Pyysiäinen, Ilkka

Finnish

Journal.fi

T i e T e e s s ä  Ta pa h T u u  7 / 2 0 0 8       57ten psyykkinen selviytyminen ja hoidon merkitys. So siaali- ja terveysministeriö. Monisteita 13.Puustinen, Marja 2008. Jokelan jäljet. Opettaja 7/2008, 8–12.Quarantelli, E. L. & Dynes, Russell R. 1977. Response to Social Crisis and Disaster. Annual Review of Sociolo-gy 3:1, 23–49.Raittila, Pentti; Johannsson, Katja; Juntunen, Laura; Kangas-luoma, Laura; Koljonen, Kari; Kumpu, Ville; Pernu, Ilkka & Väliverronen, Jari 2008. Jokelan koulusurmat mediassa. Journalismin tutkimusyksikkö. Julkaisuja sarja A 105/2008. Tampereen yliopisto, Tampere.Ryan, John & Hawdon, James 2008. From Individual to Community: The "Framing" of 4–16 and the Display of Social Solidarity. Traumatology 14:1, 43–51.Räsänen, Pekka & Kouvo, Antti 2007. Linked or Divided by the Web? Internet and Sociability in Four European Countries. Information, Communication & Society 10:2, 219–241.Räsänen, Pekka & Oksanen, Atte 2008. Arkielämä ja epävar-muus 2008 -kyselyaineisto. Turun yliopiston sosiolo-gian laitos, Turun yliopisto.Simmel, Georg 1908/1968. Soziologie. Untersuchungen über die Formen der Vergesellschaftung. Berlin, Duncker & Humblot.Sweet, Stephen 1998. The Effect of a Natural Disaster on Social Cohesion: A Longitudinal Study. International Journal of Mass Emergencies and Disasters 16:3, 321–331.Turkel, Gerald 2002. Sudden Solidarity and the Rush to Nor-malization: Toward an Alternative Approach.  Socio-logical Focus 35:1, 73–79.Webb, Gary R. 2002. Sociology, Disasters, and Terrorism: Understanding Threaths of the New Millenium. Socio logical Focus 35: 1, 87–95.Pekka Räsänen on sosiologian dosentti ja työsken-telee vanhempana tutkijana tietotekniikan tutki-muslaitos HIITissä. Atte Oksanen on sosiaalipsy-kologian dosentti ja työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.Puuttumatta muuten Kaarina Kosken esittelyyn kir-jastamme Uskonto ja ihmismieli (Tieteessä tapah-tuu  6/08), haluaisin tarkentaa yhtä merkittävää seikkaa. Arvio oli otsikoitu ”Uskonto kognition tuot-teena – ja vähän muunkin”. Kirjoituksessaan Koski toteaa samassa hengessä: ”Myös kulttuuri vaikut-taa odotuksiin, käsityksiin ja reaktiotapoihin, vaik-ka malli on periaatteessa ylikulttuurinen (s. 70).Kulttuuria ja kognitiota ei voi näin erottaa. Emme voi esimerkiksi laskea, että uskomus ”Riihessä on haltia” on x-prosenttisesti ajatus (kognitiota) ja n-prosenttisesti suomalaista kult-tuuria, koska nämä kaksi eivät ole toisensa pois-sulkevia vaihtoehtoja. Kognitio on kulttuuria ja kulttuuri kognitiota. Kulttuuri on kognition ja kommunikaation tihentymää jossakin populaa-tiossa, kuten Dan Sperber asian ilmaisee.Ylikulttuurisuuteen liittyvä kommentti perustunee sekaannukseen kahden asian välillä. On eri asia sanoa, että jokin piirre on kulttuuris-ta riippumaton merkityksessä ”kaikesta kulttuu-rista riippumaton”, kuin että sen kehittyminen ei riipu siitä, mihin nimenomaiseen kulttuuriin asi-anomainen on syntynyt.En myöskään sanoisi, että ”myös” kulttuu-ri vaikuttaa, koska tällöin jää auki, mikä oikein vaikuttaa ja miten. Voimme tutkia esimerkik-si sitä, miten ja miksi ihmiset jäljittelevät vali-koivasti tiettyjä muita ihmisiä ympärillään ja miksi tietyt ideat leviävät muita tehokkaammin. ”Kulttuurin vaikutus” on näin eriteltävissä tut-kittavissa oleviin ilmiöihin, joissa mikrotason mekanismit kanavoivat uskomusten ja tapojen leviämistä makrotasolla. Kaikessa tässä on kyse kulttuurista ja kognitiosta.Kirjoittaja on akatemiatutkija Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.Kulttuuri ja kognitio Ilkka Pyysiäinen

Kulttuuri ja kognitio

https://journal.fi/tt/article/download/694/574

Kulttuuri ja kognitio

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi