The benefits and challenges of technology neutral regulation

Abstract. This master’s thesis is based on a scientific article “The Benefits and Challenges of a of Technology Neutral Regulation — A Scoping Review” (Puhakainen & Väyrynen, 2021). The article was published in the PACIS conference during summer 2021. A scoping literature review was conducted to answer to the research question of the article: “What are the benefits and challenges related to a technology neutral regulation of ICT?”. In total, 4 different categories of benefits were identified, while 7 different categories for challenges were identified. This master’s thesis further explains how the research and article writing process of said published article went on. It also continues the research on the principle of technology neutrality that was started with the article. The topic of technology neutrality was examined because it is still an undertheorized tool for legislation which also divides opinion of the researchers. The research questions examined in this thesis revolved around how the tone regarding technology neutrality has developed based on the research that was included in the article, and how some of the groundbreaking research was discussed in subsequent research. According to the results, the tone has shifted from mostly positive and accepting to questioning and critique. Also, some themes that were addressed in the research papers were examined more thoroughly. These themes were theory of the principle of technology neutrality, spectrums, and legal access to traffic data and privacy. Future research questions were suggested. The general result of this master’s thesis is the notion that the principle of technology neutrality and applying it to regulation are still in progress, as the scholars have major disagreement regarding whether technology neutrality is possible or worth pursuing, and whether these questions differ depending on the context of where the principle is to be applied

Maalaiskylästä kansakunnan tietoisuuteen:tapaustutkimus kunnianloukkauksesta sosiaalisen median ja internetin aikakaudella

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme internetin ja sosiaalisen median vaikutusta kunnianloukkausrikollisuuteen kunnianloukkausrikosnimikkeestä annettujen tuomioiden kautta. Käymme läpi yhteensä 937 kunnianloukkaustuomiota eri oikeusasteista ja analysoimme niitä määrällisin ja laadullisin menetelmin. Sosiaalinen media ja muut internetin osa-alueet ovat nousseet kunnianloukkausrikoksissa erittäin yleisiksi tekopaikoiksi, määrällisesti lähelle reaalimaailmassa tehtyjä tekoja. Nämä teot olivat myös vakavampia, ainakin rangaistusten ankaruudella mitattuna. Ennakko-odotusten vastaisesti internetissä korostuivat tuttuihin ihmisiin kohdistuvat teot, kun taas reaalimaailmassa oli suhteellisesti enemmän tekoja, joissa uhri ja tekijä eivät tunteneet toisiaan ennalta. Kunnianloukkauksessa esitetyn väitteen sisällössä sen sijaan ei ollut eroja reaalimaailman ja internetin välillä, sillä internetissä korostui lähinnä erilaisen yksityisyyttä loukkaava materiaalin jakaminen, mikä ei ollut yllättävää ottaen huomioon se, miten hyvin internet soveltuu kanavana tällaiseen toimintaan

Yhteishankinnat luovat mahdollisuuksia kustannussäästöille

Suomessa tehdään kilpailluilta markkinoilta julkisia hankintoja yli 30 miljardilla eurolla joka vuosi. Aiempi tutkimus osoittaa, että julkisia hankintoja vaivaa kilpailun vähyys. Kun tarjoajia on vähän, kilpailua ei synny, jolloin hankintojen kustannukset nousevat ja laatu on heikkoa. Yhteishankinnat avaavat joissain tapauksissa mahdollisuuden hankintojen tehostamiseen ja merkittäviinkin kustannussäästöihin. Tällä hetkellä julkisista hankinnoista kerättävä aineisto on kuitenkin puutteellista. Puutteet rajoittavat yhteishankintoja koskevaa analyysiä ja siten esimerkiksi yhteishankintojen kohdentamista oikeille toimialoille. Pienillä panostuksilla datainfrastruktuurin kehittämiseen voitaisiin parantaa merkittävästi hankintoja koskevaa päätöksentekoa.nonPeerReviewe

