Kokemuksia päihdeongelmista omaishoitoperheen arjessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia tekijöitä liittyy päihdeongelmaan omaishoitoperheen arjessa ja millaista tukea omaishoitajat kokevat tarvitsevansa. Tavoitteena oli lisätä ennestään vain vähän tutkitun yhteiskunnallisesti merkittävän ilmiön tunnettavuutta, ja olla osana edistämässä siihen löytyvien ongelmien ratkaisuissa. Aihe on tärkeä suurten ikäluokkien ikääntyessä, omaishoidon merkityksen kasvaessa ja ikääntyvien ihmisten alkoholin kulutuksen lisäännyttyä. Teemahaastattelun avulla haettiin vastauksia valittuihin tutkimuskysymyksiin. Aineistoa varten haastateltiin 13 omaishoitajaa, joiden omaishoidettavalla tai muulla perheenjäsenellä on tai on ollut päihdeongelma. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni läheisen päihdeongelmaan liittyvien tekijöiden laaja negatiivinen vaikutus omaishoitoperheen arkeen. Negatiiviset vaikutukset ilmenivät elämän eri osa-alueilla ja heijastuivat myös omaishoitajien omaan terveyteen. Tuloksissa nousi esiin myös omaishoitajien kokemia tuen tarpeita, kuten fyysisiä, sosiaalisia ja tiedollisia tuen tarpeita. Hoitoalan opiskelijat sekä ammattilaiset voivat hyödyntää opinnäytetyötä osana ammatillis-ta kehittymistä. Lisäksi opinnäytetyön avulla omaishoitoperheiden kanssa työskentelevät eri yritysten, terveydenhuollon organisaatioiden ja järjestöjen työntekijät voivat kehittää osaamistaan. Jatkossa oleellista olisi pohtia, miten omaishoitajien tarpeellisiksi kokemat tukipalvelut saisi tavoittamaan ne, jotka tukea tarvitsevat. Ongelmallista tästä tekee päihdeongelmien stigma, jonka vuoksi ongelmia ei tuoda esille, ja jolloin tukea tarvitsevat eivät pääse avun piiriin.The purpose of this thesis was to find out what kind of factors relate to substance abuse in caregiver families and what kind of need for support caregivers have. The aim of this study was to enhance awareness of this socially relevant subject and to be part of finding solutions to the problems that surround this topic. The significance of this subject is emphasized as the baby boomer generation ages, because the importance of family care rises, and alcohol consumption has been shown to increase in older populations. Research material was gathered with theme interviews. Thirteen caregivers whose care receiver or other family member had a substance abuse problem were interviewed. The research material was analyzed with an inductive content analysis. Results showed that the factors related to substance abuse had broad negative impacts on caregiver families. Negative impacts showed up in various aspects of the subjects’ lives and affected caregivers’ health. The main types for support which were raised by respon-dants were physical, social and intellectual support. Nursing and healthcare students and professionals can use the results of this thesis to their professional development. The results of this study can also be used in supporting caregiver families by professionals in different companies and various healthcare organiza-tions. In the future it is essential to consider how support can be provided to caregivers and the families who need it. The societal stigma of substance abuse often hinders people from seeking help for substance abuse, and many are left without the help and services they would need

Metastatic Uveal Melanoma : Diagnosis by Imaging and Stage-Stratified Overall Survival

