Ideologies in Energy Transition : Community Discourses on Renewables

This paper examines discourses in five Finnish municipalities' energy transition processes to identify and explain different ideological discourses among its members. The study fills a gap in research extending the idea of sense making to capture the ideologies that hide in discourses during socio-technical transitions. We identify three types of ideological discourses labelled as Clan, Solarpunk and Native. The implications of the ideologies embedded in municipal, multi-partner networks that participate in energy transition affect who will be heard in a local context. This impacts future choices directly related to sustainability outcomes. We propose that discourses in these multi-partner networks, conceptualized from the perspective of municipal energy systems, help us to uncover underlying ideologies that imperil change. And yet at the same time, these revelations offer opportunities for sustainability-oriented innovation.©2021 The Authors. Published by Talent First Network 2007–2021 and published in the Technology Innovation Management Review. This article is licensed under a Creative Commons Attribution 3.0 License.We want to thank the following institutions and projects for financial support: University of Vaasa, School of Marketing and Communication, and VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Center) research platform; South Ostrobothnia Regional Fund of the Finnish Cultural Foundation; Business Finland, FLEXIMAR (Novel marketplace for energy flexibility) and SolarX (Maximizing PV integration capacity in energy and power systems) projects; European Regional Development Fund, ESSR (Energy Self-Sufficient Regions) project; and the Foundation for Economic Education, PETs (Pathways to Energy Transitions) project.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Socio-technical modelling of customer roles in developing low voltage distribution networks

The transition of low voltage (LV) distribution networks towards more intelligent and smart microgrids is dependent on both technical and behavioral factors, thus forming a socio-technical systems change. Sociotechnical aspects need to be taken into account when developing concepts and models to establish and manage successful niche experiments. This paper presents a new framework to model actor (customer) evolution and engagement in the process of developing smart LV Microgrid distribution networks as socio-technical systems. The framework is based on combining the Multi-level perspective (MLP) and the Strategic niche management (SNM) approach with the Unified Modeling Language (UML) tool. Customer engagement is an essential element in SNM, wherefore understanding their and other actors’ different development paths is invaluable to uncover the dynamics of the Microgrid transition in the societal and the technical contexts. The proposed framework could be applied to other key actors such as DSOs and energy retailers. The benefit of the models created by the developed framework is the articulation of expectations and visions as well as building up the networks in the SNM.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Dialogia tuloksista : kohti tuloksekasta julkisjohtamista

Tulevaisuudessa menestyvää yhteiskuntaa johdetaan tiedolla. Tiedolla johtaminen edellyttää relevantin tiedon tunnistamista, keräämistä ja hyödyntämistä. Yhä useammin tietojohtaminen on kollektiivinen prosessi, jossa erilaisen taustan ja osaamisen omaavat ihmiset käyvät vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on laajentaa omaa sekä kanssakeskustelijoiden ymmärrystä onnistuneesta toiminnasta. Kirja määrittelee nämä keskustelut tuloksellisuusdialogiksi ja tarjoaa viitekehyksen, joka auttaa ymmärtämään tuloksista käytävän keskustelun erityispiirteitä. Tuloksellisuusdialogi edustaa modernia johtamisajattelua, jossa uskotaan yhteistyön voimaan. Yhteistyö sitouttaa ja mahdollistaa organisaation koko tietopotentiaalin hyödyntämisen. Kirja tarjoaa uudenlaisia ajatuksia tuloksellisuuden johtamisen käytäntöjen kehittämiseen ja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tuloksellisuuden kehittämisestä

Fine-root biomass production and its contribution to organic matter accumulation in sedge fens under changing climate

Climate change may affect the carbon sink function of peatlands through warming and drying. Fine-root biomass pro-duction (FRBP) of sedge fens, a widespread peatland habitat, is important in this context, since most of the biomass is below ground in these ecosystems.We examined the response of fine-root biomass production, depth distribution (10 cm intervals down to 60 cm), chem-ical characteristics, and decomposition along with other main litter types (sedge leaves, Sphagnum moss shoots) to an average May-to-October warming of 1.7 degrees C above ambient daily mean temperature and drying of 2-8 cm below ambi-ent soil water-table level (WL) in two sedge fens situated in Northern and Southern Boreal zones. Warming was in-duced with open top chambers and drying with shallow ditching. Finally, we simulated short-term organic matter (OM) accumulation using net primary production and mass loss data. Total FRBP, and FRBP in deeper layers, was clearly higher in southern than northern fen. Drying significantly in-creased, and warming marginally increased,total FRBP, while warming significantly increased, and drying marginally increased, the proportional share of FRBP in deeper layers. Drying, especially, modified root chemistry as the relative proportions of fats, wax, lipids, lignin and other aromatics increased while the proportion of polysaccharides decreased. Warming did not affect the decomposition of any litter types, while drying reduced the decomposition of sedge leaf litter. Although drying increased OM accumulation from root litter at both fens, total OM accumulation decreased at the southern fen, while the northern fen with overall lower values showed no such pattern.Our results suggest that in warmer and/or modestly drier conditions, sedge fen FRBP will increase and/or be allocated to deeper soil layers. These changes along with the altered litter inputs may sustain the soil carbon sink function through OM accumulation, unless the WL falls below a tipping point.Peer reviewe

