"We long only to go home" - Post-apocalyptic Nostalgia in Emily St. John Mandel's Station Eleven

Tarkastelen tutkielmassani postapokalyptisessa kirjallisuudessa toisinaan ilmenevää nostalgiaa eli katkeransuloista menneen ajan kaipuuta, joka kohdistuu kertomuksen maailmanloppua edeltäneeseen aikaan, usein teoksen julkaisuajankohdan maailmaan. Tutkimusaineistonani on kanadalaisen kirjailijan Emily St. John Mandelin vuonna 2014 ilmestynyt postapokalyptinen tieteisromaani Station Eleven. Romaani kertoo amerikkalaisen yhteiskunnan lähitulevaisuudesta, jossa flunssaepidemia on tappanut valtaosan maailman väestöstä. Epidemiasta selvinneet pyrkivät säilyttämään ihmiskunnan kulttuuriperimää erilaisin tavoin: vaelteleva näyttelijäryhmä esittää Shakespearen teoksia, lentokentälle perustettuun Sivilisaation Museoon kootaan esille tarpeettomiksi käyneitä esineitä kuten korkokenkiä ja pelikonsoleita, ja lapsia opetetaan toimimaan lentokoneissa siitäkin huolimatta, ettei lentomatkustaminen enää ole mahdollista. Teos kuvaa länsimaisen yhteiskunnan nykyhetken menetettynä utopiana, johon tarinan päähenkilöt epätoivoisesti haluavat palata. Tutkielmani teoreettisen kehikon muodostavat nostalgian kirjallisuustieteelliset, sosiologiset ja psykologiset määritelmät sekä postapokalyptisen genren temporaaliset ja yhteiskuntakriittiset lajipiirteet. Postapokalyptisen genren temporaalinen asetelma, jossa niin kirjailija kuin lukijakin samanaikaisesti joutuvat kuvittelemaan postapokalyptisen maailman ja muistelemaan maailmaa sellaisena kuin se on ollut, mutta myös edelleen on, luo nostalgialle erityiset olosuhteet. Postapokalyptisen fiktion kautta nykyhetkeä voidaan tarkastella menneisyyden fantasiana. Ongelmalliseksi postapokalyptisen nostalgian kuitenkin tekee genreen olennaisesti liittyvä yhteiskuntakriittinen näkökulma: postapokalyptinen fiktio pyrkii usein kritisoimaan nykymaailmaa kuvittelemalla, millainen tulevaisuus ihmiskuntaa odottaa, mikäli yhteiskunnallisia ongelmia ei kyetä korjaamaan. Nostalgian päinvastainen taipumus idealisoida menneisyyttä tekee postapokalyptisen fiktion ja nostalgian yhteiselosta jännitteistä ja monimutkaistaa postapokalyptisen fiktion tulkintaa. Analyysini selvittää, miten Mandelin teoksen kerronta rakentaa ja ohjaa teoksen nostalgista tulkintaa ja käsitteellistää sen nostalgian kohdetta, amerikkalaista nyky-yhteiskuntaa. Lisäksi analyysini tarkastelee teoksen yhteiskuntakritiikkiä ja tutkii, miten teokseen rakennettu nostalgia toimii yhdessä teoksessa esitetyn kritiikin kanssa. Analyysini tuloksia peilaan niin post-apokalyptisen genren lajipiirteisiin kuin nostalgian poikkitieteellisiin määritelmiin. Tutkielmani osoittaa, että Mandelin romaanin postapokalyptinen nostalgia rakentaa idealisoidun ja näin ollen valheellisen kuvan nostalgiansa kohteesta vahingoittaen teoksen yhteiskuntakriittistä sanomaa ja lopulta toimien postapokalyptisen genren yhteiskuntakriittistä tarkoitusta vastaan

