The hygienic quality of raw reindeer milk

The somatic cell count (SCC) and total bacterial count (TBC) as well as the presence of major food-borne pathogens and udder pathogens in reindeer raw milk were studied. Two groups of 4 female reindeer were milked on alternate days for six weeks. A milk sample from each quarter was taken before milking and of the bulk milk at the end of milking. Micrococcus sp. was observed in one, Staphylococcus aureus in one and coagulase-negative staphylococci in five of the quarter samples (n=318). In the bulk milk (n=19) TBC varied between 700 and 1 700 000 cfu (colony forming units)/ml and SCC between 52 000 and 183 000 cells/ml. No Bacillus cereus, S. aureus or Listeria monocytogenes were detected in the bulk milk, but Escherichia coli and Enterobacteriaceae were found in 5 bulk milk samples. According to the bacteriological examination the udder health of the reindeer was good. Indicative information on the SCC of healthy reindeer was obtained. None of the common potential food-poisoning bacteria were found in raw milk. There was great variation in the bulk milk TBC and the average TBC was rather high (ca. 300 000 cfu/ml). The hygienic quality of raw reindeer milk makes it well suited for food manufacture. However, the results indicate that the milking conditions may be crucial for the quality of raw milk.Abstract in Finnish / Yhteenveto:Tutkimuksen kohteena oli poron raakamaidon solupitoisuus ja kokonaispesäkeluku sekä tärkeimpien elintarvike- ja utarepatogeenien esiintyminen raakamaidossa. Kaksi 4 vaatimen ryhmää lypsettiin vuoropäivinä 6 viikon ajan. Ennen lypsyä vaatimista otettiin vedinkohtaiset näytteet ja lypsyn päätyttyä näyte yhteismaidosta. Micrococcus sp. todettiin yhdessä, Staphylococcus aureus yhdessä ja koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja viidessä vedinkohtaisessa näytteessä (n=318). Yhteismaitonäytteiden (n=19) kokonaispesäkeluvut vaihtelivat välillä 700-1 700 000 pmy (pesäkkeitä muodostava yksikkö)/ml ja somaattisten solujen määrät välillä 52 000-183 000 kpl/ml. Yhteismaitonäytteissä ei todettu Bacillus cereus-, S. aureus- eikä Listeria monocytogenes -bakteereita, mutta viidessä näytteessä todettiin Enterobacteriaceae-heimon bakteereita ja Escherichia coli -bakteereita. Bakteeriviljelyjen perusteella vaadinten utareterveys oli hyvä. Terveiden vaadinten maidon solupitoisuudesta saatiin suunta-antavaa tietoa. Raakamaidossa ei todettu yleisimpiä potentiaalisia ruokamyrkytysten aiheuttajia. Yhteismaidon kokonaispesäkeluvuissa esiintyi suurta vaihtelua ja niiden keskiarvo oli melko korkea (n. 300 000 pmy/ml). Poron raakamaito on hygieeniseltä laadultaan hyvää elintarvikkeiden raakaainetta. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä, että itse lypsytapahtuma on porollakin avainasemassa raakamaidon laatuun vaikuttavana tekijänä

Yersinia enterocolitica ja Yersinia pseudotuberculosis suomalaisissa elintarvikkeissa : riskiprofiili