Yhteishankintojen kustannusvaikuttavuus

Arvioimme yhteishankintojen kustannusvaikuttavuutta Suomessa havaintoaineistojen ja haastattelujen avulla. Yhteishankintojen standardoidut hinnat ovat hieman alhaisemmat kuin itsenäisissä hankinnoissa, mutta erot ovat melko pieniä ja harvoin tilastollisesti merkitseviä. Yhteishankinnoissa on enemmän potentiaalista kilpailua, mutta se ei juuri näy jätettyjen tarjousten määrissä. Selvityksessä esitetään yksittäisiä esimerkkejä, joissa yhteishankinnat ovat yhteydessä selvästi alempiin hintoihin ja lisääntyneeseen kilpailuun tai vähäisempään suosimiseen. Tulokset ovat linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa: yhteishankinnoilla voi säästää, mutta hyödyt riippuvat hankinnan kohteesta. Aineistorajoitteiden takia analyysin tilastollinen voima on heikko, vertailukelpoisia tarjouksia havaitaan rajallisesti ja toteutuneita ostoja ei lainkaan. Selvityksen keskeisimpiä osia on aineistopuutteiden dokumentointi. Yhteishankintojen tehokkuuden ja ongelmien arviointi on mahdotonta ilman parempaa aineistoa. Aineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä voisi parantaa pienehköillä kustannuksilla. Haastatteluiden perusteella yhteishankinnoilla voidaan säästää, mutta hyödyt vaihtelevat tilanteen ja hankintamekanismin mukaan. Pienestä otoksesta johtuen eri hankintamekanismeja ei voida haastatteluiden perusteella asettaa paremmuusjärjestykseen niiden aiheuttamien hankintaprosessikustannusten osalta.Vi bedöm kostnadseffektiviteten av gemensamma (dvs., samordnade) upphandlingar (GU) i Finland med hjälp av observationsdata och intervjuer. De standardiserade priserna för GU är något lägre än för egna inköp, men skillnaderna är ganska små och sällan statistiskt signifikanta. Det finns mer potentiell konkurrens vid GU, vilket inte syns mycket i antalet lämnade anbud. Emellertid presenteras i utredningen enskilda exempel där GU är tydligt kopplade till lägre priser och ökad konkurrens eller mindre favorisering. Resultaten är i linje med tidigare forskningslitteratur: GU kan spara pengar, men fördelarna beror på inköpsobjektet. På grund av begränsningar i datamaterialet är den statistiska makten i analysen svag, jämförbara inköpspriser observeras i begränsad utsträckning och faktiska inköpspriser observeras inte alls. En av de viktigaste resultaten i utredningen är dokumentationen av datamaterialbristen. Att utvärdera effektiviteten av och problemen med GU är omöjlig utan bättre data. Tillgängligheten och användningen av datamaterial kan förbättras med små kostnader. Enligt intervjuerna kan GU spara kostnader, men fördelarna varierar beroende på situationen och inköpsmekanismen. På grund av det lilla urvalet kan de olika upphandlingsmekanismerna inte rangordnas utifrån intervjuerna när det gäller de kostnader som upphandlingsprocessen medför.We evaluate the cost-effectiveness of centralized public procurement (CPP) in Finland using observational data and interviews. Standardized prices for CPP are slightly lower than in decentralized procurement, but the differences are relatively small and rarely statistically significant. CPP has more potential competition, but this is not reflected in the number of bids received. However, the study presents individual examples where CPP is clearly associated with lower prices, and increased competition or reduced favoritism. The results are in line with the previous literature: CPP can result in savings, but the benefits depend on the type of product. Due to data limitations, the statistical power of the analysis is weak. Moreover, comparable prices are rarely observed, and actual realized purchase prices are not observed at all. One of the key results of the study is the documentation of data deficiencies. Evaluating the efficiency and problems of CPP and public procurement is impossible without better data. The availability and utilization of data could be improved at relatively small costs. Based on interviews, CPP can save costs, but the benefits vary depending on the situation and procurement mechanism. Due to the small sample, the different procurement mechanisms cannot be ranked based on the interviews and on the basis of the procurement process costs they generate.nonPeerReviewe

Toimittajaloukun välttäminen julkisissa ICT-hankinnoissa – hankintasääntely ja hankintayksikön tarpeet

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten toimittajaloukku ilmenee julkisissa ICT-hankinnoissa. Tutkielmassa kerrotaan mikä toimittajaloukku on ja kuinka siihen voidaan päätyä julkisissa ICT-hankinnoissa. Lisäksi käsitellään sitä, minkälaiseen toimintaan hankintasääntely kannustaa hankintayksikköä toimittajaloukun välttämisen suhteen, sekä miten sääntely mahdollistaa hankinnan suorittamisen ja hankintayksikön intressien toteuttamisen toimittajaloukun välttämiseksi. Tutkimuskysymyksiä tarkasteltiin tutkimalla sääntelyä, oikeuskäytäntöä ja hankintatapauksia sekä kirjallisuutta. Metodina tutkielmassa hyödynnettiin pääosin oikeusdogmatiikkaa, koska tutkimuskohteena oli voimassa oleva oikeus, ja tutkielmassa esitetään sekä normi- että tulkintakannanottoja oikeusnormien sisällöstä. Lainopillisen metodin lisäksi hyödynnettiin oikeustaloustieteellistä metodia sekä yritysjohdon taloustiedettä erityisesti käsiteltäessä hankintayksikön, tarjoajan ja toimittajan intressejä ja tavoitteita. Tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat tietojärjestelmähankinnat, koska niissä hankintayksiköllä on erityisen suuri riski päätyä riippuvaiseksi toimittajasta. Tämä johtuu muun muassa näiden hankintojen monimutkaisuudesta ja siitä, että hankintayksiköllä on usein tarve saada yksilöllinen, kustomoitu järjestelmä. Tutkielmassa käsitellään toimittajaloukun estämistä erityisesti avoimen rajapinnan, avoimen lähdekoodin ja avointen standardien avulla, koska ne ovat ICT-hankinnassa keskeisiä tekijöitä toimittajariippuvuuden välttämisessä. Tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: Toimittajaloukku tarkoittaa tilannetta, jossa tilaajan mahdollisuus hyödyntää hankittua teknologiaa, kehitettyä ratkaisua tai palvelua muiden kuin alkuperäisen toimittajan kanssa on rajoittunut teknisistä tai oikeudellisista syistä. Hankintasääntely kannustaa hankintayksikköä huolehtimaan intresseistään erityisesti hankinnan valmistelun osalta, joka on hankinnan onnistumisen kannalta tärkein vaihe. Sääntely tarjoaa joitakin keinoja intresseistä huolehtimiseen, mutta se myös sallii muidenkin kuin sääntelyssä nimenomaisesti mainittujen keinojen käytön. Julkisia ICT-hankintoja koskevat ohjeistukset ohjaavat hankintayksikköä toimittajaloukun välttämisessä tarkemmin kuin sääntely

The benefits and challenges of technology neutral regulation:a scoping review

Abstract The principle of technology neutrality (PTN) is being used as a starting point for regulation by regulators around the world. While technology neutral ICT regulation is seen as an answer to regulators’ struggles to keep up with fast-paced changes of ICT, also critique towards this principle has been voiced. Here, we report on the results of a scoping review we conducted on literature in three research databases to summarize the current understanding of the benefits and challenges in the context of technology neutral regulation. We contribute to IS research by introducing to the IS community four benefits of and seven challenges related to technology neutral regulation — which has been foremost addressed in legal research so far — and by suggesting three research themes and questions for future IS research on, e.g., technology innovation, the development, adoption and use of technology, and a better theorization of the PTN

Cost-effectiveness of centralized procurement

We evaluate the cost-effectiveness of centralized public procurement (CPP) in Finland using observational data and interviews. Standardized prices for CPP are slightly lower than in decentralized procurement, but the differences are relatively small and rarely statistically significant. CPP has more potential competition, but this is not reflected in the number of bids received. However, the study presents individual examples where CPP is clearly associated with lower prices, and increased competition or reduced favoritism. The results are in line with the previous literature: CPP can result in savings, but the benefits depend on the type of product. Due to data limitations, the statistical power of the analysis is weak. Moreover, comparable prices are rarely observed, and actual realized purchase prices are not observed at all. One of the key results of the study is the documentation of data deficiencies. Evaluating the efficiency and problems of CPP and public procurement is impossible without better data. The availability and utilization of data could be improved at relatively small costs. Based on interviews, CPP can save costs, but the benefits vary depending on the situation and procurement mechanism. Due to the small sample, the different procurement mechanisms cannot be ranked based on the interviews and on the basis of the procurement process costs they generate