The development of global mindset – An analysis in a global company

Global leaders are individuals who work across the cultural boundaries in global context. The playground is ambiguous and people are more interdependent than before. Global organizations and culturally divergent individuals make global leader´s work more complex. Global mindset is a mental capability which is argued to be crucial when dealing with complexity. As there is a shortage of talented global leaders globally, this reflects also to the organizations locally. When business is hectic and organizations are in constant change, role transitions may be remarkable and they can realize fast. Typically these individuals promote from expert to leader role, or from domestic to global level. This study has two objectives: The purpose is to identify what influences the development of global mindset at individual level. In particular, what are the most effective ways, how global mindset can be developed. Another interest is to explore in what respects leadership intransitivity present challenges in the development of global mindset and global leaders. The theoretical framework of this study lies on a model of Global Mindset Inventory, which structures individual´s capability into intellectual, psychological and social capitals and further into nine competencies related. Another interest is to present the basic principles of leadership intransitivity which is most often associated to organizations with low hierarchy (so called born globals). In this qualitative interview study, totally ten global leaders were interviewed. The interview data was rich and it enabled reasonable analysing by telling stories and giving meanings as a basis to the qualitative study. Based on empirical findings, there seemed to be two main influential attributes affecting global mindset development of an individual: mental (personality) and experimental (the level of competence). Related to these, there were concrete development methods like learning on the job, coaching, job rotation, observing and self-study on a top. Also third central attribute “organizational support” emerged, which means actions like motivating, delegating, sharing as well as giving new roles and responsibilities for capable individuals. Leadership intransitivity existed in some respects; there occurred challenges to move from technical to leader role.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

The role of internal communication in addressing employees’ emotions in strategy implementation

A strategy is an integral part of any organization. Without a working strategy, there is no possi-bility for a company to grow. The employees of an organization are at the core of the business. They are the people who eventually implement and execute the chosen strategy. Therefore, any relevant information about the changes is beneficial for the employees. Implementing strategy in businesses is vital, but in many cases, the implementation fails. The reasons for failure can be almost anything, however, the most common reasons are communication, employees, manage-ment, and culture. In this case study, the purpose is to gain an in-depth understanding of internal communication in a multinational corporation during the strategy implementation process. The guiding theories in this research are strategically aligned behavior, signaling theory, and introductory framework of strategy implementation effectiveness by Tawse and Tabesh. This study explores individuals’ perceptions of various information and how emotions are associated in the context of strategy implementation and change. This study was done as a case study, with the support of secondary data. Qualitative data has been chosen to analyze why people behave in a certain way, and in total 6 participants were chosen to be interviewed. This study is abductive research, meaning that the findings are drawn from both theoretical and empirical phenomena. Based on the study findings, employees actively seek information about changes through vari-ous channels during the time of change. The results of this research align with existing theory, highlighting a crucial discovery: employees prioritize being informed about different changes during the strategy implementation process, and require support on how to handle change. In-ternal communication plays a vital role in managing emotions during the change, because with-out relevant information, employees tend to show resistance to change. However, the insights from this research highlight the necessity for information to be directly relevant to employees’ daily tasks. Especially, employees seek clarity about their roles and responsibilities during changes and also emphasize the importance of knowing who is involved and what actions are required. Strategia on olennainen osa jokaista organisaatiota. Ilman toimivaa strategiaa yrityksellä ei ole mahdollisuutta kasvaa. Organisaation työntekijät ovat liiketoiminnan ytimessä. He ovat niitä, jotka lopulta toimeenpanevat valitun strategian. Siksi on tärkeää, että muutoksista viestitään työntekijöille oikein. Strategian toteuttaminen yrityksissä on elintärkeää, mutta monissa tapauk-sissa toteutus epäonnistuu. Epäonnistumisen yleisimpiä syitä ovat viestintä, työntekijät, johta-minen ja kulttuuri. Tässä tapaustutkimuksessa tavoitteena on saada syvällinen ymmärrys siitä, kuinka sisäinen vies-tintä voi auttaa tunteiden käsittelemisessä strategian jalkauttamisen aikana monikansallisessa yrityksessä. Tätä tutkimusta ohjaavat strategisesti kohdistetun käyttäytymisen teoria sekä sig-nalointiteoria. Lisäksi Tawsen ja Tabeshin strategian toteuttamisen tehokkuuden johdantoke-hystä hyödynnetään antamaan tärkeitä suuntaviivoja tälle tutkimukselle. Tämä tutkimus keskit-tyy yksilöiden käsitykseen yrityksen sisäisestä viestinnästä ja tunteiden yhdistämisestä strate-gian toteuttamiseen muutoksen yhteydessä. Tämä tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena toissijaisen datan tuella. Tutkimukseen valittiin laa-dullinen tapaustutkimus, koska sen avulla voidaan selvittää miksi ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Tutkimuksen tulokset saatiin selville haastattelemalla yhteensä kuutta osallistujaa. Tämä tutkimus on abduktiivinen tutkimus, mikä tarkoittaa, että havainnot perustuvat sekä teoreetti-siin että empiirisiin ilmiöihin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijät hakevat aktiivisesti tietoa eri kanavista muutoksen aikana. Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa jo olemassa olevan teorian kanssa, mikä korostaa ratkaisevaa löydöstä: työntekijät haluavat saada relevanttia tietoa muutoksista strategian toteutusprosessin aikana ja tarvitsevat tukea muutoksen käsittelyyn. Sisäisellä vies-tinnällä on keskeinen rooli tunteiden hallinnassa muutoksen aikana, sillä epätietoisuus ja epäre-levantti tieto lisää vastarinta muutoksessa. Tämän tutkimuksen johtopäätökset viittaavat siihen, että tiedon, jonka työntekijä saa, on oltava olennaisesti linkitettynä päivittäisiin työtehtäviin. Työntekijät hakevat erityisesti selkeyttä rooleihin ja vastuualueisiin muutosten aikana. Vastauk-set korostavat, että työntekijät haluavat tietää kuka osallistuu strategian jalkauttamiseen ja mitä toimenpiteitä vaaditaan, jotta strategian toimeenpano onnistuu

