Kätketty maisema : arkitieto lähiympäristön kohtaamisessa

Tutkimukseni lähtökohtana on olettamus kahdella eri tavalla kertyvän tiedon kautta erilaisiin kehyksiin asettuvasta maisemasta. Keskityn tässä työssä tutkimaan kätketyksi maisemaksi kutsumaani osaa siitä. Olen lähestynyt aihetta viiden tutkimusartikkelin kautta, joissa kysyn, miten eri-ikäiset ja erilaisissa ympäristöissä asuvat ihmiset rakentavat ympäristösuhdettaan, millaista maisemaan liittyvää tietoa heille kertyy ja miten he kerryttämänsä tiedon kautta kiinnittyvät maisemaan. Tähän työhön sisältyvissä tapaustutkimuksissa maisemaan liittyvää tietoa tarkastellaan toimijaryhmien avulla. Maiseman lähtökohtana työssäni on relationaalinen toimijaverkostoihin perustuva maisema. Yhteenveto-osassa käsittelen tutkimustuloksieni pohjalta kätketyn maiseman elementtejä, kätkemän maiseman sisältämää tietoa ja sen merkitystä. Tutkimustulosteni pohjalta rakentuvaan kätkettyyn maisemaan sisältyy kolme tasoa. Kotimaisema rakentuu henkilökohtaisen ympäristösuhteen ja omakohtaisten kokemusten kautta arkisessa ja toistuvassa kohtaamisessa tutun ympäristön kanssa. Kotimaisemaan liittyy tunnepitoinen ja toiminnallinen suhde ympäristöön. Jaettu maisema on relationaalinen ja toiminnallinen tila; se rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa maisemassa toimivien ihmisten välillä. Jaettuun maisemaan liittyy tunnepitoisen ja toiminnallisen suhtautumisen lisäksi halu toimia yhteiseksi koetun ympäristön puolesta. Lumottu maisema rakentuu maisemassa toimivien ihmisten yhteisen kulttuurin kautta. Se sisältää sekä kotimaiseman että jaetun maiseman piirteitä. Kätketyn maiseman käsite avaa mahdollisuuksia hahmottaa paremmin maisemaan liittyvien inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja niiden muovaamia ilmiöitä. Kätketty maisema tuo näkyviin uutta tietoa ja uusia näkökulmia paikallisesta arjen maisemasta. Uusien näkökulmien avulla voimme löytää sellaisia tutkimuskysymyksiä, joita ilman paikallista tietoa emme osaisi etsiä. Tämän tutkimuksen perusteella toimijaverkostopohjainen näkökulma sopii hyvin kätketyn maiseman tutkimiseen. Kätketyn maiseman vuorovaikutussuhteet ovat välillä hyvin henkilökohtaisia, alati muuttuvia, arvaamattomia ja osin toisiinsa kytkeytyneitä. Toimijaverkostoissa rakentuva maisema on siis ennen kaikkea vuorovaikutuksen maisema, jonka voi tavoittaa vain ihmisten arkiseen maisemaan ja vuorovaikutukseen syventyvien tutkimusmenetelmien avulla.Local knowledge in encounters with everyday environment The starting point for this research is a hypothesis of two different ways to frame a landscape, based on two different ways to collect information. This thesis focusses on how local knowledge frames the landscape and results in a term coined by the author as 'hidden landscape'. The subject of 'hidden landscape' was studied through five research articles, answering questions on how people from different age groups, operating in different environments, build their environmental relationship; how they collect information about the landscape and how they connect with the landscape through that knowledge. In the case studies included in this thesis, knowledge is explored through actor groups. Landscape is understood as relational landscape, based on actor networks. The results from these case studies conclude with a discussion about the elements of knowledge possessed in this hidden landscape. It further explains the meaning of this hidden landscape revealed in the research. The hidden landscape found in this research consists of three levels — home landscape, built on personal environmental relationship and personal experiences in repetitive everyday encounters within a familiar environment. The home landscape also includes the emotional and practical relationship with the environment. The second element, the shared landscape is a relational and practical space, which is builtin social interaction between the people sharing that landscape. The shared landscape additionally includes a will to act for the emotional and practical relationship with the environment. The third, the enchanted landscape, is built on the shared culture of the people in the environment. The notion of hidden landscapes opens up possibilities to understand and perceive inter-relations between the human and non-human actors in the landscape and phenomenons shaped by those inter-relations. The hidden landscape reveals new knowledge and new viewpoints about the local everyday environment. With these new viewpoints, we can find new research questions, which we could not search for without that local knowledge. Based on this research, a viewpoint based on actor networks is highly suitable for the research of relational landscape. Inter-relations in this hidden landscape are sometimes very personal, ever-changing, unpredictable and partially connected. A landscape, built on actor networks, is primarily a landscape of interaction. It can be reached only by methods, which immerse in everyday landscape and interaction

Tracing Cultural Landscape Values of Children with Participatory Geographic Information System

The cultural landscape value categories found from the workshop evaluation describe the character of the cultural landscape of children: living, learning and moving in the network of places between home and the world outside based on the local and family culture creates both individually and collectively valuable places. When these places are situated in a listed building or landscape area, the cultural landscape values of expert evaluation and children ́s evaluation connect. But based on this case study these value objects are more often disconnected. Landscape evaluation produced with children by suitable methods reveal the network of places and ways to experience them. Experience is a key for opening cultural heritage to this group. By finding a way to afford the experience they desire in the places of listed heritage, children could connect better to cultural landscape

Kulttuurihistorian tutkimus. Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan

Eurajokeen liittyvässä tutkimuksessa tavoitellaan yhdessä tietämisen tuottamaa ymmärrystä joesta ja sen merkityksestä paikallisyhteisölle. Tässä artikkelissa keskustellaan humanistisen ympäristöntutkimuksen tutkimuseettisitä kysymyksistä, kun tutkijakumppaneina ovat lapset.1