Interactive visualizations of business key figures and user needs for them

An increasing number of tools, services and data is found in the cloud. Although the means to gather and process data have evolved, presenting key performance indicators, such as turnover, may still be done using traditional static tables and graphs. We decided to test an interactive solution to presenting information. In this thesis work, we study users’ needs for interactive, visual reports. This work is a study project, where an interactive report of corporate key figures was created with a specialized software. Additionally, we attempted to answer standing research questions by conducting a short, qualitative survey on report usage. In the first phase, we defined and created a report with interactive visualizations. In the second phase, the report was iterated internally within the project group and finally published in a SharePoint intranet for users to test. In the last phase, we sent email invitations to employees who had access to the report and asked them to answer a voluntary short survey regarding the report. A total of 24 answers were submitted, of which 22 answers were accepted and analyzed. The results of the survey were utilized to provide an answer to our research questions, and internally in the company for further development of the report. Based on the answers of the survey conducted in this project, we can tentatively state that users, in fact, have a need for interactivity in financial key figure reporting. At its best, interactivity can compress the information of several reports into a single report. In addition, it offers the user a chance to explore the data and find new angles. The findings suggest that interactivity is useful to the user, but we recognize a need for further development and study: The reports were considered primarily unambiguous, but the chosen minimalistic and condensed design with certain indicators, caused confusion among some users as to what the figures signified. Additionally, the survey questions were found to be inadequate, and the volume and precision of questions chosen should be re-evaluated in the case of a potential follow up study.Liiketoiminnassa käytetyistä työkaluista, palveluista ja tietoaineistosta yhä suurempi osa löytyy nykyisin pilviympäristöstä. Vaikka tavat tiedon keräykseen ja käsittelyyn ovat kehittyneet, keskeisten tunnuslukujen, kuten liikevaihdon, esittämiseen saatetaan hyödyntää edelleen perinteisiä staattisia taulukoita tai graafeja. Tiedon esittämiseen päätettiin kokeilla vuorovaikutteista ratkaisua. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan käyttäjien tarvetta interaktiivisille, visuaalisille raporteille. Työ on tutkimusprojekti, jossa toteutettiin interaktiivinen yrityksen tunnuslukuraportti raporttien luomiseen erikoistuneella ohjelmistolla. Lisäksi pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin järjestämällä lyhyt, laadullinen kyselytutkimus raportin käytöstä. Työn ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin ja luotiin raportti, joka sisälsi interaktiivisia visualisointeja. Toisessa vaiheessa raporttia iteroitiin projektiryhmän sisäisesti ja julkaistiin lopulta SharePoint-sisäverkkoon käyttäjien kokeiltavaksi. Viimeisessä vaiheessa raporttia tarkastelemaan pääseville työntekijöille lähetettiin kutsu vastata vapaaehtoiseen kyselyyn raportista. Kyselyyn kerättiin yhteensä 24 vastausta, joista 22 hyväksyttiin ja analysoitiin. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin etsiessä vastausta tutkimuskysymyksiin, sekä yrityksen sisäisesti raportin jatkokehitykseen. Tässä projektissa toteutetun kyselytutkimuksen vastausten perusteella voidaan alustavasti todeta, että käyttäjillä on tarvetta interaktiivisuudelle tunnuslukuraportoinnissa. Interaktiivisuus voi parhaimmillaan sisällyttää yhteen raporttinäkymään useiden raporttien edestä informaatiota. Lisäksi se tarjoaa raportin käyttäjälle mahdollisuuden tutkia dataa ja löytää uusia näkökulmia. Löydösten pohjalta interaktiivisuudesta on käyttäjälle hyötyä, mutta tunnistamme tarpeen jatkokehitykselle ja -tutkimukselle: Raportteja pidettiin pääosin selkeinä, mutta valittu minimalistinen ja tiivistetty esitystapa tietyissä mittareissa johti käyttäjien hämmennykseen mittareissa esitettyjen lukujen merkityksestä. Lisäksi kyselylomakkeen kysymyksissä havaittiin puutteita ja niiden määrää ja tarkkuutta tulisi arvioida uudestaan mahdollisen lisätutkimuksen kohdalla

Kuka täyttäisi yhteiskunnallisen päätöksenteon kasvavat tietotarpeet? Tutkimus konsulttien käytöstä ja asiantuntijavallasta päätöksenteon tiedon hyödyntämisen prosesseissa.