Visualisointeja suomalaisesta peruskoulusta : Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Helsingin peruskoulujen Instagram-kuvista

Tavoitteet. Viime vuosina yhä useampi Helsingin peruskoulu on avannut sosiaalisen median tilejä ja julkaisee kuvia koulupäivien aikana. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja analysoida, miten koulut esittävät itseään kuvanjakopalvelu Instagramissa ja miten nämä visualisoinnit edustavat suomalaisen peruskoulun narratiiveja ja liittyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tutkimus täydentää suomalaisen peruskoulujärjestelmän tutkimusta sekä tarjoaa uuden ja autenttisen näkökulman siihen, miten koulut haluavat itseään esitettävän sosiaalisen median kautta. Menetelmät. Tämä laadullinen tutkimus perustuu aineistolähtöiseen visuaaliseen sisällönanalyysiin. Aineisto koostuu 766 mediakuvasta, jotka on julkaistu Helsingin kaupungin seitsemän peruskoulun Instagram-tileillä kolmen kuukauden aikana, tammi–maaliskuussa 2021. Visuaaliset kuvat analysoitiin kuva-analyysin ja temaattisen analyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Kuva-analyysin tulokset osoittavat, että Helsingin peruskoulujen visualisoinnit ovat aineiston analysointihetkellä erittäin monipuolisia. Yleisimmin julkaistaan kuvasarjoja (Instagram-karusellipostaus), joita kuvista on 83 %. Joka toisessa kuvasta ei esiinny ihmisiä. Ihmisiä sisältävissä kuvissa oppilasryhmiä (22 %) esitellään useammin kuin yksittäisiä oppilaita (5 %). Yleensä ihmisiä ei voi tunnistaa kuvista. Luokkahuone (51 %) on valokuvatuin oppimispaikka, ja seuraavaksi yleisimmin kuvat otettiin ulkona (22 %). Kuvasisältöjen temaattinen analyysi tuotti 19 alateemaa, jotka on ryhmitelty viiden pääteeman ympärille: Oppimisen vaiheet (34 %), Näyttely (24 %), Meidän koulumme (17 %), Ulkoilu (17 %), ja Ajankohtaista (8 %). Oppimisen eri vaiheet, erityisesti kuvataiteen, käsityön ja kotitalouden oppiaineissa, näkyvät ja kertautuvat koulujen jakamissa Instagram-kuvissa, kuten myös oppilaiden oppimistulokset.Objectives. Recently, an increasing number of comprehensive schools in Helsinki have launched social media accounts, which they use to share visual images during the school days. The purpose of this study is to describe and analyse the ways in which schools portray themselves on the photo-sharing site Instagram, and how these visualisations represent the narratives of the Finnish comprehensive school and the National Core Curriculum for Basic Education. This analysis of Instagram images complements the research on the Finnish comprehensive school system, providing a new and authentic perspective on how schools wish to represent themselves through social media. Methods. This qualitative research is based on a data-driven visual content analysis. The material consists of 766 media images published on the Instagram accounts of seven comprehensive schools in the City of Helsinki during the three-month period between January and March 2021. The visual media were analysed using image analysis and thematic analysis. Results and Conclusions. The results of the analysis indicate that at the time of data analysis the visualisations by selected comprehensive schools in Helsinki are highly diverse. A series of images (Instagram carousel post) is the most common kind of post (83%). In half of the images (50%) there are no people. Of images containing people, groups of students (22%) are presented more often than individuals (5%). As a rule, the people in the images cannot be identified. The classroom (51%) is the most photographed learning place, and the next most frequent image location is outdoors (17%). Furthermore, five main themes emerge from analysis of the images: Steps of Learning (34%), Exhibition (24%), Our School (17%), Outdoor Activities (17%), and Current Topics (8%). The learning process, especially in arts, crafts, and home economics, is displayed in the images, as are the students’ learning outcomes