Objectives Primary uveal melanoma is the most common intraocular malignant tumour in adults. It metastasises in more than half of patients, and even 35 years after the diagnosis of the primary tumour, metastatic uveal melanoma is the leading cause of death. However, no consensus exists regarding either screening or treatment of metastatic disease. The aims of this study are to provide a systematic review and meta-analysis of the current literature regarding the survival of actively treated patients with metastatic uveal melanoma; to describe a national cohort with metastatic uveal melanoma; and by means of this cohort, to analyse both the agreement of imaging modalities in diagnosis of metastatic disease and the stage-stratified survival of patients who received best supportive care (BSC) and active treatment. Methods Study I was a systematic review and meta-analysis of original, peer-reviewed articles published between January 1, 1980 and March 29, 2017, reporting individual-level survival in Kaplan-Meier plot or numerical form. The survival graphs were digitised, and individual survival times were pooled. The median overall survival (OS) was calculated by treatment modality, and modalities were compared by the log-rank test and Cox regression, adopting conventional chemotherapy (CHT) as a reference. For Studies II–IV, a nationwide cohort of patients was identified, whose metastases were diagnosed between January 1, 1999 and December 31, 2016 after the primary tumour had been managed in the Ocular Oncology Service, Helsinki University Hospital, which is a national referral centre. If a computed tomography (CT) or magnetic resonance imaging (MRI) was performed within 60 days of the upper abdominal ultrasonography (US), then the agreement of findings was studied regarding the presence and number of metastases (Study II). To study the survival of patients who received BSC (Study III) or active treatment (Study IV), they were assigned to stages IVa, IVb, and IVc, corresponding to predicted median OS of ≥12 months, <12–6 months, and <6 months, by using the Helsinki University Hospital Working Formulation (WF), previously validated by the European Ophthalmic Oncology Group (OOG). The primary endpoint was OS. It was compared with the Kaplan-Meier product-limit method and Cox proportional hazards regression analysis against BSC and between active treatment modalities (Study IV). Results The meta-analysis included 2,494 patients from 78 studies, and the median OS was 13 months. Of the treatment modalities with >100 patients, the pooled median OS was 5–6 months longer with surgery and IHP and 4 months shorter with CPI than with CHT, for which the median OS was 11 months (P < 0.010, log-rank test). However, OS was subject to identifiable confounding factors related to the heterogeneity in the included studies. The nationwide cohort with metastatic uveal melanoma comprised 338 patients, of whom metastatic disease was diagnosed in 215 patients with US and CT/MRI within 60 days. The sensitivity of US in detecting metastases was 96% (95% confidence interval [CI], 92–98). Moreover, US detected metastases in 95% of the patients and agreed with a staging CT/MRI on their presence in 89% of patients, showing at least the same number of lesions as CT/MRI in 72% of patients, and in nine patients, it detected metastases that CT initially missed for various reasons. In the nationwide cohort, 108 patients who were analysed received BSC and 216 active treatment. Of the patients who received BSC, 24%, 19%, and 55% represented WF stages IVa, IVb, and IVc, respectively. The median OS shortened with increasing stages, and calculated from the treatment decision (i.e. BSC), it was 12 months (95% CI, 9.4–21) for stage