Teknillinen korkeakoulu luettelo lukuvuosi 1967-1968 - Tekniska högskolan katalog studieåret 1967-1968

Julkaisu on kaksikielinen: suomi ja ruotsi

Endothelial function in patients with metabolic syndrome and erectile dysfunction : a question of Angiopoietin imbalance?

Erectile dysfunction (ED) is a highly prevalent disease whose aetiology is mostly vasculogenic. It is nowadays considered a marker of future cardiovascular events reflecting the underlying endothelial dysfunction, the common link with the metabolic syndrome (MetS). The recent association between MetS, endothelial dysfunction and peripheral artery disease, but not with coronary artery disease (CAD), suggests that the pathophysiologies of CAD and peripheral artery disease may be distinct. Moreover, several recent studies support an emerging role for an imbalance of angiogenic growth factor levels like Angiopoietin 1 and 2 in cardiovascular disease, considering its intimate association with chronic low-grade inflammation. We aim to find a correlation between Angiopoietins levels and systemic and local endothelial function in MetS and ED patients. Forty-five MetS patients with ED were enrolled. ED severity was assessed by International Index of Erectile Function questionnaire (IIEF5) and penile duplex Doppler ultrasound (PDDU). Endothelial function was assessed by Peripheral arterial tonometry (PAT), and serum asymmetric dimethylarginine (ADMA), Ang1 and Ang2 levels. Obesity and hypertension were the most frequent MetS parameters (91.1 and 88.9% respectively). Severe ED was present in 35.6% of patients. Penile haemodynamic was impaired in 77.5%. Endothelial dysfunction (PAT criteria) was present in 40.9% of patients. Ang2 levels were significantly higher in men with abdominal obesity. We observed an inverse correlation between Ang1 and peak systolic velocity, and in patients with penile arterial dysfunction, Ang1 levels were significantly higher and Ang2/Ang1 ratio significantly lower, than patients with normal arterial function. Neither ADMA nor PAT parameters were correlated with ED severity evaluated by IIEF5 or PDDU exam. In conclusion, there is an imbalance of angiopoietins in MetS and ED patients. The absence of correlation with PAT or ADMA levels suggests that angiopoietins may be early markers of endothelial dysfunction in this population of higher cardiovascular risk

Teknillinen korkeakoulu luettelo lukuvuosi 1968-1969 - Tekniska högskolan katalog studieåret 1968-1969

Julkaisu on kaksikielinen: suomi ja ruotsi

Lehtopalsamin (Impatiens noli-tangere) populaatiogenetiikka levinneisyysalueen reunamilla

Tiivistelmä. Maantieteellisen levinneisyytensä äärirajoilla esiintyvät eliöpopulaatiot ovat kiinnostavia luonnonsuojelubiologisen tutkimuksen kannalta. Levinneisyysalueen reunalla populaatiot voivat olla erilaistuneita ja lajin kehityksen kannalta arvokkaita. Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere) on yksivuotinen euraasialainen lauhkean vyöhykkeen laji, jonka esiintyvyys on enää harvaan laikuittaista Pohjois-Pohjanmaalle tultaessa. Merkittävin lajin levinneisyyttä rajoittava tekijä on lämpötila. Pohjois-Suomessa laji on rauhoitettu, mutta Oulun kaupungin alueella sen lainsuojaa syö oletus puutarhakarkulaisuudesta. Lehtopalsami on löytänyt Oulun kaupunkiympäristöstä — lähinnä kaupunkimetsistä ja jokisuistosta — sekä Utajärven ja Pudasjärven luonnontilaisista lähteistä lämpötilaltaan tasaisempia kasvuympäristöjä. Lehtopalsami on aikaisen sukkession laji ja huono kilpailija, joten sille ovat tyypillisiä suuret populaatiokoon vaihtelut. Lisäksi lehtopalsami lisääntyy sekä risti- että umpipölytteisten kukkien avulla ympäristön laadusta ja ilmasto-oloista riippuen. Nämä seikat tekevät lajista erityisen mielenkiintoisen levinneisyysalueen eri osien välisten erojen tarkasteluun. Tutkin tässä työssä lehtopalsamin geneettistä muuntelua ja populaatioiden rakennetta levinneisyysalueen keski- ja reunaosissa käyttäen kymmentä jättipalsamille (I. glandulifera) kehitettyä mikrosatelliittilokusta ja populaatiogeneettisiä molekyylimenetelmiä. Tutkimuspopulaatioita on yhteensä 12, joista 11 edustaa reunapopulaatioita: kahdeksan Oulun kaupungin alueelta (joista yksi kasvitieteelliseltä puutarhalta), kolme Venkaan ja Viinivaaran lähdealueilta Pohjois-Pohjanmaalta. Keskuspopulaatiota edustavat eteläsuomalaiset lehtopalsamit Paratiisilehdosta. Tulosten perusteella keski- ja reunapopulaatioille tyypillisiä piirteitä löytyi, mutta populaatioiden ominaisuuksiin vaikuttivat monet muutkin tekijät. Kaikilla populaatioilla ilmeni vanhoja populaatiokoon pullonkauloja ja kahdella oli merkkejä myös uudemmista. Syynä pullonkauloille ovat sekä perustajavaikutus että lajille tyypilliset muuntelevat populaatiokoot. Samoista syistä oli odotettua, etteivät populaatioiden koot ja geneettinen monimuotoisuus korreloineet. Kasvipuutarhan populaation odotettiin olevan lähdepopulaatio muille Oulun kaupungin populaatioille, mutta se erosi muista populaatioista huomattavasti monella menetelmällä mitattuna. Populaatiot ovat voineet pullonkaulojen myötä ajautua erilleen, tai Kasvipuutarhan populaatio ei ole muiden populaatioiden — ainakaan ainoa — lähdepopulaatio. Mahdollisia syitä populaatioiden ominaisuuksille pohditaan. Eristyneet reunapopulaatiot osoittivat erilaistumisen merkkejä, mutta niiden pienet efektiiviset populaatiokoot voivat olla uhka niiden tulevaisuudelle