Monolithic supercapacitor fabrication with screen-printing

Supercapacitors are generally used as electrical energy storage. An electrochemical double layer in the supercapacitor causes high capacitance. Compared to batteries supercapacitors have lower energy density but higher power density, longer lifetime, and wider operating temperature. Additionally, materials for supercapacitors can be chosen to be more environmentally sustainable and non-toxic. Recently research has widely investigated different materials to improve the energy density of supercapacitors. Because of the lower energy density, supercapacitors cannot supersede batteries alone. Together with energy harvesting, supercapacitors can establish energy autonomous systems. Furthermore, hybrid systems can be made from batteries and supercapacitors to exploit the benefits of both devices. The thesis aimed to use screen-printing to fabricate a supercapacitor with a monolithic structure. The structure has all layers; 1st current collector, 1st electrode, separator, 2nd electrode, and 2nd current collector printed on top of each other. This way the fabrication process does not require an assembly step, in which the separator, electrolyte and two electrodes are merged. However, the separator must prevent contact between the electrodes in the monolithic structure already during the fabrication. Inks for the supercapacitor layers were tested with the screen-printer. The separator layer turned out to be challenging, thus different printing practices were studied. In the thesis, the monolithic supercapacitor was successfully fabricated with a screen-printer. The achieved separator in the monolithic structure corresponded with the commercial paper used as the separator. Printed separators prevented short circuits and demonstrated low leakage current of 4.6 µA in the supercapacitors. However, the discovered fabrication process for the separator layer requires in total six prints and the layer was cured twice between the prints. In future work, the printing process should be further developed in a way that the process would be simpler and would achieve smoother layers. Especially, the separator layer has a rough surface which influenced the upper electrode layer. Fabricated supercapacitors had variations in the capacitance, which are believed to occur from uneven electrodes.Superkondensaattori on tyypillisesti sähköenergian varastointiin käytetty komponentti, jonka suuri kapasitanssi saavutetaan sähkökemiallisen kaksoiskerroksen avulla. Verrattuna yleisempään akkuun superkondensaattorin energiatiheys on pieni, mutta esimerkiksi tehotiheys, käyttöikä ja toimintalämpötila ovat suurempia. Erilaisia materiaaleja on tutkittu paljon superkondensaattoreissa suuremman energiatiheyden saavuttamiseksi. Lisäksi super-kondensaattoreiden materiaalit voidaan valita ympäristön kannalta kestävästi ja välttää haitallisia materiaaleja. Koska energiatiheys on heikompi kuin akuilla, eivät superkondensaattorit voi täysin korvata akkuja. Toisaalta energiakeräimen kanssa superkondensaattori voi muodostaa energiaomavaraisen laitteen. Lisäksi superkondensaattori sekä akku on mahdollista yhdistää sovelluksessa, jolloin molempien sähköenergiavarastojen ominaisuuksia voidaan hyödyntää. Työn tavoitteena oli valmistaa superkondensaattori silkkipainomenetelmällä siten, että rakenteessa kerrokset on painettu toistensa päälle muodostaen monoliittisen rakenteen. Tällä tavalla voidaan välttää kokoamisvaihe, jossa erilliset elektrodipuolikkaat ja separaattori yhdistetään. Rakenteessa, jossa kaikki superkondensaattorin kerrokset (1. virrankerääjä , 1. elektrodi, separaattori, 2. elektrodi, 2. virrankerääjä) painetaan, on separaattorin estettävä yhteys elektrodien välillä jo valmistusvaiheessa. Eri kerrosten musteet testattiin painaa alkuun silkkipainokoneella. Separaattori kerroksen muodostaminen osoittautui haastavaksi ja täten erilaisia painokäytänteitä tutkittiin. Työssä onnistuttiin valmistamaan monoliittinen superkondensaattori silkkipainomenetelmällä. Saavutettu separaattori vastasi hyvin paperista separaattoria, kerros esti tehokkaasti oikosulut ja vuotovirta superkondensaattoreissa pysyi matalana 4,6 µA. Kuitenkin superkondensaattorin painoprosessi on pitkä, sillä separaattorikerros muodostuu kuudesta painatuksesta ja näiden välillä kerros on kuivattava kahdesti. Monoliittisen superkondensaattorin painoprosessia olisikin hyvä optimoida, jotta se olisi yksinkertaisempi sekä siten että kerrokset olisivat tasaisempia. Eritoten separaattorikerroksen havaittiin jäävän karheaksi, mikä hankaloitti saamaan tasaisia elektrodikerroksia. Valmistetuissa superkondensaattoreissa havaittiinkin eroavaisuuksia kapasitansseissa ja näiden arvellaan johtuvan nimenomaan elektrodikerroksen vaihtelevuudesta