Yersinioosi on Yersinia enterocolitica- tai Y. pseudotuberculosis -bakteereiden aiheuttama suolistoinfektio. Sen pääoireet ovat kuume, vatsakivut, ripuli ja oksentelu, jotka kestävät tavallisesti 1-3 viikkoa. Oireet voivat muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta ja johtaa turhaan umpilisäkkeen poistoon. Tauti voi aiheuttaa vuosia kestäviä jälkitauteja. Suomessa raportoidaan vuosittain 500-700 yersiniatartuntaa. Y. enterocolitica aiheuttaa yleensä yksittäisiä infektioita; viimeisten 10 vuoden aikana on todettu yksi epidemia. Y. pseudotuberculosis on aiheuttanut yhdeksän epidemiaa, mikä on kansainvälisestikin poikkeuksellista. Sianlihaa pidetään Y. enterocolitican tärkeimpänä tartunnanlähteenä ihmiselle. Y. pseudotuberculosis -epidemioissa kasvikset, erityisesti porkkanat on todettu epidemioiden lähteeksi. Suomalainen sika toimii Y. enterocolitican varastona. Tähän asti on arveltu, että valtaosa yersiniatapauksista olisi kotimaisia, mutta luultavasti tartuntojen kotimaisuusaste on oletettua alhaisempi. Enteropatogeenisista yersinioista tarvittaisiin lisää tietoa riskinarviointia varten, jotta riskinhallinta voitaisiin kohdentaa oikein. Ensin tarvitaan kuitenkin toimivia analyysimenetelmiä, jotta riskielintarvikkeita ja tartuntateitä voidaan selvittää.Yersinios är en bakteriell tarminfektion som orsakas av antingen Yersinia enterocolitica eller Y. pseudotuberculosis. De vanligaste symptomen är magsmärtor, feber, diarré och kräkningar. Symptomen varar i 1-3 veckor, ibland längre. Symptomen kan påminna om blindtarmsinflammation och kan därför leda till onödiga operationer. Yersinios kan också orsaka långvariga komplikationer. I Finland rapporteras årligen 500-700 fall av yersinios. Y. enterocolitica orsakar mestadels enstaka sjukdomsfall; inom det sista årtiondet har man konstaterat endast en epidemi. Y. pseudotuberculosis har däremot inom samma period orsakat nio stora epidemier, vilket är sällsynt även internationellt sett. Fläskkött är troligen den viktigaste smittkällan av Y. enterocolitica. I epidemier orsakade av Y. pseudotuberculosis har ofta grönsaker, speciellt morötter, spridit smittan. Finska grisar utgör en reservoar för Y. enterocolitica, men det har visat sig att smittorna i lägre grad än man har trott är av inhemskt ursprung. En riskvärdering av yersinios i livsmedelskedjan är nödvändig för att kunna kontrollera riskerna. Innan man kan kartlägga risklivsmedel och smittvägar, måste man utveckla effektiva analysmetoder.Yersiniosis is an intestinal infection caused by either Yersinia enterocolitica or Y. pseudotuberculosis. The main symptoms are abdominal pain, fever, diarrhoea and vomiting which last from one to three weeks, sometimes even longer. Symptoms can resemble appendicitis and lead to an unnecessary operation. Yersiniosis can also cause long-lasting sequelae. In Finland, 500-700 cases of yersiniosis are reported annually. Infections caused by Y. enterocolitica are mostly sporadic. Only one epidemic has been reported during the last ten years, whereas Y. pseudotuberculosis has caused nine epidemics during the same time, which is exceptional even internationally. Pork is probably the most important vehicle of Y. enterocolitica. Epidemics caused by Y. pseudotuberculosis have been linked to vegetables, especially carrots. Finnish pigs form a reservoir of Y. enterocolitica, but it seems contrary to what has been taught previously, that yersiniosis is not always domestic. A risk assessment of enteropathogenic yersinia in the food chain is necessary in order to focus risk management measures. Before foods at risk or routes of transmission can be determined, efficient analysis methods should be developed

Species distribution and in vitro antimicrobial susceptibility of coagulase-negative staphylococci isolated from bovine mastitic milk

Background: Coagulase-negative staphylococci (CoNS) are the most common bovine mastitis causing bacteria in many countries. It is known that resistance for antimicrobials is in general more common in CoNS than in Staphylococcus aureus but little is known about the antimicrobial resistance of specific CoNS species. In this study, 400 CoNS isolates from bovine mastitic milk samples were identified to species level using ribotyping and MALDI-TOF MS, and their antimicrobial susceptibility was determined using a commercially available microdilution system. The results were interpreted according to the epidemiological cut-off values by the European Committee on Antimicrobial Susceptibility testing. Results: The most common CoNS species were S. simulans, S. epidermidis, S. chromogenes and S. haemolyticus. Penicillin resistance was the most common type of antimicrobial resistance. Staphylococcus epidermidis was the most resistant among the four major species. Almost one-third of our S. epidermidis isolates were resistant to >2 antimicrobials and close to 7 % were multidrug resistant. The majority of S. epidermidis isolates were resistant to benzylpenicillin. On the contrary, only few S. simulans isolates were penicillin-resistant. Phenotypic oxacillin resistance was found in all four main species, and 34 % of the isolates were oxacillin resistant. However, only 21 isolates (5 %) were positive for the mecA gene. Of these, 20 were S. epidermidis and one S. sciuri. mecC positive isolates were not found. Conclusion: Staphylococcus epidermidis differed from the three other major CoNS species as resistance to the tested antimicrobials was common, several isolates were multidrug resistant, and 19 % of the isolates carried the mecA gene encoding methicillin resistance.Peer reviewe