Hallintomallin vaikutus keskinäisten vakuutusyhtiöiden yritysjärjestelyihin -case Pohjantähti

Vakuutuskenttää on järjestelty jo vuosikymmenet uudelleen erilaisten syiden takia. Yritysjärjestelyjä on tehty sääntelyn muuttumisen aiheuttaman paineen takia, teknologian tai toimialan rakenteiden muuttumisen johdosta. Viimeisten parin vuosikymmenen merkittävimpiä yritysjärjestelyihin johtavia syitä vakuutusalalla ovat olleet finanssitavaratalojen synty ja tietojenkäsittelyn aiheuttamat paineet, varsinkin pienemmille vakuutusyhtiöille. Yritysjärjestelyjä on tutkittu laajasti, muttei epäonnistuneita vakuutusyhtiöiden fuusioyrityksiä. Tutkimuksessa kohdeyrityksinä olevien Pohjantähden ja Pohjolan sulautumissuunnitelman epäonnistumista pidetään ainutlaatuisena Suomen vakuutuskentällä. Tässä tutkimuksessa yritetään avata yritysjärjestelyiden eri muodot paitsi yleisesti myös vakuutusalalla, selventää vakuutusyhtiöiden erilaisten hallintomallien erot, sekä tutkia niiden vaikutusta yritysjärjestelyihin erityisesti keskinäisissä yhtiöissä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin valitsemalla kolme erilaista yritysjärjestelyä. Näitä olivat edellä mainittu Pohjantähden tapaus, A-Vakuutuksen kannanluovutus ja yrityskauppa Pohjolan kanssa, sekä Tapiolan syntyminen Aura ja Pohja -yhtiöiden sulautumisen seurauksena. Tutkimusongelmaan vastattiin analysoimalla kirjallista materiaalia, äänitallenne yhtiökokouksesta ja haastattelujen tuloksia. Tutkimusmateriaalin analysointi suoritettiin teemoittelemalla haastattelujen, äänitallenteen ja kirjallisen materiaalin tutkimuksen kannalta oleellinen sisältö. Tutkimuksen kirjallinen materiaali koski lähinnä Tapiolan syntyä ja Pohjantähden aiottua sulautumista Pohjolaan. Tutkimuksessa haastateltiin henkilöitä, jotka olivat olleet osallisena Pohjantähden ja Pohjolan hankkeessa, sekä Pohjolan ja A-Vakuutuksen yritysjärjestelyssä. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että A-Vakuutus sekä Aura ja Pohja- yhtiöt olivat aikanaan aloitteellisia yritysjärjestelyn suhteen, kun taas Pohjantähden tapauksessa aloite tuli Pohjolalta. Toinen merkittävä havainto oli se, että A-Vakuutus, Aura ja Pohja olivat merkittävien rakenteellisten haasteiden edessä, joka pakotti ne etsimään ratkaisua ongelmiinsa. Tulokset auttoivat luetteloimaan ja ymmärtämään syitä, jotka johtavat onnistuneeseen tai epäonnistuneeseen fuusioon. Tulokset osoittavat, että hallintomallilla on jonkin verran vaikutusta yritysjärjestelyn suorittamiseen, mutta se johtuu lähinnä päätöksentekoprosessin erilaisuudesta keskinäisessä yhtiössä. Suurempi vaikutus näyttää olevan keskinäisten yhtiöiden sirpaleisella omistamisella yritysjärjestelyn onnistumisessa. Kohdeyritysten tarkastelu osoitti, että molempien osapuolten halu tehdä yritysjärjestely on avaintekijä järjestelyn onnistumiseen. Tutkimuksen tulokset, erityisesti luettelo onnistuneen fuusion tunnusmerkeistä, voivat auttaa yrityksiä jatkossa onnistuneisiin yritysjärjestelyihin vakuutuskentällä. Asiasanat:Fuusio, hallintomalli, keskinäisyys, sulautuminen, yritysjärjestely

Teknillinen korkeakoulu opiskelijaluettelo I lukuvuosi 1977-1978 - Tekniska högskolan studentkatalog I studieåret 1977-1978

Julkaisu on kaksikielinen: suomi ja ruotsi

Teknillinen korkeakoulu opiskelijaluettelo I lukuvuosi 1977-1978 - Tekniska högskolan studentkatalog I studieåret 1977-1978

Julkaisu on kaksikielinen: suomi ja ruotsi

Teknillinen korkeakoulu opiskelijatilasto ja -luettelo I lukuvuosi 1979-1980 - Tekniska högskolan studentstatistik och -katalog I läsåret 1979-1980

Julkaisu on kaksikielinen: suomi ja ruotsi

Teknillinen korkeakoulu opiskelijaluettelo II jatko-opiskelijat lukuvuosi 1976-1977 - Tekniska högskolan studentkatalog II Studeranden för högre examina läsåret 1976-1977

Julkaisu on kaksikielinen: suomi ja ruotsi

Teknillinen korkeakoulu opiskelijaluettelo II jatko-opiskelijat lukuvuosi 1976-1977 - Tekniska högskolan studentkatalog II Studeranden för högre examina läsåret 1976-1977

Julkaisu on kaksikielinen: suomi ja ruotsi