Poliisin voimankäyttö: Erityisesti aseenkäyttökynnys

Julkisen vallan käyttö on ehkä intensiivisimmillään poliisin käyttäessä voimakeinona ampuma-asetta. Oikeuskäytännössä näyttäisi kuitenkin olevan eroavaisuuksia aseenkäyttökynnyksen suhteen eli poliisin voimankäyttöä koskevat normit eivät anna riittävän yksiselitteistä vastausta siihen, että milloin poliisilla on oikeus käyttää voimakeinona ampuma-asetta. Oikeusvaltiossa tällaisen merkittävän julkisen vallan käytön rajojen tulisi kuitenkin olla säännelty täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, että missä tilanteessa ja millaisin edellytyksin poliisilla on oikeus käyttää ampuma-asetta. Ampuma-ase on poliisin voimankäyttösäännöksen äärimmäinen voimakeino. Ampuma-aseen käyttöä ei voi näin ollen täysin irrottaa muista voimankäyttövälineistä, joten tutkimuksessa käsitellään poliisin voimankäyttöä ja voimankäyttövälineitä myös yleisemmin. Sisäasiainministeriön poliisin voimankäyttöä koskevan asetuksen (979/2004) 2§:n mukaan voimakeinojen käytöllä tarkoitetaan voimankäyttövälineen tai fyysisen voiman käyttämistä siten, että sillä pyritään vaikuttamaan tehtävän kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen joko suoraan tai välillisesti. Saman säännöksen mukaan ampuma-aseen käytöllä tarkoitetaan ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ssä tarkoitetun ampuma-aseen käytöstä varoittamista, sillä uhkaamista ja laukauksen ampumista. Tutkimus on oikeusdogmaattinen ja oikeusdogmatiikan osa-alueista tutkimus sisältää sekä praktista, systemaattista että tieteellistä oikeusdogmatiikkaa. Erilaisten tuomioistuinratkaisujen vuoksi praktisen oikeusdogmatiikan mukaista tulkintasuositusta on mahdotonta antaa, vaan tulkintasuositus on väistämättä tieteellisen oikeusdogmatiikan mukainen. Poliisilain voimankäyttösäännös on säädetty ennen perusoikeusuudistusta eikä se näyttäisi täyttävän perusoikeusuudistuksen myötä omaksuttuja yleisiä perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen osalta. Tällainen väljähkö sääntely on omiaan aiheuttamaan erilaisia subjektiivisiakin tulkintoja. Edelleen tuomioistuinratkaisuihin näyttäisi vaikuttavan hätävarjelusäännöksen ensisijainen soveltaminen voimankäyttöä koskevaan toimivaltuussäännökseen nähden. Aseenkäytön edellytyksistä tulisi tutkimuksen perusteella säätää lakitasoisesti, jolloin täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus täyttyisi. Hätävarjelusäännöksen ja poliisin voimankäyttöä koskevan toimivaltuussäännöksen soveltaminen on oikeuslähdeopillisesti yksiselitteistä siten, että hätävarjelusäännös on ensisijainen. Kuitenkin tieteellisessä keskustelussa on enenevässä määrin alettu esittää tarvetta päinvastaiselle asetelmalle. Tutkimuksen johtopäätökset vahvistavat tällaista näkökantaa, koska hätävarjelusäännös jättää huomiotta mm. poliisimiehen velvollisuuden estää hätävarjelutilanteen syntyminen ja poliisimiehen velvollisuuden varautua voimankäyttöön esim. etsimällä voimankäytölle vaihtoehtoisia keinoja jo ennen voimankäyttötilannetta. Aseenkäyttökynnyksen täyttymisen arvioinnissa keskeistä on poliisilain voimankäyttösäännöksen puolustettavuus-käsitteen tulkinta. Puolustettavuus sisältää suhteellisuus- ja välttämättömyysvaatimuksen.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format