IVa, 5.7 months (95% CI, 0.7–11) for stage IVb, and 0.6 months (95% CI, 0.3–0.9) for stage IVc (P < 0.001, log-rank test for trend). Of the 216 patients who received active treatment, 66%, 17%, and 15% represented WF stages IVa, IVb, and IVc, respectively. The median OS also shortened with increasing stages, and calculated from treatment decision, it was 18 months (95% CI, 16–21) for stage IVa, 6.9 months (95% CI, 4.8–9.7) for stage IVb, and 1.9 months (95% CI, 1.6–2.9) for stage IVc (P 0.99, corrected for multiple comparisons by stage), as was survival after selective internal radiation therapy (SIRT) (P = 0.58). Finally, we did not observe any convincing difference in OS relative to that after BSC in any comparison in stage-IVb or -IVc patients. Main conclusions The meta-analysis suggested no clinically significant difference by treatment modality, although for patients with solitary hepatic metastases, surgery might have been more effective than CHT. However, the studies reviewed were heterogeneous. In the nationwide cohort, hepatic US was a sensitive follow-up modality, supporting its continued use as the primary imaging method for this purpose. The median OS was comparable to that of BSC patients with main treatment modalities—except with CHT and surgery in stage IVa, the former being associated with shorter and the latter with longer survival. Surgical resection may be superior but is available only for a minority of patients. No current treatment that is available for most patients with metastatic uveal melanoma is likely to appreciably prolong OS. Furthermore, validated staging systems and proper historical control groups are crucial for correct interpretation of the outcomes in non-randomised trials. Keywords uveal melanoma; uveal neoplasms; melanoma; metastasis; treatment; best supportive care; chemotherapy; surgery; chemoimmunotherapy; immunotherapy; targeted therapy; selective internal radiation therapy; isolated hepatic perfusion; transarterial chemoembolisation; ultrasonography; magnetic resonance imaging; computed tomography; survival; staging; meta-analysis; retrospective studyTausta Suonikalvoston melanooma on yleisin aikuisten silmänsisäinen pahanlaatuinen kasvain. Yli puolet potilaista sairastuu levinneeseen tautiin, joka on yleisin kuolinsyy jopa 35 vuoden kuluttua emokasvaimen diagnoosista. Levinneen taudin seulomisesta tai sen hoidosta ei vallitse yhteisymmärrystä. Tavoitteeni oli selvittää systemoidun kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin avulla levinnyttä suonikalvoston melanoomaa sairastavien aktiivisesti hoidettujen potilaiden elossaoloaika. Keräsin valtakunnallisen aineiston levinnyttä suonikalvoston melanoomaa sairastaneista potilaista ja tutkin sen avulla kuvantamismenetelmien yhtenevyyttä levinneen taudin diagnostiikassa sekä oireenmukaisesti ja aktiivisesti hoidettujen potilaiden elossaoloaikaa levinneisyysluokan mukaisesti. Menetelmät Osatyö I oli systemoitu katsaus ja meta-analyysi vertaisarvioiduista artikkeleista, jotka julkaistiin 1.1.1980 ja 29.3.2017 välisenä aikana PubMedissa, ja jotka sisälsivät potilaskohtaista tietoa eloonjäämisestä joko Kaplan-Meier -kuvaajan tai lukujen muodossa. Digitoin kuvaajat ja yhdistin elossaoloajat. Laskin mediaani elossaoloajan eri hoitomuodoille ja vertasin niitä perinteiseen kemoterapiaan Kaplan-Meierin menetelmällä ja Coxin suhteellisten riskitiheyksien regressioanalyysilla. Osatyöt II–IV perustuivat valtakunnalliseen aineistoon potilaita, joiden levinnyt tauti oli todettu 1.1.1999 ja 31.12.2016 välisenä aikana, ja joiden emokasvain oli hoidettu Hyksin silmätautien klinikassa, johon suonikalvoston melanooman hoito on valtakunnallisesti keskitetty. Niiltä potilailta, joiden etäpesäkkeet oli havaittu kaikututkimuksella ja siitä 60 päivän sisällä tehdyllä tietokonetomografia (TT)- tai magneettitutkimuksella (MRI), tarkastelin kuvantamislöydösten yhtenevyyttä siltä osin, oliko etäpesäkkeitä havaittu ja jos oli, niin kuinka monta. Elossaoloaikaa tutkin jakamalla potilaat kolmeen ryhmään Euroopan silmäkasvainryhmän monikeskustutkimuksen validoiman Helsinki University Hospital Working Formulationin perusteella. Levinneisyysluokat IVa, IVb ja IVc edustavat elinajan odotetta ≥12, <12–6 ja <6 kuukautta. Tutkimuksen ensisijainen päätetapahtuma oli kokonaiselossaoloaika, jota vertasin oireenmukaisen hoidon sekä eri hoitomuotojen jälkeiseen elossaoloaikaan Kaplan-Meierin menetelmällä ja Coxin suhteellisten riskitiheyksien regressioanalyysilla. Tulokset Meta-analyysiin löytyi 2494 potilasta 78 tutkimuksesta. Mediaani kokonaiselossaoloaika oli 13 kk. Niistä hoitomuodoista, joita sai >100 potilasta, isoloitu maksaperfuusio ja kirurgia pidensivät elossaoloaikaa 5–6 kk ja tarkistuspisteen estäjät lyhensivät sitä 4 kk verrattuna perinteiseen kemoterapiaan, jonka jälkeen mediaani kokonaiselossaoloaika oli 11 kk. Meta-analyysiin sisältyvien julkaisujen heterogeenisyys paljasti tunnistettavissa olevia sekoittavia tekijöitä. Valtakunnallinen aineisto koostui 338 potilaasta, joiden levinneistä taudeista 215 oli todettu kaikukuvauksella 60 päivän sisällä TT- tai MRI-tutkimuksesta. Kaikukuvauksen herkkyys havaita etäpesäke oli 96 % (95 % luottamusväli [LV], 92–98). Kaikukuvaus havaitsi etäpesäkkeet 95 %:lla potilaista ja oli 89 %:lla yhtenevä TT/MRI-tutkimuksen kanssa sen suhteen havaittiinko etäpesäkkeitä vai ei. Kaikukuvaus havaitsi 72 %:lla potilaista vähintään yhtä monta etäpesäkettä kuin TT/MRI, ja yhdeksällä potilaalla etäpesäkkeen, joka jäi TT-tutkimuksessa huomiotta. Tulokset tukevat kaikututkimuksen käytön jatkamista valtakunnallisena seulontamenetelmänä. Koko aineistossa 108 potilasta sai oireenmukaista hoitoa. Heistä 24 % kuului levinneisyysluokkaan IVa, 19 % luokkaan IVb ja 55 % luokkaan IVc. Mediaani kokonaiselossaoloaika lyheni levinneisyysluokan mukaan ja oli 12 kk (95 % LV, 9.4–21) luokassa IVa, 5.7 kk (95 % LV, 0.7–11) luokassa IVb ja 0.6 kk (95 % LV, 0.3–0.9) luokassa IVc (P < 0.001, log-rank trenditesti). Kahdestasadastakuudestatoista potilaasta, jotka saivat aktiivista hoitoa, 66 % kuului levinneisyysluokkaan IVa, 17 % luokkaan IVb ja 15 % luokkaan IVc. Mediaani kokonaiselossaoloaika oli sitä lyhyempi mitä korkeampi luokka oli: 18 kk (95 % LV, 16–21) luokassa IVa, 6.9 kk (95 % LV, 4.8–9.7) luokassa IVb, ja 1.9 kk (95 % LV, 1.6–2.9) luokassa IVc (P 0.99 ja P = 0.58, log-rank testi). Levinneisyysluokkien IVb ja IVc potilaat eivät vakuuttavasti hyötyneet mistään hoitomuodosta. Päätelmät Meta-analyysissa totesin, ettei kokonaiselossaoloaika millään hoitomuodolla paitsi mahdollisesti etäpesäkkeiden kirurgisella poistolla poikennut perinteisellä kemoterapialla saavutetusta. Analysoidut tutkimukset olivat heterogeenisiä. Valtakunnallisen aineiston perusteella ylävatsan kaikututkimus oli herkkä menetelmä toteamaan maksaetäpesäkkeet. Mediaani kokonaiselossaoloaika oli verrattavissa oireenmukaisesti hoidettujen potilaiden elossaoloaikoihin aktiivisilla hoitomuodoilla paitsi perinteisellä solunsalpaajahoidolla ja kirurgialla levinneisyysluokassa IVa, jossa se oli ensin mainitulla lyhyempi ja viimeksi mainitulla pidempi. Todennäköisesti mikään nykyinen hoito paitsi kirurgia ei pidennä useimpien levinnyttä uveamelanoomaa sairastavien potilaiden elossaoloaikaa. Kirurginen poisto on kuitenkin harvoin mahdollinen, koska maksassa on yleensä useampia etäpesäkkeitä. Validoidun levinneisyysluokituksen ja asianmukaisten verrokkien käyttäminen on välttämätöntä hoitotutkimusten oikealle tulkinnalle

