Results: Here, we present a genome-wide analysis of 15 Uralic-speaking populations which cover all main groups of the linguistic family. We show that contemporary Uralic speakers are genetically very similar to their local geographical neighbours. However, when studying relationships among geographically distant populations, we find that most of the Uralic speakers and some of their neighbours share a genetic component of possibly Siberian origin. Additionally, we show that most Uralic speakers share significantly more genomic segments identity-by-descent with each other than with geographically equidistant speakers of other languages. We find that correlated genome-wide genetic and lexical distances among Uralic speakers suggest co-dispersion of genes and languages. Yet, we do not find long-range genetic ties between Estonians and Hungarians with their linguistic sisters that would distinguish them from their non-Uralic-speaking neighbours.Conclusions: We show that most Uralic speakers share a distinct ancestry component of likely Siberian origin, which suggests that the spread of Uralic languages involved at least some demic component

Genes reveal traces of common recent demographic history for most of the Uralic-speaking populations.

BACKGROUND: The genetic origins of Uralic speakers from across a vast territory in the temperate zone of North Eurasia have remained elusive. Previous studies have shown contrasting proportions of Eastern and Western Eurasian ancestry in their mitochondrial and Y chromosomal gene pools. While the maternal lineages reflect by and large the geographic background of a given Uralic-speaking population, the frequency of Y chromosomes of Eastern Eurasian origin is distinctively high among European Uralic speakers. The autosomal variation of Uralic speakers, however, has not yet been studied comprehensively. RESULTS: Here, we present a genome-wide analysis of 15 Uralic-speaking populations which cover all main groups of the linguistic family. We show that contemporary Uralic speakers are genetically very similar to their local geographical neighbours. However, when studying relationships among geographically distant populations, we find that most of the Uralic speakers and some of their neighbours share a genetic component of possibly Siberian origin. Additionally, we show that most Uralic speakers share significantly more genomic segments identity-by-descent with each other than with geographically equidistant speakers of other languages. We find that correlated genome-wide genetic and lexical distances among Uralic speakers suggest co-dispersion of genes and languages. Yet, we do not find long-range genetic ties between Estonians and Hungarians with their linguistic sisters that would distinguish them from their non-Uralic-speaking neighbours. CONCLUSIONS: We show that most Uralic speakers share a distinct ancestry component of likely Siberian origin, which suggests that the spread of Uralic languages involved at least some demic component