Purot kaupungistumisen puristuksissa

Virtavedet eli joet, virrat ja purot ovat monipuolisia ekosysteemeitä, joille ominaista on veden yksisuuntainen virtaus sekä suora yhteys niitä ympäröivään valuma-alueeseen. Vesilain mu-kaan puro on jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö, jossa virtaa aina vettä. Puron valu-ma-alueen koko on 10–100 km2. Purojen kokonaispinta-ala on pieni, mutta niitä on erittäin paljon. Kaupunkikohtaisia purokartoituksia on tehty vähän, mutta esimerkiksi Espoon 38 ar-vokkaista virtavesikohteista suuri osa on puroja. Vantaalla on yli 55 merkittävää puroa ja ojaa. Helsingissä taas virtaa yli 30 puroa. Puroilla on ekologian lisäksi sosiaalisia ja taloudellisia ar-voja. Ne mm. pidättävät ravinteita, säätelevät tulvia samalla ja parantavat vedenlaatua. Purot vaikuttavat myönteisesti maisemaan, asuinalueiden arvoon ja viihtyisyyteen. Kaupungistuminen on yksi merkittävimmistä maankäyttöön vaikuttavista tekijöistä. Maan-käytön muutokset heijastuvat vesistöihin kuten puroihin. Perinteisesti kaupunkirakentamisen myötä puroja on putkitettu, suoristettu tai uomaa on siirretty. Lisäksi purot ovat osa jäteve-sijärjestelmää ja niihin johdetaan sade- ja hulevesiä oman valuma-alueen ulkopuolelta. Ra-kentaminen muuttaa valuma-alueen hydrologiaa sekä vesien laatua. Valuma-alueen lisäksi rakentaminen voi kohdistua suoraan itse puroihin. Huomattavampia kaupunkirakentamisen hydrologisista seurauksista on purojen ja jokien tulvavirtaamien kasvu ja toistuvuuden lisään-tyminen. Myös sateen jälkeinen virtaamahuippu tulee nopeammin rakennetulla kuin luon-nontilaisella alueella. Rakennetun ympäristön puron tilan arviointi on haastavaa, sillä inven-tointimallit pohjautuvat luonnonmukaisiin puroympäristöihin. Puron ja valuma-alueen tiivis yhteys voi johtaa yksipuoliseen eliöstöön, mikä liittyy valuma-alueen maankäyttöön, vaikka vedenlaatu olisi hyvä. Purojen kannalta lainsäädäntö on sektoroitunut. Esimerkiksi vesilaki tarkastelee puroja vesiä muuttavien hankkeiden kannalta, ympäristönsuojelulaki veden laatua ja pilaantumista sekä maankäyttö- ja rakennuslaki kaava-alueen hulevesiä ja puron säilymistä. Merkittävää on myös Suomen sitoutuminen vuonna 2000 voimaan tulleeseen EU:n vesipolitiikan puitedirek-tiiviin, jossa tavoitellaan pintavesien hyvää ekologista tilaa. Kuntatasolla puron eri osien maankäytön muutoksia suunnitellaan eri tahoilla, esimerkiksi liikenneratkaisut ja kaavoitus vaikuttavat suuresti purojen tilaan. Monikonpuro virtaa pääosin Espoossa. Sen valuma-alueen alkuosa sijaitsee muun muassa Hämevaaran ja Lintuvaaran länsiosien alueella, minkä jälkeen puro virtaa Leppävaaran ja Perkkaan läpi Isoon-Huopalahteen. Sen pääuoman pituus on 6,5 km ja valuma-alue on noin 18 km2. Monikonpuron lajistoon kuuluu muun muassa taimen, liito-orava, lehtopalsami ja kevätlinnunherne. Monikonpuron valuma-alueella on viljelty ainakin 1300-luvulta alkaen, mutta erityisesti 1950-luvulta lähtien alueelle on rakennettu asuinalueita. Valuma-alueen eteläosat ovat tiivisti rakennettuja ja pohjoisosat ovat melko metsäisiä. Monikonpuron uomaa on perattu ja siirretty useaan kertaan vuosi satojen aikana. Tällä hetkellä uomaa ollaan siirtämässä Perkkaan alueella

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-viljaseoskasvustosta tehty säilörehu sopii hyvin lypsylehmien rehuksi, joskin herne-ohrasäilörehu voi vähentää lehmien rehun syöntiä. Toisaalta maitotuotos ja rehun hyväksikäyttö paranevat.Vo

Herne-ohrakasvustosta säilörehua lypsylehmille

ei saatavilla &nbsp

”Du ska sen inte tro att kaverina har glömt” – Språkväxlingen mellan finska och svenska i Kjell Westös novell Melba, Mallinen och jag