Raittiiksi riippuvaiseksi : analyysi Minnesota-mallin hoidossa raitistuneiden toipumistarinoista

Tämän sosiaalityön pro gradu -tutkielman aiheena on Minnesota-mallin hoidon käyneiden raitistuneiden alkoholistien toipumistarinat. Tutkimus on laadullinen narratiivinen tutkimus ja sen tavoitteena on tarkastella oman toipumistarinan kerrontaa ja kuvausta. Tutkimuskysymyksiä ovat 1) Minkä ajanjakson tai asian henkilö kokee merkitykselliseksi riippuvuuden syntymisessä, entä toipumisprosessissaan? 2) Kuinka henkilö kuvaa aikaa ennen toipumista ja toipumisen jälkeen? 3) Kuinka motivaatio näyttäytyy tarinoissa? Aineistona tutkielmassa on käytetty kuutta, kolmen miehen ja kolmen naisen, Minnesota-mallin hoidon käyneen henkilön toipumistarinaa. Tarinat on kerätty kahden Minnesota-mallin hoitolaitoksen kautta. Toipumistarinan kirjoittamiseen ei annettu kirjoittajille tarkkoja ohjeita, vaan he saivat parhaaksi katsomallaan tavalla kirjoittaa omasta toipumisestaan ja kokemuksistaan. Tutkielman tuloksena on löydettävissä yksi kaikkien kirjoittajien osalta yhteneväinen toipumistarina, jonka etenemisjärjestys on kaikissa tarinoissa samanlainen. Jokaisessa tarinassa kuljetaan alkoholismin kanssa pohjakosketukseen saakka, jonka jälkeen toipuminen alkaa. Pohjakosketus nähtiinkin merkittävänä käänteen tekevänä hetkenä. Tunnemaailmaltaan ja kokemuksien osalta kaikissa tarinoissa on havaittavissa samansuuntaisia tunteita ja ajatuksia. Uuden identiteetin rakentuminen lähtee kaikissa tarinoissa rakentumaan toipumisen käynnistyessä. Tarinoissa on tämän varsinaisen toipumistarinan lisäksi löydettävissä pienempiä tarinoita, jotka tässä tutkielmassa nimesin 1) lapsen ja vanhemmuuden tarinaksi, jossa vanhemmuuden velvollisuudet vähitellen kadotetaan ja lapsen liiallinen vastuun kantaminen nousee esiin. Vanhemmuuden syvällisempää pohdintaa oli havaittavissa naisten kertomuksissa miesten kertomuksia enemmän. 2) Parisuhteen tarinaksi, jossa parisuhteen merkitystä alkoholismin ylläpitämiseen kuvattiin useammassakin tarinassa. Parisuhde joko mahdollisti alkoholin käytön tai esti sitä, kunnes parisuhteen päättyessä alkoholin käyttö lisääntyi runsaasti. 3) Työntekijän tarinaksi, jossa työn merkitys identiteetille ja ihmisarvoisen elämän kokemiselle nousee suureen asemaan. Työn menettämisen myötä ihminen oli valmis luovuttamaan kaikesta muustakin ja työ olikin useassa tarinassa viimeinen pinnalla pitänyt tekijä. Hoitoon hakeutumisen motivaatio näyttäytyy tarinoissa kahdella tapaa. Motivaatio hoitoon hakeutumiseen oli joko itsestä tullutta sisäistä motivaatiota, tai siihen saatiin kimmoke ulkopuolelta esimerkiksi läheisen kautta, eli motivaatio oli ulkoista motivaatiota. Tarinoissa tuodaan esiin se, että huolimatta siitä kenen ajatuksesta hoitoon hakeuduttiin, toipuminen alkoi, kun hoito käytiin loppuun. Sairauskäsityksen sisäistäminen toipumisprosessissa nostettiin kertomuksissa avaintekijäksi ja sen sisäistämisen vuoksi kirjoittajat kertoivat ymmärtävänsä käytöstään ja pystyvänsä antamaan anteeksi sekä hyväksymään itsensä. Kirjoittajien elämässä ennen ja jälkeen toipumisen voi nähdä selkeän eron. Elämän laadun parantumista he kuvaavat muun muassa fyysisen kunnon parantumisella, itsetunnon ja elämänhalun parantumisella sekä läheissuhteiden korjaantumisella. Kaikki palasivat työelämään, tai suunnittelivat sitä joko uudesti kouluttautuen tai jatkamalla työtä vanhassa työpaikassaan. Toipumisesta huolimatta kirjoittajat suhtautuivat alkoholismisairauteensa vakavasti ja kuvasivat sitä siten, että raittiutta tulee ylläpitää nöyrästi päivä kerrallaan. ABSTRACT To become sober addicted. Analysis of recover stories from those who recovered in Minnesota-model treatment. The subject of this thesis in social work is the recovery stories of recovering alcoholics who have undergone Minnesota treatment. The study is a qualitative narrative study and aims to review the narration and description of your own recovery story. Research questions are 1) What period or subject does a person feel is relevant to the development of addiction, what about their recovery process? 2) How does a person describe time before recovery and after recovery? 3) How does motivation appear in stories? The material used in this thesis is six, a recovery story of a three-man and three-woman Minnesota model. The stories have been collected through two Minnesota treatment facilities. The writers were not given precise instructions for writing the recovery story, but they were able to write their own recovery and experience as they see fit. As a result of this thesis one can find a common recovery story for all writers, the order of progress of which is similar in all stories. Each story goes with alcoholism until it touches the bottom, after which the recovery begins. The bottom touch seemed to be a significant turning moment. In terms of emotion and experience, all the stories have similar feelings and thoughts. The construction of a new identity begins in all stories as the recovery begins. In the stories, in addition to this actual recovery story, you can find smaller stories that I called in this thesis 1) a story of a child and parenthood, where the responsibilities of parenthood are gradually lost, and the child's excessive burden of responsibility rises. More in-depth reflection on parenthood was evident in women's narratives more than men's stories. 2) The story of a relationship where the importance of a relationship for maintaining alcoholism was described in several stories. The relationship either allowed the use of alcohol or prevented it until the use of alcohol increased abundantly at the end of the relationship. 3) The story of an employee, where the importance of work to identity and the experience of decent life rises to a great position. With the loss of work, person was willing to give up everything else and the work was the last thing on the surface in several stories. There are two ways to show motivation to seek treatment. Motivation to seek treatment was either self-motivated internal motivation, or it was given a stimulus from outside, for example, through a close, i.e. motivation was external motivation. An important result was that, despite the idea of seeking treatment, recovery began when the treatment was completed. The internalization of the concept of disease in the recovery process became a key factor, and because of its internalization, the authors reported that they understood their behavior and were able to forgive and accept themselves. A clear difference can be seen in the writer's life before and after the recovery. They describe the improvement of the quality of life by, for example, the improvement of physical condition, the improvement of self-esteem and the desire for life and the repair of close relationships. Everyone returned to working life or planned it either through retraining or continuing to work in their old job. Despite recovery, the authors took their alcoholic illness seriously and described it so that humility should be maintained humbly one day at a time

