Lähihistorian valuuttakriisien erityispiirteet

Valuuttakriisi on poikkeuksellinen tapahtuma, jonka tarkastelu osoittaa niiden voivan toteutua hyvin erilaisissa olosuhteissa. Yleisesti valuuttakriisiä voidaan kuitenkin kuvata tilanteella, jossa luottamus kiinnitettyyn valuuttakurssiin heikkenee ja viranomaiset joutuvat puolustamaan sitä korkomuutosten ja valuuttamarkkinainterventioiden avulla. Valuuttakriisi voi mahdollisesti johtaa kurssijärjestelmän hylkäämiseen, mutta niin ei tarvitse käydä. Tällaisessa tilanteessa keskuspankin reservit ovat huvenneet tai korkotasossa on tapahtunut huomattavaa nousua puolustettaessa valuutan arvoa ja kiinnitystä. Valuuttakriiseihin huomioidaan toisinaan myös joustavampien kurssien järjestelmiä, jolloin kriisi määritellään mittavaksi valuutan nimellisen tai reaalisen arvon alentumiseksi. Valuuttakriiseihin liittyvää tieteellistä keskustelua on käyty noin 30 vuoden ajan. Tutkielman tavoite kohdistetaan tähän keskusteluun siten, että valuuttakriisien mekanismeista saataisi teorian ohella kattavampi kuva analysoimalla useampia valuuttakriisiesimerkkejä ja niiden erityispiirteitä. Tämän vuoksi emme analysoi yksittäisiä kriisejä kaikkia olennaisia kriisiteorioita käyttäen, vaan painotamme jokaisen kriisiesimerkin kohdalla eri tekijöitä, jotka korostuivat niissä voimakkaammin kuin muissa esiteltävissä esimerkeissä. Samalla tavoitteenasetus täydentyy sitä mukaa, kun tutkielma etenee tunnetuista valuuttakriiseistä seuraavaan. Valuuttakriisien analysoinnissa kolme eri kriisisukupolvea muodostavat nykyajan kriisitutkimuksessa raamit, joiden ympärille analysointi pitkälti rakentuu. Kasvaneiden pääomanliikkeiden seurauksena painopiste on kuitenkin siirtymässä yhä enemmän pääomataseen merkityksen korostamiseen. Samalla uudemmat, lähinnä kolmannen polven mallit painottavat myös pankki- ja rahoitussektorin keskeistä roolia osana kriisejä. Olennaista on kuitenkin huomioida, että jokaisessa lähihistorian valuuttakriisissä on ollut tapahtumaketjuja, joita voitaisi selittää useammalla eri kriisiteorialla. Näin ollen eri teoriat muodostavat valuuttakriisien tutkimuksessa mieluumminkin toisiaan täydentävän analyysin, jonka vuoksi laaja-alaisempi kriisimekanismien tunteminen korostuu asianmukaisen valuuttakriisitutkimuksen yhteydessä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Zero-Emission Truck Powertrains for Regional and Long-Haul Missions

Zero-emission trucks for regional and long-haul missions are an option for fossil-free freight. The viability of such powertrains and system solutions was studied conceptually in project ESCALATE for trucks with GVW of 40 tonnes and beyond through various battery electric and fuel cell prime mover combinations. The study covers battery and fuel cell power sources with different degrees of battery electric as well as H2 and fuel cell operation. As a design basis, two different missions with a single-charge/H2 refill were analysed. The first mission was the VECTO long-haul profile repeated up to 750 km, whereas the second was a real 520 km on-road mission in Finland. Based on the simulated energy consumption on the driving cycle, on-board energy demand was estimated, and the initial single-charge and H2 refill operational scenarios were produced with five different power source topologies and on-board storage capacities. The traction motors of the tractor were dimensioned so that a secondary mission of GVW up to 76 tonnes on a shorter route or a longer route with more frequent battery recharge and/or H2 refill can be operated. Based on the powertrain and vehicle model, various infrastructure options for charging and H2 refuelling strategies as well as various operative scenarios with indicative total cost of ownership (TCO) were analysed