Poliittisen päätöksenteon taustalle vaaditaan entistä enemmän tutkittua tietoa. Tietotarpeiden lisääntyminen puolestaan voi johtaa erilaisten asiantuntijoiden, kuten yksityisten konsulttien vaikutusvallan kasvuun. Tässä tutkielmassa tutkitaan yksityisten konsulttien toimintaa poliittisessa päätöksenteossa ja erityisesti työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM). Tarkoituksena on selvittää konsulttien käytön laajuutta ja trendejä sekä tutkia konsulttien rooleja, mandaatteja ja virkamiesten kokemia vaikutuksia TEM:n päätöksentekoa tukevassa tiedon tuotannossa. Tutkimuksen empiirisenä aineistona hyödynnettiin transaktiotasoista TEM:n hankintamenoaineistoa, kaikkien hallinnonalojen kokonaismenoaineistoa ja TEM:n virkamiehiltä kerättyä kyselytutkimusaineistoa. Tutkielmassa käytetään pääosin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, kuten pääkomponenttianalyysia, ristiintaulukointeja, yksisuuntaista varianssianalyysiä ja kuvailevia frekvenssijakaumia. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu asiantuntijavallan ja konsultokratian käsitteiden ympärille. Konsultokratian käsitteen peruslähtökohta teoreettisesti on, että yksityiset konsultit käyttävät ministeriöiden valmisteluprosesseissa poliittista asiantuntijavaltaa. Tämä voi puolestaan johtaa erilaisiin vaikutuksiin, kuten ministeriön tiedon tuotannon riippumattomuuden heikentymiseen tai hiljaisen tiedon häviämiseen. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että konsultit käyttävät TEM:ssä poliittista asiantuntijavaltaa, mutta vastoin aiempien tutkimuksien johtopäätöksiä, konsultokraattisena hallintona ministeriötä ei voida analyysien perusteella pitää. Konsultteihin käytetyt suhteelliset resurssit eivät ole kasvaneet viimeisen vuosikymmenen aikana ja ministeriö hankkii paljon palveluita pieniltä yrityksiltä, minkä on todettu pienentävän taipumusta konsultokratian ilmentymiseen. Toisaalta kyselyaineiston analyysien perusteella konsulttien käyttö vallankäytön kannalta keskeisen tietopohjan muodostamisen apuna voi johtaa heikompaan tietopohjan laadun kehitykseen. Aiemmassa tutkimuksessa ei ole tarpeeksi pohdittu konsulttien käytön määrää koskevia mittareita ja niiden validiutta. Tämän tutkielman pohjalta voidaan todeta, että konsulttien käyttöä tulisi mitata organisaatiotasolla suhteellisilla organisaation koon huomioon ottavilla mittareilla ja ottaa tarkemmin huomioon, mitä hankintamenotilit todella pitävät sisällään. Julkisella sektorilla ja erityisesti ministeriöissä tulisi omaksua entistä avoimempia toimintatapoja konsulttihankintojen suhteen ja avoimesti ilmoittaa, mihin hankkeisiin hankinnat kuuluvat. Hyvän lainvalmistelun ja tiedon hyödyntämisen kannalta olisi tärkeää käydä periaatteellista keskustelua siitä, minkälaista asiantuntijatyötä olisi syytä tehdä itse ja mitä on järkevää ulkoistaa