Tutkimuksessani tarkastelen sitä, kuinka suomalaisuus ja ruotsalaisuus sekä suomen ja ruotsin kieli kohtaavat Kjell Westöön novellissa Melba, Mallinen ja minä. Novelli on julkaistu vuonna 1992 osana Westön novellikokoelmaa Tapaus Bruus ja muita kertomuksia. Novelli on lähes satasivuinen ja se kertoo nuoren pojan kasvutarinan sijoittuen Helsinkiin, Munkkiniemiä muistuttavaan lähiöön 1970-luvulla. Novelli on kiinnostava tutkielmani kannalta, sillä siinä esiintyvien henkilöiden erilaiset taustat paljastuvat kielen piirteiden kautta, ja novellista voi havaita, kuinka suuria eroavaisuuksia ihmisten välillä on. Analysoidakseni suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden kohtaamista novellissa käytän apunani Erikssonin ja Haapamäen vuonna 2011 luomaa mallia, joka jaottelee kielenvaihtotilanteet latentteihin (piileviin) ja manifesteihin (ilmeisiin) kielivaihtoihin. Jaottelen tutkimuksessani Westön novellissa esiintyvät kielivaihdokset tämän mallin mukaan. Tarkastelen myös sitä, minkälaisia motiiveja kaunokirjallisessa teoksessa löytyy kielenvaihdosten tekemiselle. Aihe koskettaa läheltä myös usein puhuttuun kieleen liitettyä koodinvaihtoa, vaikkakaan se ei suoraan ole tutkimukseni aihe. Westöön novellissa Melba, Mallinen ja minä esiintyy paljon kielenvaihdoksia suomen ja ruotsin välillä. Piilevää kielenvaihtoa ruotsista suomeen edustavat novellissa esimerkiksi henkilö- ja paikannimet sekä suomenruotsalaiset murre- ja slangisanat. Tällaiset sanat ja kielenvaihdokset voivat olla jokseenkin ymmärrettäviä lukijalle, joka ei ymmärrä suomea. Sitä vastoin novellissa esiintyy paljon myös ilmeistä kielenvaihtoa, esimerkiksi laululyriikkaa ja runoja, jotka on käännetty lukijoille, joilla eivät ymmärrä suomea. Kielivaihdoksiin on eroteltavissa erilaisia syitä, mainittakoon esimerkkinä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuden ilmentäminen. Kielenvaihdosten taustalla voi myös ajatella olevan tarkoitus normalisoida monikielisyyttä myös kirjallisessa muodossa, sillä kirjallisissa teoksissa kielenvaihdosten on perinteisesti katsottu rikkovan ”hyvän” kielen normistoa

Brändit kustannustoiminassa CASE: Arktinen Banaani

Brändien rakentaminen on aina kovaa ja systemaattista työtä toimialasta riippumatta. Yritykset kehittävät tuotteita ja koko toimintaa kysyntä- ja markkinalähtöisesti. Perinteisillä toimialoilla jollaiseksi myös kustannusala voidaan lukea, toimintaa ja kehitystyötä on viime aikoina tehty jatkuvien muutosten parissa. Suuret kustannusyhtiöt ovat ostaneet pienempiä samalla kun osa yhtiöistä on kiristyvän kilpailutilanteen vuoksi lopettanut toimintansa. Tuotteistaminen ja brändin luominen on yleistä perinteisissä kulutustavaroissa. Kirja voidaan lukea nykyään kulutustavaraksi, sillä kirjan ikä on lyhentynyt huomattavasti. Kustantajien uutuudet julkaistaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä ja painokset myydään nopeasti loppuun viimeistään seuraavan ale sesongin aikana. Kuluttajilta kysyttäessä brändeistä, usein ensin mieleen tulevat huippu brändit kuten Coca Cola tai kotimaisista brändeistä Nokia. Jos kuluttajaa johdattelee oikeaan suuntaan, niin hän voisi mainita myös jonkun kirjailijan nimen. Kuitenkin, kun kuluttajien valintaperusteita kirjoja ostettaessa on tutkittu, niin tärkein valintaperuste on ollut kirjan sisältö. Tämä tukee ajatusta, että kirjalle voisi luoda brändin. Kuinka brändit sitten luodaan ja kuinka se onnistuu kustannustoiminnassa? Esittelen työssäni yhden kotimaisen esimerkin. Sarjakuvatuotantoa julkaisevan Kustannusosakeyhtiö Arktisen Banaanin yksi menestystarina on Pertti Jarlan luoma sarjakuva Fingerpori. Fingerpori on sijoittunut hyvin kirjojen myyntitilastoissa heti ensimmäisen albumin ilmestymisen jälkeen ja kasvu jatkuu edelleen. Tutkimukseni pyrkii selvittämään yleisesti brändin kehittämisen osana yritysstrategiaa ja tekemään katsauksen kustannusalan tämänhetkiseen tilanteeseen. Tutkimuksessani ilmenee, että brändien rakentaminen onnistuu myös kustannusalalla ja se on kannattavaa. Brändin rakentaminen kirjalle on lähes suotavaa kun kysymyksessä on kirjasarja. Brändinjohtamismallin käyttö toimii kaikilla aloilla kun tuotetaan hyötyä kuluttajalle tavaran tai palvelun muodossa.Brand in publishing CASE: The publisher Arktinen Banaani Inc. Building brands is always hard and systematic work despite the line of business. Companies develop their products and the whole company business according to rules of demand and the market. Recently business and developments have been facing constant changes within the traditional line of business such as publishing. Most major publishers have bought smaller ones, and at the same time because of the increase in competition some have finished their operations. It is general for traditional consumer goods to build brands and increase their commercialism in many different ways. Because at present the age of books has decreased significantly, also the book is a consumer good as well. New books are published twice a year, spring and fall, and the editions of books are sold out quickly at the latest during the next sale. When asked about brands from a consumer’s point of view the first that often come to mind are superbrands such as Coca Cola or Nokia. If the consumer is led in the right direction, the consumer may name a novelist. In any case, according to inquiries the most important motive of choice with books is the content. This supports the fact that brands could be built for books. One example of successful branding in publishing will be presented in this thesis: The publisher Arktinen Banaani Inc. publishes comic strips and one of their successes is a comic strip Fingerpori created by Pertti Jarla. Fingerpori has reached a good position in book-selling statistics after the first comic strip album was published and the growth continued. This study defines the concept in general of building the brand as part of company strategy and makes a resume of the present situation in the publishing business. The conclusion of my research is that branding can succeed and be profitable also in the publishing business. When creating the series of books, the branding is even desirable. The usage of a branding management model is effective while creating benefit for customers by merchandises or servic