Työkoneiden kustannustehokkaat päästövähennyskeinot

Liikkuvien työkoneiden energiankulutusta ja päästöjä halutaan alentaa. Työkoneita käytetään monimuotoisissa ympäristöissä ja käyttökohteissa. Niiden osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin neljä prosenttia ja vallitseva käyttövoima on polttoöljy. Uudet käyttövoimat ovat jo osittain yhteensopivia nykypäivän työkoneisiin, mutta osa edellyttää kaluston uusimista sekä uuden infrastruktuurin rakentamista. Jakeluvelvoite ja sen korottaminen on tehokas keino työkoneiden CO2-päästöjen vähentämiseksi lyhyellä aikavälillä, mutta samalla sekoitepolttoöljyn hinta nousee ja syntyy epävarmuutta hintakehityksestä. Biokaasun sisällyttämisestä jakeluvelvoitteeseen ei nähty työkonesektorilla olevan hyötyä. Työkoneiden CO2-regulaatio puuttuu tällä hetkellä kokonaan, mikä ei suosi vaihtoehtoisten käyttövoimien kehitystä. Ohjaavan säännöstön kehittämiseen kannattaa panostaa EU-tasolla. Vaihtoehtoisten käyttövoimien ratkaisuilla on potentiaalia kehittyä kilpailukykyisiksi tuotteiksi vuosikymmenen aikana. Tämä edellyttää kokonaisvaltaisen ohjauskeinovalikoiman käyttöönottoa: tuotekehitys ja sen rahoitus, kokeiluhankkeet, hankinta- ja infratuet vaihtoehtoisille käyttövoimille, kokonaisverotuksen kehittäminen, tiedon kerääminen ja jakaminen. Työkoneiden tiedonkeruussa ja tilastoinnissa tunnistettiin selkeitä puutteita, joiden poistaminen edesauttaa konekannan uudistumista ja päästöjen alentamista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kaupallisten ajoneuvojen rooli liikenteen ilmastopolitiikassa (KAROLIINA)

Liikennesektorilla on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiselle. Henkilö- ja joukkoliikenteen lisäksi logistiikan ja kuljetusten merkitys tuotannontekijänä kansantaloudelle ja elinkeinoelämälle on merkittävä kaupan ja teollisuuden aloilla ja näitä tukevissa palveluissa. Valmistavan teollisuuden ja viennin merkittävät tavara- ja arvovirrat kulkevat liikenteen ja kuljetusten kautta. Kaupallisten ajoneuvojen kilpailukyky ja kokonaistaloudellinen ymmärtäminen on uusien käyttövoimien esiinmarssissa tärkeää. Yritysten hankkimien ja operoimien ajoneuvojen ja työkoneiden, sekä näitä tukevien infrastruktuuriratkaisuiden tulee kyetä tukemaan prosesseja ja kokonaistaloudellisen kilpailukyvyn kehittymistä mahdollisimman hyvin. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mitkä ovat yritysten hankkimien erilaisten ajoneuvojen ja työkoneiden rooli ja mahdollisuudet taakanjakosektorin ilmastopolitiikassa. Hankkeessa analysoidaan teknologiassa ja markkinassa käynnissä olevaa kehitystä ja muutoksia. Yritysten käytössä olevaa ajoneuvo- ja konekantaa analysoidaan tilastojen, ja käytössä olevia ohjauskeinoja kirjallisuuden ja muiden maiden kokemusten pohjalta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Bensiinilisäaineen vaikutus henkilöauton moottorissa

Tässä työssä tutkittiin erään bensiinilisäaineen vaikutusta moottorissa. Tutkitun lisäaineen tuoteselostuksessa kerrottiin aineen lisäävän moottorin suorituskykyä, vähentävän polttoaineen kulutusta ja pakokaasupäästöjä sekä laskevan pakokaasun lämpötilaa. Työn tavoitteena oli selvittää tuoteselostuksessa esitettyjen muutoksien todenmukaisuus mainittujen osa-alueiden näkökulmista moottorilaboratoriomittauksilla. Tutkimustyön mittauksiin käytettiin Oulun ammattikorkeakoulun moottorilaboratoriossa olevaa Hyundain 1,6-litraista turboahdettua bensiinimoottoria. 98E5-bensiinillä mitattiin lisäainemittauksille vertailuarvot moottoria käytettäessä seitsemällä eri käyntinopeusalueella sekä eri kuormitusasteilla. Mittaukset toistettiin saman polttoaine-erän bensiineillä, joihin oli lisättynä bensiinilisäainetta kahdella seossuhteella. Motec ACL -tiedonkeruuyksikölle sekä Kistler keybox -järjestelmälle tallennetuista mittaustiedoista muodostettiin I2 Pro- ja Excel-ohjelmistoja käyttäen taulukoita ja kuvaajia, joita vertailtiin lisäaineettomalla bensiinillä mitattuihin vertailuarvoihin. Mittaustuloksia vertaillessa huomattiin tuloksien eroavaisuuksien jäävän hyvin pieniksi. Luotettavampien tuloksien saamiseksi käytettyjen mittauslaitteiden tulisi olla uudempia sekä mittauksia tulisi suorittaa useita. Suoritettujen mittauksien perusteella bensiinilisäaine ei toteuttanut tuoteselostuksessa esitettyjä muutoksia. Koska tulokset olivat markkinoinnin kannalta negatiivisia, lisäaineen valmistaja pyysi julkaisemaan työ nimeämättä tutkittavaa tuotetta