30 research outputs found
Report of the Workshop on Guidance on Development of Operational Methods for the Evaluation of the MSFD Criterion D3.3 (WKIND3.3i)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympÀristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
LisÀksi kalvosarja (25 s., pdf), jossa esitelty Valtioneuvoston rahoittaman hankkeen EU-kalat III keskeisimmÀt tulokset tiiviisti.201
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympÀristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Kala on tÀrkeÀ osa ravitsemusta ja hyvinvointia. Suomalaisen luonnonkalan kÀytön haasteena on joihinkin lajeihin suurempina pitoisuuksina kertyvÀt ympÀristömyrkyt. Ne ovat osittain rajoittaneet kalan hyödynnettÀvyyttÀ elintarvike- ja rehumarkkinoilla sekÀ heikentÀneet arviota Suomen meriympÀristön tilasta. TÀmÀn tutkimuksen tavoitteena oli hankkia lisÀÀ tietoa ympÀristömyrkkyjen pitoisuuksista niissÀ kaupallisesti merkittÀvissÀ kotimaisissa kalalajeissa, joiden kÀyttöÀ toivotaan voitavan lisÀtÀ elintarvikkeena ja rehuteollisuuden raaka-aineena. YmpÀristömyrkkyjen pitoisuudet suomalaisessa kalassa ovat pienentyneet voimakkaasti 2000-luvun aikana. TÀmÀ osoittaa, ettÀ kansainvÀlisillÀ sopimuksilla yhdisteiden kÀytön ja pÀÀstöjen rajoittamiseksi on ollut merkittÀviÀ vaikutuksia. Tutkimuksen perusteella Suomessa on runsaasti luonnonkalaa, jonka kÀyttöÀ elintarvikkeena olisi mahdollista lisÀtÀ tÀysin turvallisesti ja kansanterveydellistenkin hyötyjen saavuttamiseksi. Samalla tÀmÀ edistÀisi kalatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta. Lohen ja ison silakan ympÀristömyrkkyjen pitoisuudet ovat edelleen niin suuret, ettÀ niiden vienti elintarvikkeeksi ei ole toistaiseksi mahdollista. Erityisesti silakassa nÀiden pitoisuuksien pienentyminen on ollut niin merkittÀvÀÀ, ettÀ Suomen olisi perusteltua jo lÀhitulevaisuudessa kÀynnistÀÀ keskustelu elintarvikelainsÀÀdÀnnön muuttamiseksi ja vientimahdollisuuksien edistÀmiseksi. Rehuksi menevÀ silakka ja kilohaili pitÀÀ edelleen puhdistaa ympÀristömyrkyistÀ. YmpÀristölainsÀÀdÀnnön kehittÀmistÀ ja toimenpiteitÀ on edelleen jatkettava ympÀristön kuormituksen vÀhentÀmiseksi ja saavutetun kehityksen jatkumiseksi
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympÀristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Kala on tÀrkeÀ osa ravitsemusta ja hyvinvointia. Suomalaisen luonnonkalan kÀytön haasteena on joihinkin lajeihin suurempina pitoisuuksina kertyvÀt ympÀristömyrkyt. Ne ovat osittain rajoittaneet kalan hyödynnettÀvyyttÀ elintarvike- ja rehumarkkinoilla sekÀ heikentÀneet arviota Suomen meriympÀristön tilasta. TÀmÀn tutkimuksen tavoitteena oli hankkia lisÀÀ tietoa ympÀristömyrkkyjen pitoisuuksista niissÀ kaupallisesti merkittÀvissÀ kotimaisissa kalalajeissa, joiden kÀyttöÀ toivotaan voitavan lisÀtÀ elintarvikkeena ja rehuteollisuuden raaka-aineena. YmpÀristömyrkkyjen pitoisuudet suomalaisessa kalassa ovat pienentyneet voimakkaasti 2000-luvun aikana. TÀmÀ osoittaa, ettÀ kansainvÀlisillÀ sopimuksilla yhdisteiden kÀytön ja pÀÀstöjen rajoittamiseksi on ollut merkittÀviÀ vaikutuksia. Tutkimuksen perusteella Suomessa on runsaasti luonnonkalaa, jonka kÀyttöÀ elintarvikkeena olisi mahdollista lisÀtÀ tÀysin turvallisesti ja kansanterveydellistenkin hyötyjen saavuttamiseksi. Samalla tÀmÀ edistÀisi kalatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta. Lohen ja ison silakan ympÀristömyrkkyjen pitoisuudet ovat edelleen niin suuret, ettÀ niiden vienti elintarvikkeeksi ei ole toistaiseksi mahdollista. Erityisesti silakassa nÀiden pitoisuuksien pienentyminen on ollut niin merkittÀvÀÀ, ettÀ Suomen olisi perusteltua jo lÀhitulevaisuudessa kÀynnistÀÀ keskustelu elintarvikelainsÀÀdÀnnön muuttamiseksi ja vientimahdollisuuksien edistÀmiseksi. Rehuksi menevÀ silakka ja kilohaili pitÀÀ edelleen puhdistaa ympÀristömyrkyistÀ. YmpÀristölainsÀÀdÀnnön kehittÀmistÀ ja toimenpiteitÀ on edelleen jatkettava ympÀristön kuormituksen vÀhentÀmiseksi ja saavutetun kehityksen jatkumiseksi