Tietopalvelun työnkuvat Tampereen yliopiston kirjastossa

Tutkimuksen aihepiirinä on yliopistokirjaston tietopalvelu. Tarkoituksena on selvittää yliopistokirjaston tietopalvelutyön sisältöä, työssä tapahtuneita muutoksia sekä tulevaisuudennäkymiä tietopalveluammattilaisten näkökulmasta. Tutkielman empiirinen aineisto koottiin helmi-maaliskuussa 2013 haastattelemalla kymmentä tietopalvelutyötä tekevää informaatikkoa, tietoasiantuntijaa tai palvelupäällikköä Tampereen yliopiston kirjastossa. Haastattelut toteutettiin vapaamuotoisin teemahaastatteluin ja haastatelluilla oli mahdollisuus tutustua haastattelukysymyksiin etukäteen. Haastattelukysymykset teemoiteltiin kolmeen kategoriaan: nykyinen työnkuva, muutokset haastatellun työuran aikana sekä tulevaisuudessa. Kahdeksan haastateltua vastasi kaikkien kolmen teeman kysymyksiin. Yksi henkilö jätti kokonaan vastaamatta ja yksi vastasi vain osaksi tietopalvelutyökokemuksensa vähäisyyden vuoksi muutoksia koskevan teeman kysymyksiin. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Tietopalvelutyö koetaan hyvin laaja-alaisena kokonaisuutena. Osa haastatelluista korosti ajattelevansa koko työkenttäänsä tietopalveluna. Tietopalvelutyöhön sisältyviä keskeisiä työtehtäviä ovat nykyisin opetus, tiedonhaun ohjaus ja asiakaspalvelu. Tietopalvelutehtäville on ominaista, että niillä tuetaan asiakkaan tiedontarpeen tyydyttämistä. Tampereen yliopiston kirjaston kolme pääasiakasryhmää; opiskelijat, opettajat ja tutkijat ovat pysyneet lähes muuttumattomina läpi koko yliopiston kirjaston historian. Tampereen yliopiston kirjasto tarjoaa kattavasti opiskelijoilleen tiedonhankintataitojen opetusta. Haastatellut uskoivat, että lisääntynyt opetus on vaikuttanut osaltaan siihen, että asiakkaat osaavat omatoimisesti hakea tietoa ja sen vuoksi tietopalvelukysymysten määrä on vähentynyt. Tiedonhankintataitojen opetus on yksi tietopalveluammattilaisten yhteisistä, nykyisistä päätehtävistä. Tampereen yliopistossa tapahtunut laaja koulutusuudistus kattaa kaikkien 1.8.2012 alkaneiden tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja nyt kaikki perusopiskelijat kuuluvat tiedonhankintataitojen opetuksen piiriin. Kirjaston käyttö oli vielä 2000-luvun alkuun asti hyvin perinteistä: kirjoja lainattiin ja lehtiä luettiin yliopiston kirjaston tiloissa. E-aineistojen käyttöön on siirrytty varsin nopeasti ja Internetin ja e-aineistojen myötä asiakkaat ovat saaneet myös etäkäyttömahdollisuuden kirjaston lisensoimiin aineistoihin, joka on merkittävä etu ja muutos. Tietopalvelun merkityksen haastatellut kokivat tärkeäksi. Tietopalvelutyö vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä ja toimintaympäristön tarkkailua. Tulevaisuudessa tietopalveluun tulee uusia vaativia tehtäviä kuten bibliometriikka ja tutkimuksen arviointi. Tutkijapalveluiden tuotteistaminen tulee olemaan yksi keskeinen asia tulevaisuudessa. Tietopalvelu sanaa ei enää tulevaisuudessa käytetä, vaan puhutaan ohjauksesta

Perhe- ja yksilötekijöiden yhteys itsenäisesti asuvien nuorten taloudelliseen eriarvoisuuteen