Money for nothing, laatutavoitteiston mukaisen sähkökitaran valmistus koivusta ja männystä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli valmistaa ja luoda sekä testata laatutavoiteteoreema männystä ja koivusta valmistetulle sähkökitaralle. Tuotteen valmistuksen idea lähti tutkijoiden henkilökohtaisesta tarpeesta ja mielenkiinnosta teemaa kohtaan, sillä haluttuja ominaisuuksia sisältävää sähkökitaraa ei ollut saatavilla eikä sellaisesta ollut vastaavaa tutkimusta. Tutkimuksen suurimpana motivaattorina oli intohimo käsitöitä sekä soitinrakennusta kohtaan. Valmistuksen päätöstä kannusti myös suurilta osin hinta, vastaavat instrumen tit ovat yksittäisenä käsityönä valmistettuna erittäin kalliita, jolloin tuotteen valmistaminen itse oli opiskelijabudjetilla ainoa hyväksyttävä metodi. Tutkimuksessa luodaan tuotteella laatutavoitekriteeristö ja tuota laatutavoitekriteeristöä verrataan valmiiseen tuotokseen. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutetaan tutkivan tuottamisen metodeilla. Tutkimukselle määriteltiin erikseen teoreettinen ja empiirinen tutkimuskysymys. Teoreettinen tutkimuskysymys on johdettu tutkijoiden omasta mielenkiinnosta soitinrakennusta kohtaan. Teoreettinen tutkimuskysymys on: Miten laatutavoitteiston mukaisen sähkökitaran valmistus onnistuu koivusta ja männystä? Empiirinen tutkimuskysymys on: Miten laatutavoitteiston mukainen koivusta ja männystä valmistettu sähkökitara toimii käyttötarkoituksessaan? Tutkimusainestoa on kerätty keräämällä objektiivisia arvioita laatutavoitteiston mukaisen koivusta ja män nystä valmistetun sähkökitaran käyttäjiltä eli tutkijoilta itseltään. Tutkimuksen tuloksena tuotettiin laatutavoitteiston mukainen koivusta ja männystä valmistettu sähkökitara. Kitaralle asetetuista laatutavoitteista pitkäikäisyyden, painon sekä soitettavuuden laatutavoitteet täyttyivät, mutta hinnan laatutavoite jäi saavuttamatta. Teoreettisen tutkimuskysymyksen vastaus on, että laatutavoitteiston mukaisen sähkökitaran valmistus koivusta ja männystä onnistuu hyvin, kunhan otetaan huomioon puumateriaalien tyypilliset ominaisuudet sekä niiden vaatimat erilaiset työstötekniikat verrattain tavanomaiseen soitinrakennusprosessiin. Empiirisen tutkimuskysymyksen vastaus on, että koivusta ja männystä valmistettu laatutavoitteiston mukainen sähkökitara toimii käyttötarkoituksessaan hyvin

Interactive visualizations of business key figures and user needs for them

An increasing number of tools, services and data is found in the cloud. Although the means to gather and process data have evolved, presenting key performance indicators, such as turnover, may still be done using traditional static tables and graphs. We decided to test an interactive solution to presenting information. In this thesis work, we study users’ needs for interactive, visual reports. This work is a study project, where an interactive report of corporate key figures was created with a specialized software. Additionally, we attempted to answer standing research questions by conducting a short, qualitative survey on report usage. In the first phase, we defined and created a report with interactive visualizations. In the second phase, the report was iterated internally within the project group and finally published in a SharePoint intranet for users to test. In the last phase, we sent email invitations to employees who had access to the report and asked them to answer a voluntary short survey regarding the report. A total of 24 answers were submitted, of which 22 answers were accepted and analyzed. The results of the survey were utilized to provide an answer to our research questions, and internally in the company for further development of the report. Based on the answers of the survey conducted in this project, we can tentatively state that users, in fact, have a need for interactivity in financial key figure reporting. At its best, interactivity can compress the information of several reports into a single report. In addition, it offers the user a chance to explore the data and find new angles. The findings suggest that interactivity is useful to the user, but we recognize a need for further development and study: The reports were considered primarily unambiguous, but the chosen minimalistic and condensed design with certain indicators, caused confusion among some users as to what the figures signified. Additionally, the survey questions were found to be inadequate, and the volume and precision of questions chosen should be re-evaluated in the case of a potential follow up study.Liiketoiminnassa käytetyistä työkaluista, palveluista ja tietoaineistosta yhä suurempi osa löytyy nykyisin pilviympäristöstä. Vaikka tavat tiedon keräykseen ja käsittelyyn ovat kehittyneet, keskeisten tunnuslukujen, kuten liikevaihdon, esittämiseen saatetaan hyödyntää edelleen perinteisiä staattisia taulukoita tai graafeja. Tiedon esittämiseen päätettiin kokeilla vuorovaikutteista ratkaisua. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan käyttäjien tarvetta interaktiivisille, visuaalisille raporteille. Työ on tutkimusprojekti, jossa toteutettiin interaktiivinen yrityksen tunnuslukuraportti raporttien luomiseen erikoistuneella ohjelmistolla. Lisäksi pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin järjestämällä lyhyt, laadullinen kyselytutkimus raportin käytöstä. Työn ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin ja luotiin raportti, joka sisälsi interaktiivisia visualisointeja. Toisessa vaiheessa raporttia iteroitiin projektiryhmän sisäisesti ja julkaistiin lopulta SharePoint-sisäverkkoon käyttäjien kokeiltavaksi. Viimeisessä vaiheessa raporttia tarkastelemaan pääseville työntekijöille lähetettiin kutsu vastata vapaaehtoiseen kyselyyn raportista. Kyselyyn kerättiin yhteensä 24 vastausta, joista 22 hyväksyttiin ja analysoitiin. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin etsiessä vastausta tutkimuskysymyksiin, sekä yrityksen sisäisesti raportin jatkokehitykseen. Tässä projektissa toteutetun kyselytutkimuksen vastausten perusteella voidaan alustavasti todeta, että käyttäjillä on tarvetta interaktiivisuudelle tunnuslukuraportoinnissa. Interaktiivisuus voi parhaimmillaan sisällyttää yhteen raporttinäkymään useiden raporttien edestä informaatiota. Lisäksi se tarjoaa raportin käyttäjälle mahdollisuuden tutkia dataa ja löytää uusia näkökulmia. Löydösten pohjalta interaktiivisuudesta on käyttäjälle hyötyä, mutta tunnistamme tarpeen jatkokehitykselle ja -tutkimukselle: Raportteja pidettiin pääosin selkeinä, mutta valittu minimalistinen ja tiivistetty esitystapa tietyissä mittareissa johti käyttäjien hämmennykseen mittareissa esitettyjen lukujen merkityksestä. Lisäksi kyselylomakkeen kysymyksissä havaittiin puutteita ja niiden määrää ja tarkkuutta tulisi arvioida uudestaan mahdollisen lisätutkimuksen kohdalla

