God: A Brief History with a Cognitive Explanation of the Concept

The Christian concept of 'God' names a category with surprisingly heterogeneous contents. In the Old Testament traditions God is an anthropomorphic agent; in Christian theology God often appears as a personalized metaphysical principle; philosophers of religion try to find the inherent rationality of this concept; finally, some natural scientists regard God as the "intelligent designer" of the world. What is common to all these ideas, covering a time span of about 2,500 years, is that representations of God are triggered by the perception of order and control in the world

Rethinking ‘God’: the concept of ‘God’ as a category in comparative religion

Comparative religion should not remain isolated from other sciences. To enable interdisciplinary dialogue with other fields of study, scholars in comparative religion should make use of precise scientific concepts. 'God' is not a scientific but an emic concept used intuitively. Behind our intuitions about the concept of 'god' there are implicit Judeo-Christian assumptions. Substituting 'superhuman agent' for 'god' is no solution. The author provides some possible solutions; A) We might use the concept of 'god' only as a loose heuristic or interpretative term and drop it from theoretical language; B) We might also restrict the concept of 'god' only to Judaism, Christianity and Islam, and conceptualize other traditions preferring their own emic terms; C) 'God' is made to refer to a very broad category of all kinds of entities somehow violating people's expectations of how entities ordinarily behave, and conceived of as superior to human

Kulttuuriantropologia ja kenttätyön ongelmat

Kaukaa haettua. Kirjoituksia antropologisesta kenttätyöstä. Juhlakirja professori Matti Sarmelalle. Toim. Anna Maria Viljanen & Minna Lahti. Suomen Antropologinen Seura 1997. 317 s. Nid. 125,

Hiiriä ja ihmisiä – vielä tietokoneiden uskonnollisuudesta

Matti Kamppisen ja Sami Pihlströmin rakentavat kommentit kirjoitukseeni ”Uskonnollinen robotti kiinalaisessa huoneessa” (Tieteessä tapahtuu 7/2002) tuovat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä tarkennuksia tärkeään aiheeseen. Kamppisen kirjoitukseen liittyy kuitenkin joitakin ongelmia, joita on syytä tarkastella. Pihlströmiä kommentoin hyvin lyhyesti

Laestadius ja saamelainen mytologia

Lars Levi Laestadius: Lappalaisten mytologian katkelmia. Toim. Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen. SKS (Tietolipas 231) 2011

Reduktio kielletty! Sortumisvaara! Uskontotieteen perinteet ja "reduktionismi"

Uskontotieteellinen reduktionismin kritiikki ei ole ensisijaisesti metodologinen vaan ideologinen valinta. Siinä on ennen muuta kyseessä pyrkimys säilyttää jotakin arvokkaaksi ja tärkeäksi koettua, jota "reduktionistisen" uskonnontutkimuksen katsotaan uhkaavan. Mielestäni tämä perustuu kuitenkin varsin liioiteltuun käsitykseen tieteen kyvystä uhata uskontoa Jotakin "reduktionistiseksi" leimattua lähestymistapaa ei voida diskvalifioida sen perusteella, että se ei tavoita sitä, mitä joku tutkija sattuu pitämään tärkeänä. Mikä tahansa lähestymistapa on tieteellisessä mielessä validi, mikäli se tuottaa tosia ja informatiivisia tuloksia

Pirun pitkä historia

Kuula, Kari. Paholaisen biografia: Pahan olemus, historia ja tulevaisuus. Kirjapaja 2010

Puolitotuuksia ja mörköjä - mutta missä on pihvi?

Krister Talvisen (2002) minua vastaan esittämä kritiikki on samanlaista sisäisesti ristiriitaista kamppailua itse luotua mörköä vastaan kuin René Gothónin (2001) hutaisten laadittu vastine Teemu Tairan (2001) erinomaiseen kirjoitukseen. Koska yksinkertaisilla mutta virheellisillä ajatuksilla on taipumus levitä nopeammin kuin mutkikkailla mutta perustelluilla, pyrin seuraavassa pysäyttämään tämän puolitotuuksien vyöryn heti alkuunsa