The effect of educational intervention on use of psychotropics in defined daily doses and related costs - a randomized controlled trial

Objective To investigate the effect of an educational intervention of nursing staff on change in psychotropic use and related costs among older long-term care residents. Design A secondary analysis of a randomized controlled intervention study with 12 months of follow-up. Setting Assisted living facilities in Helsinki, Finland. Subjects Older (>= 65 years) residents (N = 227) living in assisted living facility wards (N = 20) in Helsinki in 2011. Intervention The wards were randomized into two groups. In one group, the nursing staff received training on appropriate medication therapy and guidance to recognize potentially harmful medications and adverse effects (intervention group); in the other group, the nursing staff did not receive any additional training (control group). Main outcome measures Change of psychotropic use counted as relative proportions of WHO ATC-defined daily doses (rDDDs) among older long-term care residents. In addition, the change in drug costs was considered. Comparable assessments were performed at 0, 6, and 12 months. Results A significant decrease in both rDDDs and the cost of psychotropics was observed in the intervention group at 6 months follow-up. However, at 12 months, the difference between the intervention and control group had diminished. Conclusions Educational training can be effective in reducing the doses and costs of psychotropics. Further studies are warranted to investigate whether long-term effects can also be achieved by various educational interventions. Registration number ACTRN 12611001078943Peer reviewe

Comparison of Streptococcus halichoeri isolates from canine and fur animal infections : biochemical patterns, molecular characteristics and genetic relatedness

Background Streptococcus halichoeri infections have been reported in grey seals, a European badger, a Stellar sea lion and humans, but its presence in companion and fur animals is unknown. Since 2010, S. halichoeri-like bacteria (SHL) have been isolated from fur animals and dogs in Finland. Our aim was to retrospectively investigate laboratory records for SHL from canine and fur animal infections, characterize the isolates and compare their genetic relatedness in relation to three reference strains: CCUG 48324(T), originating from a grey seal, and strains 67100 and 61265, originally isolated from humans. Results A total of 138 and 36 SHLs from canine and fur animal infections, respectively, were identified in the laboratory records. SHL was commonly associated with skin infections, but rarely as the only species. A set of 49 canine and 23 fur animal SHLs were further characterized. MALDI-TOF confirmed them as being S. halichoeri. The growth characteristics were consistent with the original findings, but isolates were catalase positive. In total, 17 distinct API 20 Strep patterns were recorded among all 75 isolates tested, of which pattern 5563100 was the most common (n = 30). Antimicrobial resistance to erythromycin and clindamycin was common in canine isolates, but rare in fur animal isolates. Three clusters were observed by PFGE, and 16S rRNA sequencing revealed 98.1-100% similarities with the human strains and 98.1-99.5% with the seal strain. A phylogenetic tree of concatenated 16S rRNA and rpoB revealed closely related isolates with two clades. Fifteen canine isolates were identical to the human strains based on concatenated 16S rRNA and rpoB sequencing. Conclusions Streptococcus halichoeri appears to be quite a common bacterial species in the skin of dogs and fur animals. The clinical significance of S. halichoeri is uncertain, as it was rarely isolated as a monoculture. No apparent temporal or spatial clustering was detected, but isolates from different sources were genetically very similar. Because many canine isolates were genetically similar to the human reference strains, transmission between dogs and humans may be possible. WGS sequencing of strains from different sources is needed to further investigate the epidemiology and virulence of S. halichoeri.Peer reviewe

Description of two Serratia marcescens associated mastitis outbreaks in Finnish dairy farms and a review of literature