Suomessa nuoret itsenäistyvät eli muuttavat pois lapsuudenkodistaan kansainvälisesti tarkasteltuna varhain. Perhetausta ja nuorten nykyinen taloudellinen tilanne määrittelevät nuorten mahdollisuuksia selviytyä taloudellisesti itsenäisessä elämässään. Tarkastelemme itsenäisesti asuvien nuorten taloudellista tilannetta ja tarkemmin heidän kokemustaan tulojen riittävyydestä ja sitä selittäviä perhe- ja yksilötason tekijöitä, jotka eriarvoistavat nuoria taloudellisessa pärjäämisessä. Artikkelissa hyödynnetään vuoden 2015 Nuorisobarometrin aineistoa. Tutkimuksen kohteena ovat 18–29-vuotiaat itsenäisesti asuvat nuoret (N = 1 229). Kokemusta tulojen riittävyydestä analysoidaan nuorten lapsuudenkodin olosuhteilla ja yksilötason tekijöillä ristiintaulukoiden ja regressioanalyysilla. Tulojen riittävyys koettiin paremmaksi, jos nuori kävi palkkatyössä ja oli parisuhteessa. Iän myötä kokemus tulojen riittävyydestä heikkenee. Myös vanhempien taloudellinen tuki heikensi kokemusta tulojen riittävyydestä. Tämä saattaa kertoa siitä, että vanhemmilta saadaan tukea, jos tulojen riittävyys koetaan heikoksi. Lapsuudenkodin talousongelmat näyttäisivät heijastuvan nuoren talouteen kielteisesti. Nuoren subjektiivinen näkemys taloudellisesta tilanteestaan on tärkeä nuorten elämäntilanteiden vaihdellessa. Työllistyessään nuori kokee olevansa taloudellisesti itsenäinen. Tulojen riittävyyden heikentyminen vanhempien tuen myötä korostaa taloudellisen itsenäistymisen tärkeyttä nuorten keskuudessa.Peer reviewe

Feasibility of a Therapist-Supported, Mobile Phone-Delivered Online Intervention for Depression: Longitudinal Observational Study.

Peer reviewe

TAS-116, a Well-Tolerated Hsp90 Inhibitor, Prevents the Activation of the NLRP3 Inflammasome in Human Retinal Pigment Epithelial Cells

Chronic inflammation has been associated with several chronic diseases, such as age-related macular degeneration (AMD). The NLRP3 inflammasome is a central proinflammatory signaling complex that triggers caspase-1 activation leading to the maturation of IL-1 beta. We have previously shown that the inhibition of the chaperone protein, Hsp90, prevents NLRP3 activation in human retinal pigment epithelial (RPE) cells; these are cells which play a central role in the pathogenesis of AMD. In that study, we used a well-known Hsp90 inhibitor geldanamycin, but it cannot be used as a therapy due to its adverse effects, including ocular toxicity. Here, we have tested the effects of a novel Hsp90 inhibitor, TAS-116, on NLRP3 activation using geldanamycin as a reference compound. Using our existing protocol, inflammasome activation was induced in IL-1 alpha-primed ARPE-19 cells with the proteasome and autophagy inhibitors MG-132 and bafilomycin A1, respectively. Intracellular caspase-1 activity was determined using a commercial caspase-1 activity kit and the FLICA assay. The levels of IL-1 beta were measured from cell culture medium samples by ELISA. Cell viability was monitored by the 3-(4,5-dimethylthiazol-2-yl)-2,5-diphenyltetrazolium bromide (MTT) test and lactate dehydrogenase (LDH) measurements. Our findings show that TAS-116 could prevent the activation of caspase-1, subsequently reducing the release of mature IL-1 beta. TAS-116 has a better in vitro therapeutic index than geldanamycin. In summary, TAS-116 appears to be a well-tolerated Hsp90 inhibitor, with the capability to prevent the activation of the NLRP3 inflammasome in human RPE cells.Peer reviewe

Long-Term Outcomes of a Therapist-Supported, Smartphone-Based Intervention for Elevated Symptoms of Depression and Anxiety : Quasiexperimental, Pre-Postintervention Study

