Practice makes perfect!:developing an internship process in Finnish universities

Abstract An internship can bridge theoretical knowledge with essential working life skills, improve student’s confidence towards his/her own profession and know-how, and advance further studies and networking [1]. According to several studies, e.g. [2]; [3], an internship period or other comparable work placement period during university studies will enhance students’ career development later. Generic working-life skills, for example team working, problem solving and communication skills play an important role in employment after graduation [2]. Substance skills are not adequate if a person cannot adapt them in a working life [4]. Even getting used to regular and target-oriented working will enhance employment in general after graduation [1]. An internship period is often the first familiarization with the own subject field line of work, and students may think that the internship period is the only way of learning working life skills. However, students do not always recognize the generic skills they have gained during their working life period, and do not realize the usefulness of them. Therefore, generic working life skills should be part of the learning outcomes of internships, as well as the whole university degree [2]. Internship practices can be very different between universities, and even inside the same university between degree programs [5]. The situation is alike in Finland [6]. Based on these facts, a national group of education developers wrote an internship guide [12] and recommendations for universities, students and employers. In addition, different ways for improving students’ working life skills were developed and piloted. The actions were implemented in the project ‘Bridging the Gap between University Studies and Working Life’ by European Social Fund. This paper discusses the implementation and results gained through two different pilot cases for promoting and implementing internships

Kehittämishankkeet korkeakoulutuksen työelämärelevanssin edistäjänä

Tiivistelmä Muuttuvan työelämän tarpeet ohjaavat entistä painokkaammin kehittämään yhteistyötä korkeakoulutuksen ja työelämän välillä sekä vahvistamaan jatkuvan oppimisen kulttuuria. Yksilötasolla paremmat yleiset työelämätaidot avaavat uusia työllistymismahdollisuuksia ja tukevat opiskelijaa opitun soveltamisessa. Yhteiskunnan tasolla korkeakoulujen työelämäyhteyksien kehitystyöllä varmistetaan työvoiman saatavuutta ja nopeutetaan työllistymistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan käynnissä olevia ja jo päättyneitä korkeakoulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä kehittämishankkeita (n=12), niissä tunnistettavia erilaisia työelämäyhteyksien kehittämiseen liittyviä malleja sekä työelämäyhteyksissä tapahtuneita muutoksia 10 viime vuoden aikana. Tutkimusaineisto kerättiin tammi-huhtikuussa 2019 sähköpostikyselyllä sekä puhelin- ja kasvokkaishaastatteluilla. Tutkimusaineistoa täydensivät kehittämishankkeiden hankesuunnitelmat, loppuraportit sekä hankkeiden www-sivut. Aineiston teorialähtöisessä sisällönanalyysissa sovellettiin korkeakoulujen työelämäyhteyksien kehittämismallia (spesialisti-, integratiivinen ja verkostoituneen kulttuurin malli). Työelämäläheisille kehittämishankkeille identifioitavista malleista on löydettävissä eroja alkutilanteessa, mutta yhteinen tavoite on kehittää korkeakoulutusta kohti verkostoituneen kulttuurin mallia sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Johtopäätöksenä esitämme, että työelämäyhteyksien kehittämismallien avulla voidaan kuvata korkeakoulutuksen työelämärelevanssin kehittymistä tutkittuna ajanjaksona. Systemaattista kehittämistyötä tarvitaan hankkeiden tulosten jalkauttamiseksi ja toimintojen vakiinnuttamiseksi.Abstract Development Projects Promoting the Working-Life Relevance of Higher Education Incremental changes in contemporary society increasingly steer collaboration between higher education and working life, simultaneously fostering a culture of continuous learning. Improved working life skills support students in applying theoretical knowledge in practice and help in opening new avenues for future employment. At the societal level, developing connections between higher education and working life improves the availability of relevant workforce and speeds up students’ path to employment, which means more potential employees. In this study, we examine ongoing and finished development projects in Finland (n=12) related to the development of collaboration between higher education and working life, e.g. identifying models or changes in collaboration over the past 10 years. We gathered data from project participants during January–April 2019 through an email survey and through faceto-face or phone interviews. We supplemented the data with project plans, project-end reports and other information gathered from projects’ internet sites. We applied the development model of higher education and working life (specialist, integrative and networked model) in our theory-based content analysis of the data. We found that the greatest differences appear between the identifiable models at the beginning of the projects; however, a clear common goal was to develop higher education toward a networked culture both in universities and universities of applied sciences. As a result, we suggest that the development model of higher education and working life successfully describes the development of working-life relevance during the time period defined in this study. However, systematic developmental work is still required in order to transfer the project results into practice and make them a part of everyday life in higher education institutions

Työelämäjaksot yliopisto-opinnoissa:suosituksia harjoitteluiden sekä muiden työelämäjaksojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja raportointiin — opiskelijalle, yliopistolle ja työnantajalle

Alkusanat Yliopisto-opintoihin sisältyvällä harjoittelulla tai muulla siihen rinnastettavalla työelämäjaksolla on merkittävä asema tutkinnossa, sillä harjoittelu sitoo usein teoreettisiksi miellettyjä opintoja käytännön työelämään. Etenkin nyt, kun opiskelijoiden valmistumisaikoja pyritään valtakunnallisesti lyhentämään, harjoittelun merkitys oman alan työkokemusta tarjoavana oppimiskokemuksena ennen valmistumista korostuu entisestään. Hyvin suunniteltu harjoittelu hyödyttää opiskelijoiden lisäksi myös yliopistoa ja työnantajia. Harjoittelukäytänteet eri yliopistoissa ja eri tutkinto-ohjelmissa ovat tällä hetkellä hyvin erilaisia ja osin jopa epätasa-arvoisia eri alojen opiskelijoiden välillä. On selvää, että jokaisessa tutkinto-ohjelmassa harjoittelu tulee toteuttaa sille parhaiten soveltuvalla tavalla. Monet harjoitteluun liittyvistä asioista ovat kuitenkin sellaisia, joita olisi mahdollista yhtenäistää ja joiden kehittäminen hyödyttäisi niin opiskelijoita, yliopistoa kuin harjoittelupaikkoja tarjoavia organisaatioitakin. Tämä opas on laadittu yliopistojen harjoittelukäytänteiden kehittämisen tueksi osana ESR-rahoitteista TYYLI (Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin) -hanketta. Oppaassa kuvataan suomalaisten yliopistojen harjoittelukäytänteistä tunnistettuja vahvuuksia ja heikkouksia ja annetaan suosituksia kehittämiskohteiksi ja toimintamalleiksi harjoittelun eri vaiheisiin sekä yliopistolle, opiskelijalle että harjoittelupaikkoja tarjoaville organisaatioille. Oppaan kommentointiin ovat osallistuneet laajasti useat yliopistotoimijat, ylioppilaskunnat, yritykset ja työnantajajärjestöt, heille kaikille palautteista lämpimät kiitokset. Harjoittelu tekee mestarin