Background Infection with Serratia spp. have been associated with mastitis outbreaks in dairy cattle herds. Environmental contamination or a point source, like a teat dip product, have often been observed to be potential sources of such outbreaks. We describe two Serratia marcescens associated mastitis outbreaks associated with a contaminated teat dip containing a tertiary alkyl amine, n,n-bis (3-aminopropyl) dodecylamine in two dairy cattle farms in Finland. S. marcescens strains isolated from milk and environmental samples were identified by the MALDI-TOF method. Results Six specimens (n = 19) on Herd 1 and all specimens (n = 9) on Herd 2 were positive for S. marcescens. Positive specimens were from mastitis milk and teat dip liquid and equipment. Bacteria were not isolated from the unopened teat dip canister. The same clone of S. marcescens was isolated from milk samples and teat dip samples within the farms. Pulsed field gel electrophoresis results to the S. marcescens isolates from these two different herds were tested with unweighted pair-group method using arithmetic average clustering analysis. The isolates were not same clone in both herds, because similarity in that test was only 75% when cut-off value to similarity is 85%. Conclusions Our investigation showed that the post milking teat dip and/or temporary containers were contaminated with S. marcescens and these were most likely the sources for new mastitis cases. The negative result from the unopened teat dip canister and positive results from refillable containers demonstrated that the product itself was not contaminated with S. marcescens at the production unit, but became contaminated at the farm level.Peer reviewe

Bacteriological etiology and treatment of mastitis in Finnish dairy herds

Background: The Finnish dairy herd recording system maintains production and health records of cows and herds. Veterinarians and farmers register veterinary treatments in the system. Milk samples for microbiological analysis are routinely taken from mastitic cows. The laboratory of the largest dairy company in Finland, Valio Ltd., analyzes most samples using real-time PCR. This study addressed pathogen-specific microbiological data and treatment and culling records, in combination with cow and herd characteristics, from the Finnish dairy herd recording system during 2010-2012. Results: The data derived from 240,067 quarter milk samples from 93,529 dairy cows with mastitis; 238,235 cows from the same herds served as the control group. No target pathogen DNA was detected in 12% of the samples. In 49% of the positive samples, only one target species and in 19%, two species with one dominant species were present. The most common species in the samples with a single species only were coagulase-negative staphylococci (CNS) (43%), followed by Staphylococcus aureus (21%), Streptococcus uberis (9%), Streptococcus dysgalactiae (8%), Corynebacterium bovis (7%), and Escherichia coli (5%). On average, 36% of the study cows and 6% of the control cows had recorded mastitis treatments during lactation. The corresponding proportions were 16 and 6% at drying-off. For more than 75% of the treatments during lactation, diagnosis was acute clinical mastitis. In the milk samples from cows with a recorded mastitis treatment during lactation, CNS and S. aureus were most common, followed by streptococci. Altogether, 48% of the cows were culled during the study. Mastitis was reported as the most common reason to cull; 49% of study cows and 18% of control cows were culled because of mastitis. Culling was most likely if S. aureus was detected in the milk sample submitted during the culling year. Conclusions: The PCR test has proven to be an applicable method also for large-scale use in bacterial diagnostics. In the present study, microbiological diagnosis was unequivocal in the great majority of samples where a single species or two species with one dominating were detected. Coagulase-negative staphylococci and S. aureus were the most common species. S. aureus was also the most common pathogen among the culled cows, which emphasizes the importance of preventive measures.Peer reviewe

Puhdistamolietteen ja lietevalmisteiden käyttö maataloudessa. Hygienia ja riskitutkimus (pilottihanke LIVAKE-2000)