"Kaksi on enemmän kuin yksi" : luokanopettajaopiskelijoiden ja opettajien kokemuksia yhteisopettajuudesta

Tutkimuksessa selvitin luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia yhteisopettajuudesta. Toteutin tutkimukseni osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Uutta luova asiantuntijuus -hanketta, jonka puitteissa Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos toteutti teemaharjoittelun yhteistyökoulussa Päijät-Hämeessä syksyllä 2019. Tutkimukseen reflektiopäiväkirjojen kirjoittamiseen osallistui 12 opiskelijaa ja 12 opettajaa. Reflektiopäiväkirjoja hyödynnettiin haastatteluteemojen luomisessa. Varsinaisena tutkimusaineistona käytettyihin teemahaastatteluihin osallistui 4 opiskelijaa ja 4 opettajaa. Tutkimukseni tavoitteena oli lisätä tutkimusperustaista tietoa siitä, kuinka yhteisopettajuutta ja yhteisopettajuutta voitaisiin toteuttaa kouluissa. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Käytin analysoinnin tukena Microsoft Excel- ja ATLAS.TI-ohjelmia. Reflektiopäiväkirjojen analyysin pohjalta loin tutkimukseni haastatteluteemat. Haastateltavien vastauksista nousi esiin vuorovaikutus yhteisopettajuudessa sekä opettajien erilaiset roolit yhteisopettajuudessa. Vuorovaikutukseen yhteisopettajuudessa kuului nonverbaalinen viestintä, kommunikoinnin ja yhteistyön kehittäminen, työskentelyilmapiiri ja läsnäolo. Opettajien erilaisiin rooleihin kuului työkokemus, työskentelyilmapiiri, oppimiskokemus, työn- ja roolijako sekä yhteistyö luokassa. Molempia teemoja yhdisti haastateltavien kokemus liian vähäisestä aikaresurssista. Aineiston analyysin ja tulkintani mukaan opettajien ja opiskelijoiden yhteisopettajuutta projektiviikon aikana olisi edistänyt mahdollisuus etukäteen toteutettavalle yhteissuunnittelulle sekä yhteiselle keskustelulle viikon aikana. Yhteisopettajuus oli kaikille tutkimukseen osallistuneille positiivinen kokemus. Tutkimukseni antoi arvokasta lisätietoa, jonka avulla yhteisopettajuutta ja sen toteuttamista voidaan kehittää sekä kouluissa että opettajankoulutuslaitoksissa

Parametrization, Simulation and Energy Management Evaluation of a Fuel Cell Hybrid Electric Bus

In this paper a simulation model for a fuel cell hybrid electric bus is set based on the dynamometer tests carried out to a battery electric bus and the characterization tests of a fuel cell. The simulation model is developed and implemented in the Smart eFleet energy-flow analysis tool developed by VTT. Once the model is implemented, the simulation tool is used to develop a TCO analysis focused on the comparison of 4 energy management strategies. The simulations are developed in 4 routes of diverse characteristics (including urban and non-urban scenarios), what allows deriving which is the cost-optimal strategy for each case