Background: Depression is one of the most common mental health disorders and severely impacts one's physical, psychological, and social functioning. To address access barriers to care, we developed Ascend-a smartphone-delivered, therapist-supported, 8-week intervention based on several evidence-based psychological treatments for depression and anxiety. A previous feasibility study with 102 adults with elevated depression reported that Ascend is associated with a postintervention reduction in depression symptoms. Objective: We aimed to examine whether Ascend is associated with a reduction in symptoms of anxiety, and importantly, whether reductions in symptoms of depression and anxiety are maintained up to 12-months postintervention. Methods: We assessed whether the previously reported, end-of-treatment improvements seen in the 102 adults with elevated symptoms of depression extended up to 12 months posttreatment for depression symptoms (measured by the Patient Health Questionnaire-9 [PHQ-9]) and up to 6 months posttreatment for anxiety symptoms (added to the intervention later and measured using the Generalized Anxiety Disorder-7 [GAD-7] scale). We used linear mixed effects models with Tukey contrasts to compare time points and reported intention-to-treat statistics with a sensitivity analysis. Results: The intervention was associated with reductions in symptoms of depression that were maintained 12 months after the program (6.67-point reduction in PHQ-9 score, 95% CI 5.59-7.75; P= 10) reported clinically significant improvement at the 12-month follow-up (at least 50% reduction in PHQ-9 score and postprogram score Conclusions: There is limited evidence on whether outcomes associated with smartphone-based interventions for common mental health problems are maintained posttreatment. Participants who enrolled in Ascend experienced clinically significant reductions in symptoms of depression and anxiety that were maintained for up to 1 year and 6 months after the intervention, respectively. Future randomized trials are warranted to test Ascend as a scalable solution to the treatment of depression and anxiety.Peer reviewe

Suomalaisten talousosaaminen : Analyysi 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella

Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito, jota kaikki kansalaiset tarvitsevat markkinoilla toimiessaan sekä oman talouden raha-asioita hoitaessa. Tässä raportissa tarkastellaan suomalaisten talousosaamisen tilaa uusimpien tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten talousosaaminen näyttää hyvältä, vaikka vertailut ovat myös osoittaneet talousasioissa tietämyksessä ja käyttäytymisessä aukkoja. Suomalaiset ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita raha-asioista. Kiinnostus tosin vaihtelee: miehet ovat naisia kiinnostuneempia talousasioista, samoin kuin korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset. Raha-asioiden suunnittelu on kuitenkin usein lyhytjänteistä. Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästämisestä, mutta tämä ei useinkaan toteudu käytännössä. Myös maksuhäiriömerkintöjen voimakas kasvu kertoo taloudenhallinnan ongelmista osalla kuluttajista. Suomessa on kartoitettu erityisesti nuorten talousosaamista. Finanssiala ja monet järjestöt ovat esittäneet yhteisenä huolenaiheena nuorten oman näkemyksen heikosta talousosaamisestaan. Nuoret ovat myös kokeneet, etteivät ole saaneet talousasioihin riittävästi opetusta. Kotien opetustaitoihin luotetaan vankasti. Onkin havaittu, että lapsuudenkodin turvalliset olosuhteet ja vanhempien esimerkki tarjoavat nuorille hyvät valmiudet hoitaa omaa talouttaan ja pärjätä elämässä muutenkin. Näin ollen nuorilla on erilaiset lähtökohdat hoitaa omaa talouttaan. Taloudellista osaamista tarvitaan arjen ostoksiin, mutta myös säästämiseen, sijoittamiseen, lainanottoon ja vakuuttamiseen. Erilaisilla kuluttajilla eri elämänvaiheessa ja tulotasoilla vaatimukset talousosaamiselle vaihtelevat. Monet tahot ovat alleviivanneet nuorten ja nuorten aikuisten talousosaamisen tärkeyttä, vaikka tosiasiassa talousosaamisen vahvistaminen on tärkeää elämänkaaren kaikissa vaiheissa ja muutoksissa. Vaikka talousosaamisen tieteellisellä tutkimuksella on vahvat perinteet maailmalla, ei Suomessa tämän alueen tutkimus ollut kovinkaan yleistä. Suomessa on tehty tutkimusta myös talousosaamisesta eri konteksteissa, kuten vakuuttamisen ja eläkeikään varautumisen yhteydessä. Myös tutkimustulokset yksilön ja vallitsevan yhteiskunnallisen taloudellisen tilanteen merkityksestä nuorten taloudelliseen kyvykkyyteen ja hyvinvointiin ovat mielenkiintoisia ja merkityksellisiä avauksia. Niin ikään kouluissa tehdyt kokeilut talousopetuksen vaikutuksesta ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Tätä tutkimusosaamista olisi hyvä hyödyntää myös erilaisten hankkeiden vaikuttavuuden tutkimisessa. On kuitenkin suuri puute, että kattavaa ja koko väestöä koskevaa talousosaamisen tutkimusta ei ole tehty vuoden 2014 jälkeen. Jatkossa olisikin tärkeää tehdä aika ajoin koko väestöä kattavaa haastatteluihin perustuvaa tutkimusta kansalaisten talousosaamisesta.Suomen Pankin aineisto jaetaan sellaisena kuin se on ja niin kuin se on saatavilla. Aineistosta saa valmistaa kappaleita rajoitetusti tekijänoikeuslain mukaisesti ja sitä voi saattaa yleisön saataviin kokonaan tai osittain ei-kaupallisiin tarkoituksiin edellyttäen, että aineistoa ei muokata ja lähde mainitaan. Jos lähde on muu kuin Suomen Pankki tai Euroopan keskuspankki (esim. tilastoissa), käyttöehdoissa saattaa olla rajoituksia. Suomen Pankin aineistoon voi tehdä linkkejä omilta internetsivuilta. Vastuu linkin ajantasaisuudesta on linkin tekijällä. Suomen Pankki varaa oikeuden milloin tahansa muuttaa ja poistaa verkkopalvelussa olevaa aineistoa, joko osittain tai kokonaan. Suomen Pankilla on oikeus peruuttaa käyttöoikeus milloin tahansa harkintansa mukaan syytä ilmoittamatta. Aineiston käyttäjä vastaa siitä, että Suomen Pankille ei aiheudu mitään haittaa tai muita kustannuksia aineiston käytöstä. Nämä käyttöehdot ovat voimassa toistaiseksi. Näihin käyttöehtoihin sovelletaan Suomen lakia.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Feasibility and Efficacy of the Addition of Heart Rate Variability Biofeedback to a Remote Digital Health Intervention for Depression