Mopoilun nurjat puolet: laittomat ulottuvuudet ja oikeudelliset seuraamukset

Mopoilun suosio on kasvanut huomattavasti 2000-luvun alusta alkaen. Sillä on monia merkityksiä osana nuorisokulttuuria. Tässä artikkelissa tarkastellaanmopoiluun kuuluvaa riskikäyttäytymistä, siitä seuraavia laittomiaulottuvuuksia ja oikeudellisia seuraamuksia 15–17-vuotiailla. Ilmiöitätarkastellaan tilastojen ja rekisteriaineistojen lisäksi nettikeskustelujenavulla. Tilastoihin perustuvaa, pääosin kuvailevaa prosentuaalista tarkasteluahavainnollistetaan poliisin kirjaamilla moporikkeiden teonkuvauksilla.Internet-aineiston temaattinen analyysi tuo puolestaan mopoilijoiden omaaääntä esille. Saatujen tulosten mukaan mopoilusta koituvat oikeudellisetseuraamukset ovat usein seurausta mopojen virittämisestä ja huonostakunnosta. Nettikeskustelujen perusteella virittämisen laittomuus ja siitämahdollisesti seuraavat oikeudelliset toimet olivat pitkälti nuorten tiedossa,ja mopoilijat pyrkivät aktiivisesti välttelemään sanktioita. Poliisin toimintanähtiin useimmiten silti oikeutettuna, tosin moni mopoilija koki, ettäpoliisilla olisi ollut mahdollisuus puuttua moporikkeisiin tehokkaammin.Lisäksi mopoiluun liittyvät sanktiot johtavat osan nuorista maksamattomienliikennevakuutusmaksujen tai sakkojen takia ulosottoon, millä voi ollapitkäaikaisia vaikutuksia nuoren elämään. Vauhdin hurma, virittämiseenkuuluva ryhmäpaine ja halu näyttää omaa osaamista painavatkin monennuoren merkitysvaa’assa enemmän kuin pelko onnettomuudesta, mahdollisetsakot tai muut maksuseuraamukset.Peer reviewe

Transsukupuolisten naisten äänikyselyn reliabiliteetti ja väittämien selkeys ja sopivuus

The number of people correcting their gender is increasing in Finland. Especially male-to-female transgenders may have problems in voice feminization. The Transsexual Voice Questionnaire for Male-to-Female Transsexuals (TVQMtF) was published some years ago as an Australian-Canadian cooperation. The main aim of the present study was to assess the reliability of its Finnish translated version. Secondly, the clarity and decency of expressions in the questionnaire were also assessed. Eight participants with transgender diagnosis filled the questionnaire twice and five transwomen were interviewed individually. The results showed that the Finnish version of the TVQMtF is reliable: the test-retest reliability (0,99) and the internal consistency (Cronbach α=0,97) were high. All the statements&nbsp; correlated with each other except one. Because the removal of the statement did not change the internal consistency notably, it was not deleted. The interviews revealed that several expressions in the questionnaire require some defining.Sukupuoltaan korjaavien ihmisten määrä kasvaa Suomessa, ja etenkin miehestä naiseksi korjaavien ihmisten (transnaiset) voi olla vaikea muuttaa puheääntään riittävän naiselliseksi. Vasta muutama vuosi sitten ilmestyi kanadalais-australialaisena yhteistyönä äänikysely The Transsexual Voice Questionnaire for Male-to-Female Transsexuals (TVQMtoF), joka suomennettiin tässä tutkimuksessa. Suomennetun version reliabiliteetin arviointi oli tämän tutkimuksen päätavoitteena. Toisena tavoitteena oli arvioida transnaisia haastattelemalla, olivatko kyselyn ilmaukset selkeitä ja sanavalinnoiltaan sopivia. Kyselyn täytti kahdeksan transsukupuolisuus-diagnoosin saanutta naista kaksi kertaa, ja kahdenkeskiseen haastatteluun osallistui viisi transnaista. Tulosten mukaan äänikysely on luotettava: toistomittausreliabiliteetti (0,99) ja kyselyn sisäinen yhdenmukaisuus (Cronbachin α=0,97) olivat korkeita. Yksi kyselyn väittämä ei korreloinut muiden väittämien kanssa, mutta koska sen poisto ei muuttanut oleellisesti kyselyn sisäistä yhdenmukaisuutta, väittämä säilytettiin kyselyssä. Haastattelu paljasti, että kyselyn sanamuotoja kannattaa tarkentaa

Hepatic Ultrasonography Compared with Computed Tomography and Magnetic Resonance Imaging at Diagnosis of Metastatic Uveal Melanoma

Purpose To evaluate the consistency of hepatic ultrasonography (US) with staging computed tomography (CT) and magnetic resonance imaging (MRI), to analyze why US was inconsistent with CT/MRI, and to compare CT/MRI. DESIGN Reliability analysis. METHODS Two hundred fifteen patients whose primary uveal melanoma was managed in the Helsinki University Hospital and who were diagnosed with hepatic metastases by US within 60 days of staging CT/MRI from January 1999 to December 2016, were included. Patients attended a real-life follow-up schedule including hepatic US, liver function tests (LFT), and a confirmatory CT/MRI. We evaluated the consistency of US with staging CT/MRI regarding the presence and number of metastases. RESULTS The enrolled patients underwent 215 US, 167 CT, and 69 MRI examinations, and 67% of them had biopsy-confirmed metastases. Screening was regular for 98% of the patients, and 66% were asymptomatic. US was fully consistent with CT/MRI in detecting metastases in 113 (53%) patients, in 63 (29%) CT/MRI showed more metastases, and in 16 (7%) less metastases than US. CT/MRI was inconsistent with US in 23 (11%) patients. The sensitivity of US in detecting metastases was 96% (95% confidence interval, 92-98). US failed to suggest metastases in 10 patients. LFT were abnormal in six of them, and a newly-detected hepatic lesion was present by US in four. CONCLUSIONS Hepatic US is a sensitive screening modality in detecting metastases in patients with primary uveal melanoma, if combined with LFT and in case of any new detected lesion, a confirmatory MRI.Peer reviewe

Metastatic uveal melanoma managed with best supportive care

Non peer reviewe

TOIMINNALLISET ÄÄNIHARJOITUKSET - TAPAUSTUTKIMUS

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten Stemplen (2005) toiminnallisten ääniharjoitusten -menetelmä vaikuttaa ääneen. Tutkimushenkilönä oli 56-vuotias, 15 vuotta lastentarhanopettajana toiminut nainen, joka sai kahdeksan kerran ääniterapiajakson. Tutkittavan ääntä arvioitiin ennen terapiajaksoa ja sen jälkeen, ja myös harjoitusten välitön vaikutus mitattiin. Ääninäytteinä olivat pidennetty [a], luenta ja spontaanipuhe. Osan näytteistä tutkittava tuotti taustamelussa ja osan voimistetulla äänellä. Näytteitä analysoitiin akustisesti (perustaajuus, äänitaso, pitkäaikaisspektri [alfaratio]), perkeptuaalisesti ja elektroglottografilla (EGG). Lisäksi tutkittava arvioi itse äänenkäyttöään. Terapiajakson jälkeen tutkittava tuotti voimakkaampaa ääntä ilman, että äänenkorkeus nousi. Alfaration arvo ja EGG:llä mitattu kontaktiosamäärä pienenivät. Tulosten tulkita on, että tutkittava hallitsi paremmin ääntään terapian jälkeen kuin ennen sitä, ja myös äänentuottotapa oli muuttunut aiempaa taloudellisemmaksi. Sekä kuuntelijoiden että tutkittavan oma arvio äänestä vastasivat instrumentaalisesti mitattuja muutoksia. Harjoitusten vaikutus oli lisäksi mitattavissa välittömästi äänestä, eli menetelmä soveltuu myös äänen avaamiseen.Avainsanat: ääniterapia, toiminnalliset ääniharjoitukset, äänen avaus Key words: voice therapy, Vocal Function Exercises, Vocal warm-u

LEE SILVERMAN – TERAPIATEKNIIKAN VAIKUTUS PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVAN HENKILÖN ÄÄNEEN Tapaustutkimus suomalaisesta sovelluksesta

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten Lee SilvermanVoice Treatment (LSVT®) pienin sovelluksin vaikuttaa Parkinsonin tautiasairastavan miehen (61 v) äänen tuottoon. LSVT®:tä muokattiin niin, ettäääniterapiaa oli 3 kertaa viikossa (yht.16 kertaa), ja terapian antoi vuorotellenkolme puheterapeuttia. Tutkimusaineisto koostui mahdollisimman pitkästävokaaliäännöstä, luennasta ja spontaanipuheesta, joista analysoitiinäänenpainetaso (SPL) ja perusäänentaajuus (F0). Vokaaliäännöstä mitattiinmyös fonaatioaika. Nauhoitukset tehtiin ennen terapiajaksoa, kahdestijakson aikana sekä heti jakson jälkeen ja 3 kuukautta jakson päättymisestä.Tutkittava täytti Voice Handicap Index –kyselylomakkeen (VHI) ennenterapiajaksoa ja sen jälkeen.Tutkittavan SPL nousi kaikissa ääninäytteissä, ja muutos pysyiseurantamittauksessa. SPL:n nousu ei vaikuttanut oleellisesti F0:aan.Myös fonaatioaika piteni terapian seurauksena. VHI-arvioinnin mukaantutkittavan kokemus äänihäiriön aiheuttamasta merkittävästä haitasta lievenikohtuullisen ja merkittävän haitan rajalle. Terapiakertojen viikkomäärä ei siisnäyttänyt vaikuttavan merkittävästi tulokseen. Puheterapeuttien mukaankuntoutuksen jakaminen kolmen terapeutin kesken on toimiva ratkaisutilanteessa, jossa yksi terapeutti ei kykene järjestämään LSVT®:n edellyttämäätiivistä aikataulua.Avainsanat: LSVT®, Parkinsonin tauti, SPL, fonaatioaika, neurogeeninenäänihäiriöKey words: LSVT®, Parkinson’s disease, SPL, phonation time, neurogenic voice disorde