Kohti kestävää liikkumista ja liikennettä 2035 : Vaasan murrosareenan tulokset

Vaasan murrosareena on syksyllä/talvella 2018/2019 järjestetty työpajasarja, johon osallistui yhteiskunnan eri sektoreita edustava asiantuntijaryhmä. Murrosareenatyöskentely perustuu systeemisen muutoksen suuntaamisen malliin (eng. Transition Management), jossa tulevaisuuden muutoksia pyritään ohjaamaan systemaattisesti kestävämpään suuntaan. Areenan aiheena oli tulevaisuuden liikkuminen ja liikenne Vaasassa. Tässä raportissa esitellään areenan tuloksia työpajasarjan rakenteen mukaan. Työskentelyssä tunnistettiin ensin murroksen keskeiset ajurit, haasteet ja epävarmuudet. Sen jälkeen keskusteltiin visiosta, joka kiteytettiin neljäksi muutostavoitteeksi. Näiden saavuttamiseksi luotiin muutospolut nykypäivään. Poluilta identifioitiin yhteensä 26 välitöntä muutostoimea, joiden avulla hidas systeeminen muutos kohti hiilineutraalia Vaasaa 2035 voi lähteä toteutumaan. Vaasan murrosareenan keskeiset viestit ovat: 1. Joukkoliikenteen käyttäjämäärä nelinkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä 2. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus kolminkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä 3. Tieliikenteen päästöjä vähennetään 90% vuoteen 2035 mennessä 4. Suunnittelun koordinointi uudelle tasolle 5. Energiapääkaupunki näkyväksi Vaasan arjessa 6. Vähähiilisyys ykkösprioriteetiksi infrastruktuurin kehittämisessä 7. Kestävä (työmatka)liikkuminen yritysten ja organisaatioiden agendalle 8. Murroksen suuntaamisen menetelmät ja työkalut käyttöönVasa omställningsarena är en serie workshoppar som arrangerades hösten/vintern 2018/ 2019. I arenan deltog en grupp experter som representerade olika sektorer i samhället. Arbetet i en omställningsarena grundar sig på Transition management -ansatsen som utgår ifrån att man med systematiskt och aktivt arbete kan styra omställningar i en mera hållbar riktning. Ämnet för Vasa omställningsarena var framtida mobilitet. I denna rapport presenteras arenans resultat utgående från workshopseriens struktur. På arenan identifierades inledningsvis centrala drivkrafter, utmaningar och osäkerheter för omställning. Efter det diskuterades arenans vision, vilket utmynnade i formuleringen av fyra omställningsmål. För att målen skall kunna nås utarbetades omställningsvägar utgående från nuläget. På basen av omställningsvägarna identifierades 26 omedelbara åtgärder för att den långsamma systemiska omställningsprocessen mot ett kolneutralt Vasa 2035 skall kunna inledas. Vasa omställningsarenas centrala budskap är: 1. Användningen av kollektivtrafiken bör fyrdubblas fram till år 2035 2. Cykeltrafikens färdsättsandel bör tredubblas fram till år 2035 3. Vägtrafikens utsläpp bör minska med 90% fram till år 2035 4. Koordineringen av planeringen bör lyftas till en ny nivå 5. Energihuvudstaden bör synas i Vasas vardag 6. Koldioxidsnåla lösningar bör ha högsta prioritet vid utvecklingen av infrastruktur 7. Företag och organisationer bör främja hållbar (arbetsplats)mobilitet 8. Transition management -ansatsens metoder och redskap bör användas i högre gradVaasa Transition Arena is a workshop series carried out in autumn/winter 2018/1029. A group of experts representing different societal sectors participated in the arena work. The arena work is based on the Transition management approach according to which the direction and pace of transitions can be influenced through systematic efforts. The topic of Vaasa Transition Arena was future mobility. This report present the results of the transition arena according to the arena structure. Initially, transition drivers, challenges and uncertainties were identified. Next, the vision was discussed and captured in four change targets. As a further step, transition pathways from the current stage were developed to achieve the set targets. Based on the pathways, 26 immediate actions were identified in order to speed up the transition process towards a carbon neutral Vaasa 2035. The main messages of Vaasa Transition Arena are: 1. Public transportation ridership should be quadrupled until 2035 2. The cycling modal share should be tripled until 2035 3. Traffic emissions should be reduced by 90% until 2035 4. Coordination of planning should be taken to a new level 5. Increase the energy capital visibility in Vaasa’s daily life 6. Give low-carbon solutions the highest priority in infrastructure development 7. Put sustainable commuting/mobility on companies’ and organisations’ agenda 8. Use Transition management methods and tools to a larger extentfi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Biased by design – the case of horizontal accountability in a hybrid organization