A rise in the prevalence of depression underscores the need for accessible and effective interventions. The objectives of this study were to determine if the addition of a treatment component showing promise in treating depression, heart rate variability-biofeedback (HRV-B), to our original smartphone-based, 8-week digital intervention was feasible and whether patients in the HRV-B ("enhanced") intervention were more likely to experience clinically significant improvements in depressive symptoms than patients in our original ("standard") intervention. We used a quasi-experimental, non-equivalent (matched) groups design to compare changes in symptoms of depression in the enhanced group (n = 48) to historical outcome data from the standard group (n = 48). Patients in the enhanced group completed a total average of 3.86 h of HRV-B practice across 25.8 sessions, and were more likely to report a clinically significant improvement in depressive symptom score post-intervention than participants in the standard group, even after adjusting for differences in demographics and engagement between groups (adjusted OR 3.44, 95% CI [1.28-9.26], P = .015). Our findings suggest that adding HRV-B to an app-based, smartphone-delivered, remote intervention for depression is feasible and may enhance treatment outcomes.Peer reviewe

Suomalaisten talousosaaminen tarkastelussa

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisten talousosaamista hyödyntäen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n piirissä olevan kansainvälisen talousopetusverkoston (International Network on Financial Education, INFE) kehittämää talousosaamisen mittaristoa. Tarkastelemme sekä talousosaamisen tasoa että sen jakautumista väestöryhmien välillä. Talousosaamisesta on olemassa erilaisia käsitteitä ja mittaustapoja. Keskustelemme artikkelin aluksi talousosaamisen erilaisista määritelmistä, mukaan lukien digitaalisen talousosaamisen käsitteestä.  Syynä OECD/INFE:n metodologian käyttöön tässä artikkelissa on se, että näin pystytään tuottamaan vertailukelpoista aineistoa suomalaisten talousosaamisen tason arviointiin muihin maihin verrattuna. Tehty tutkimus toteuttaa osaltaan talousosaamisen kansallisen strategian  tavoitteita

Suomalaisten talousosaaminen tarkastelussa

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisten talousosaamista hyödyntäen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n piirissä olevan kansainvälisen talousopetusverkoston (International Network on Financial Education, INFE) kehittämää talousosaamisen mittaristoa. Tarkastelemme sekä talousosaamisen tasoa että sen jakautumista väestöryhmien välillä. Talousosaamisesta on olemassa erilaisia käsitteitä ja mittaustapoja. Keskustelemme artikkelin aluksi talousosaamisen erilaisista määritelmistä, mukaan lukien digitaalisen talousosaamisen käsitteestä. Syynä OECD/INFE:n metodologian käyttöön tässä artikkelissa on se, että näin pystytään tuottamaan vertailukelpoista aineistoa suomalaisten talousosaamisen tason arviointiin muihin maihin verrattuna. Tehty tutkimus toteuttaa osaltaan talousosaamisen kansallisen strategian tavoitteita.© 2023 Panu Kalmi, Saara Vaahtoniemi, Anu Raijas, Mette Ranta, Olli-Pekka Ruuskanen, Gökhan Buturak. Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed