Asiakastietojärjestelmän muutos lakisääteisessä lastensuojelun sosiaalityössä : jännitteistä toimijuutta

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ollut tavoittaa niitä vaikutuksia, joita tietojärjestelmien käytöllä on sosiaali- ja terveysalalla. Tarkastelu sijoittuu lastensuojelun sosiaalityöhön. Yhden toimintayksikön tapahtumien kuvaus ja analyysi on puheenvuoro, jolla olen pyrkinyt tavoittamaan yhteyksiä tietojärjestelmien käyttöön liittyviin yleisiin ilmiöihin. Tutkielma on tiheä kuvaus lastensuojelun sosiaalityöstä asiakastietojärjestelmän muutosvaiheessa. Tapahtumia on jäsennetty toimijuuden käsitteen kautta (Archer 2003, Heiskala, 2000). Sosiaalityöntekijän toimijuus on ollut keskiössä tutkimussuunnitelman mukaisesti. Asiakastietojärjestelmä työntyi muutosvaiheessa toimijan rooliin vaikuttaen muun muassa lastensuojelun sosiaalityön työprosesseihin. Tietojärjestelmän toimijuus vaikuttaa sosiaalityöntekijään toimijana ja työntekijän toimijan asemaan. Aineistosta nousi teoretisoinnin (Layder, 1998) kautta esille jännitteisyys näiden keskeisten toimijoiden välillä. Jännite jäsentyi kolmelle kentälle. Lainsäädännön kenttä sulkee sisäänsä organisaatiota ja sosiaalityöntekijän perustehtävää kuvaavat kentät. Kenttien sisällöissä havaitsin yhtäläisyyttä Heiskalan (2000) yhteiskunnallisia pakkoja koskevaan jaotteluun. Pakot välittyvät semioottisesti tarkastellen merkkien eli lakimerkkien, rahamerkkien ja rituaalisesti vahvistettujen symbolien välityksellä. Tutkielman aineiston pohjalta on analysoitavaksi noussut kysymys uuden julkisjohtamisen (NPM) (Harvey, 2006, Julkunen, 2006) vaikutuksista lastensuojelun sosiaalityössä. Uuden julkisjohtamisen elementit tuottavat toimintaan jännitteitä edellä kuvatuilla kolmella kentällä. Yhtä toimintayksikköä koskeva aineisto antaa viitteitä siitä, että NPM toimii lastensuojelun sosiaalityössä toimintaa ohjaavana käyttöteoriana. Käyttöteorian (Argyris & Schön, 1996) käsitteellä ymmärretään yksilön tai organisaation todellista toimintaa ohjaavaa teoriaa, mikä voi olla ristiriidassa julkilausuttujen toiminnan teorioiden kanssa. Yksilö tai organisaatio ei välttämättä ole tietoinen käyttöteorian ja julkilausutun teorian välisestä kuilusta, minkä esiin saaminen edellyttäisi reflektiota. Tutkimuskohteena on ollut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ruotsinkielisiä lastensuojelun palveluja tuottava yksikkö. Tutkimuksen aineisto on kerätty uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa 1.11.2008–28.2.2009. Menetelmällisesti tutkimus sijoittuu toimintatutkimukselliseen kehykseen (Carr & Kemmis, 1986). Kenttävaiheen aikana yhdistin tutkijan ja toimijan roolit työskennellen sosiaalityöntekijänä tutkimukseni kohteena olleessa yksikössä. Kirjallinen aineisto koostuu järjestelmämuutosta koskevista päätöksistä, tiedotteista ja ohjeista. Järjestelmän muutosvaiheessa kokosin aineistoa osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Aineistossa on mukana myös yksikön työntekijöiden kanssa tuotettua materiaalia muutosvaiheen aikaisten sisältöjen haltuun ottamiseksi, esimerkiksi työn prosessikuvauksia. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Analyysin edetessä kävin jäsennyksistäni keskustelua toimintayksikön työntekijöiden kanssa. Tapaamisten jälkeen jatkoin analyysiä ja teoretisointia käyttäen semioottista sosiologiaa metateoriana ja aktanttimallia muutosvaihetta kuvaavien kertomusten koostamisessa. Kertomusten pohjalta jatkoin toimijuuden analyysiä subjektiaseman (Törrönen, 2000) ja toimijan aseman (Alasuutari 2007) käsitteitä käyttäen

Työkyvyn arviointi väestötutkimuksessa

TOIMIA-suositu

Modus operandi for ethical action in social and health care in the era of digitalisation

The ethical operational model developed in SotePeda 24/7 project in 2018-2020 has since its launch been used in continuous learning in social and health care. The model was developed to work as a tool in identification of ethical issues in the digitising operational environment of social and health care, as well as to support ethical evaluation and decision-making. When the ethical operational model is embraced, it results into internalizing the reflective process of the model and increases the ability to face ethical dilemmas in the mode of modus operandi indicating socio-culturally established ways of engaging and of doing things. Our aim in this study is to evaluate the experiences gained of the implementation of the ethical operational model in continuous learning in social and health care. As research methods we apply qualitative evaluation: program theory-based and systems approach. As material of the study, we address the experiences gained from the practical use of the model. Additionally, we scrutinize the ethical operational model as an artefact, as co-constructed object, and make use of the multifaceted data from the time of developing the model. The results of our study indicate that when the ethical operational model has been systematically used in continuous learning, the experiences have been overall positive, increasing awareness and ethical competence of the participants. From the point of view of its systemic impact, the scrutiny of the ethical operational model as an artefact, indicates that the focal constituents embedded enable even those new to the model to engage in it and to develop the content further via reflection. We conclude that the ethical operational model has found its way in active use as means of continuous learning in social and health care. The model may gradually become infused in digital era practices and be vitally present in action as modus operandi

Kokeiluista käytäntöön : Kelan uudet kuntoutukseen hakemisen mallit mahdollisuuksina päästä joustavammin kuntoutukseen

Kela kokeili kolmea uudenlaista kuntoutukseen hakemisen tapaa yhdeksässä valtakunnallisen OTE-kärkihankkeen kokeiluhankkeessa. Uusia toimintatapoja olivat suorapäätös, suullinen hakeminen ja hakeminen ilman diagnoosia. Uusilla hakemisen tavoilla pyrittiin siihen, että kuntoutukseen olisi mahdollista päästä nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Asiakkaan kuntoutuspolulla kokeilut sijoittuivat vaiheeseen, jossa tunnistetaan asiakkaan tarve kuntoutukseen ja tehdään kuntoutuspäätös. Kelan kokeiluja arvioitiin erillisellä OTE-hankkeen tutkimuksella. Tutkimuksen toteutti Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijaryhmä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, kuinka hyvin uusien kuntoutukseen hakemisen mallien myötä mahdollistuu nopea kuntoutukseen pääsy ja matala kynnys. Näitä tarkasteltiin Kelan toimihenkilöiden (etuuskäsittelijät ja asiantuntijalääkäri) sekä alueellisten kokeiluhankkeiden toimijoiden (yhteistyötahot) näkökulmista. Tutkimuksen aineisto muodostui kokeilujen aikana Kelan etuuskäsittelijöiden täyttämistä tiedonkeruulomakkeista sekä Kelan etuuskäsittelijöiden ja yhteistyötahojen fokusryhmähaastatteluista ja yhdestä yksilöhaastattelusta. Strukturoiduista tiedonkeruulomakkeista saatua tietoa käytettiin kuvailevana aineistona. Fokusryhmähaastatteluista syntynyt aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla ja tarvittaessa analyysia syvennettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimus toteutui suunnitellun aikataulun mukaisesti ja tutkimuksessa saavutettiin sille asetetut tavoitteet. Tutkimuksen rajoituksena on, että kokeilut eivät saavuttaneet arvioitua volyymiä asiakasmäärissä ja kaikki kokeiluihin osallistuneet tahot eivät osallistuneet haastatteluihin. Tulokset osoittivat, että uusien kuntoutukseen hakemisen mallien myötä asiakkaan kuntoutuspolku nopeutuu osittain. Esimerkiksi suorapäätös mallissa kuntoutuskurssi ei välttämättä käynnisty aiempaa nopeammin, vaikka prosessin alkupää nopeutuisi. Myös uudenlaiset asiakasryhmät edellyttävät uudenlaisia työ- ja toimintamalleja. Mallien myötä mahdollistuu kuntoutukseen hakemisen matala kynnys, koska esimerkiksi tarpeen tunnistaminen tapahtuu niissä paikoissa, jotka ovat osa ihmisten arkea (mm. oppilaitokset). Tarpeen tunnistamisen mahdollistuminen edellyttää kuitenkin usean asian ratkaisemista, kuten riittävät toimintamallit, osaaminen ja resurssit.undefine

Työttömistä maahanmuuttajista suuri osa on työkykyisiä ja työhaluisia

Maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuoria ja työkykyisiä, mutta muuta väestöä useammin työttömiä. Selvitimme työkyvyn ja työssäkäynnin yhteyttä venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä koko väestöön verrattuna. Tutkimus pohjautui maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (Maamu, 2010–12) ja Terveys 2011 -aineistoon. Suuri enemmistö työttömistä venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista maahanmuuttajista koki olevansa työkykyisiä ja työhaluisia. Korkea peruskoulutus ja pitkä Suomessa oloaika olivat yhteydessä hyvään työkykyyn ja työssäkäyntiin. Enemmistö ei-työllisistä venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista maahanmuuttajista haluaisi kokopäivätöihin. Keskeisimpiä koettuja työllistymisen esteitä olivat työnantajien asenteet sekä maahanmuuttajien puutteet kielitaidossa, koulutuksessa ja työkokemuksessa. Työkykyisten ja -haluisten maahanmuuttajien suuri joukko tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kohentaa työllisyysastetta ja huoltosuhdetta

Short-term effects of the "Together at School" intervention program on children's socio-emotional skills: a cluster randomized controlled trial

When analyzed across all grades no intervention effect was observed in improving children's socio-emotional skills or in reducing their psychological problems at 6-month follow-up. Among third (compared to first) graders the intervention decreased psychological problems. Stratified analyses by gender showed that this effect was significant only among boys and that among them the intervention also improved third graders' cooperation skills. Among girls the intervention effects were not moderated by grade. Implementing the intervention with intended intensity (i.e. a high enough dosage) had a significant positive effect on cooperation skills. When analyzed separately among genders, this effect was significant only in girls. This cluster randomized controlled trial design included 79 Finnish primary schools (40 intervention and 39 control) with 3 704 children. The outcome measures were the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) and the Multisource Assessment of Social Competence Scale (MASCS) with teachers as raters. The intervention dosage was indicated by the frequencies six central tools were used by the teachers. The data was collected at baseline and 6 months later. Intervention effects were analyzed using multilevel modeling. ClinicalTrials.gov identifier: NCT02178332 ; Date of registration: 03-April-2014. These first, short-term results of the Together at School intervention program did not show any main effects on children's socio-emotional skills or psychological problems. This lack of effects may be due to the relatively short follow-up period given the universal, whole school-based approach of the program. The results suggest that the grade level where the intervention is started might be a factor in the program's effectiveness. Moreover, the results also suggest that for this type of intervention program to be effective, it needs to be delivered with a high enough dosage. Together at School is a universal intervention program designed to promote socio-emotional skills among primary-school children. It is based on a whole school approach, and implemented in school classes by teachers. The aim of the present study is to examine the short-term effects of the intervention program in improving socio-emotional skills and reducing psychological problems among boys and girls. We also examine whether these effects depend on grade level (Grades 1 to 3) and intervention dosage. RESULTS METHODS TRIAL REGISTRATION CONCLUSIONS BACKGROUN