Purpose –This study examines unexplored horizontal accountability types between public, private and third sector actors within a hybrid organization. The case organization was applying a novel alliance model to generate service paths for heterogeneous clientele consuming cultural, educational, health and social services. It was first to do so in Finland. Design/methodology/approach –This research is on a case study that used documents and interviews to examine the design of the horizontal accountability. The descriptive analysis focused on identifying what type of formal accountability system was designed (i.e. who is the account holder, and who is accountable and for what and why). Findings – An imbalanced accountability system was identified because accountability obligations were unevenly distributed between public, private and third sector actors. The private sector was the most accountable for performance, and the third sector (i.e. voluntary sector) was the least accountable. As account holders, the public, private and third sector actors were judging their conduct as account providers. This created a biased horizontal accountability system. The hybrid’s accountability system was dynamic because the contracts made to establish the hybrid included opportunities to change horizontal accountability if future changes to the external environment affect too drastically the potential to achieve the hybrid’s goals. Originality/value – Three new concepts are proposed for studying dysfunctional accountability systems: dynamic, biased and horizontally imbalanced accountability.publishedVersionPeer reviewe

Assessing the fragmentation of hybrids’ performance management systems

Structured abstract: Purpose Fragmentation can inhibit joint goals and performance measures. Therefore, this study investigates the level of fragmentation between public, private and third sectors in a hybrid organization’s performance management systems and the effects of this fragmentation to propose hypotheses and new research methods for future studies. Design/methodology/approach The inductive research design was based on a mixed method approach. As empirical data, a survey, interviews and documents were used in this case study examining a hybrid organization called Welfare Alliance. Findings The results showed low-level fragmentation in the performance management system of the hybrid. Although the level of fragmentation was low-level, it affected the hybrid’s ability to implement joint performance goals and measures. Performance management practices suffered as a consequence. Originality As a theoretical contribution to research addressing performance management in hybrids, the study proposes new concepts and theoretical hypotheses concerning fragmented performance management systems in hybrids. These theoretical hypotheses propose how performance goals and measures can become fragmented because they isolate service production units and activities from each other. The proposed hypotheses for future studies also attempt to provide explanations for how fragmentation can spread from one management function to another (i.e., from goal setting to performance measurement).publishedVersionPeer reviewe

Dialogia tuloksista : kohti tuloksekasta julkisjohtamista

Tulevaisuudessa menestyvää yhteiskuntaa johdetaan tiedolla. Tiedolla johtaminen edellyttää relevantin tiedon tunnistamista, keräämistä ja hyödyntämistä. Yhä useammin tietojohtaminen on kollektiivinen prosessi, jossa erilaisen taustan ja osaamisen omaavat ihmiset käyvät vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on laajentaa omaa sekä kanssakeskustelijoiden ymmärrystä onnistuneesta toiminnasta. Kirja määrittelee nämä keskustelut tuloksellisuusdialogiksi ja tarjoaa viitekehyksen, joka auttaa ymmärtämään tuloksista käytävän keskustelun erityispiirteitä. Tuloksellisuusdialogi edustaa modernia johtamisajattelua, jossa uskotaan yhteistyön voimaan. Yhteistyö sitouttaa ja mahdollistaa organisaation koko tietopotentiaalin hyödyntämisen. Kirja tarjoaa uudenlaisia ajatuksia tuloksellisuuden johtamisen käytäntöjen kehittämiseen ja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tuloksellisuuden kehittämisestä