Raportoitavan pilottihankkeen tavoitteena oli kartoittaa, eläinten ja ihmisen sekä kasvien taudinaiheuttajien esiintymistä maatalous- ja viherrakentamiskäyttöön menevässä puhdistamolietteessä, stabiloidussa lietteessä, lietevalmisteissa. Tavoitteena oli myös kehittää laadunvalvontaan tarvittavia analyysimenetelmiä ja saada taustatietoa mahdollisille hallinnollisille päätöksille ja säädösten muutostyöhön. Giardia- ja Cryptosporidium-alkueläinten, kalikivirusten, enterokokkien, salmonellojen, Listeria monocytogenes- ja Escherichia coli O157:H7-bakteerien sekä mykobakteerien esiintymistä kartoitettiin 12 puhdistamon lietteissä ja niistä tehdyissä erilaisissa ja eri-ikäisissä lietevalmisteissa. Lisäksi kartoitettiin peruna-ankeroisen esiintymistä perunateollisuuden lietteissä ja lietekomposteissa. Alkueläinten kestomuotojen analysointiin puhdistamolietteistä kehitettiin projektin yhteydessä IMS-PCR-pohjainen menetelmä. Myös kalikivirusten ja mykobakteerien määritysmenetelmiä kehitettiin hankkeen yhteydessä. Tutkituissa lietteissä esiintyi puhdistamotyypistä riippumatta yleisesti tutkittuja taudinaiheuttajia, lukuun ottamatta E.coli O157:H7-bakteeria, jota ei lietteistä eikä lietevalmisteista tavattu. Lietteen stabilointi joko kalkkikäsittelyllä tai mädättämällä ei riittänyt tutkituilla puhdistamoilla tuhoamaan kartoitettuja taudinaiheuttajia lietteestä. Tutkimuksessa oli mukana kolme mädätystä käyttävää puhdistamoa, niistä kahdesta ei salmonellaa eikä enterokokkeja tavattu, mutta alkueläinten kestomuotoja sekä kalikivirusta löytyi edelleen. Tutkimuksessa mukana ollut kalkkistabilointilaitos osoittautui huonosti toimivaksi, taudinaiheuttajien määrä ei käsittelyssä vähentynyt, päinvastoin. Kompostointi mädätyksen jälkeisenä toimenpiteenä näytti riittävän kuudessa kuukaudessa tuhoamaan salmonellat, enterokokit ja listeriat. Samaan tulokseen päästiin tulosten mukaan joillakin puhdistamoilla pelkästään kompostoimalla, mutta joissakin tapauksissa listeriaa ja yhdessä tapauksessa myös kalikivirusta löytyi vielä kuudenkin kuukauden kompostoinnin jälkeen, vaikkei muita taudinaiheuttajia enää todettu. Komposteista ja lieteseoksista ei ollut mahdollista tutkia alkueläinten esiintymistä. Perunateollisuuden jätevesilietteistä ja lietekomposteista ei löytynyt peruna-ankeroisten kystia, mutta yhden tutkitun teollisuuslaitoksen lietenäytteistä (3 positiivista näytettä) löytyi Heterodera-suvun ankeroisten kystia. Tähän sukuun kuuluu mm. merkittävä sokerijuurikkaan tuholainen, juurikasankeroinen (H. schachtii). Kartoituksen tulokset osoittavat lietteiden ja lietevalmisteiden käyttöön maanviljelyssä sisältyvän riskin - sekä zoonoottisten taudinaiheuttajien osalta että kasvitautien osalta. Tässä hankkeessa toteutetussa laajuudessa ei aiemmin ole kartoitettu taudinaiheuttajia puhdistamolietteistä eikä niistä valmistetuista lietevalmisteista

Hygieniayhdyshenkilötoiminta : -Osastonhoitajien näkemyksiä

Resistenssien mikrobien lisääntyessä ja epidemioiden ilmaantuessa infektioiden torjuntatyön kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota entistä enemmän. Infektioiden torjunnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka ehkäisevät tartuntojen leviämistä. Se on osa jokapäiväistä hoitotyötä, joka jokaisen hoitotyötä tekevän tulee tiedostaa. Infektioiden torjuntatyö ei ole ainoastaan hygieniahoitajan tai hygieniayhdyshenkilön työtä, vaan jokaisen työntekijän on kannettava vastuunsa. Kehittämällä infektioiden torjuntaa, infektioiden määrä vähenee, joka pienentää myös taloudellisia kustannuksia. Osastonhoitajat ovat merkittävässä asemassa työyksiköiden kehittämisessä, mutta myös työntekijöiden on tunnettava vastuunsa. Laadukas infektioiden torjuntatyö edellyttää asiantuntijuutta, jatkuvaa kouluttautumista ja uuden tiedon soveltamista. Nykyisin infektioiden torjuntatyössä kiinnitetään huomiota hygieniayhdyshenkilötoiminnan merkitykseen. Jokaisessa työyksikössä tulisi olla hygieniayhdyshenkilö, joka olisi kiinnostunut infektioiden torjunnasta. Hänellä tulisi olla mahdollisuus toteuttaa hygieniayhdyshenkilön työtehtäviä, kouluttaa työntekijöitä ja kehittää infektioiden torjuntaa. Opinnäytetyömme toimeksiantajana oli Kainuun maakunta -kuntayhtymän infektioiden torjuntayksikkö. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa tietoa hygieniayhdyshenkilötoiminnan ja infektioiden torjuntatyön kehittämiseen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää ja kuvailla osastonhoitajien näkemyksiä hygieniayhdyshenkilötoiminnasta. Aineiston kerääminen tapahtui puolistrukturoidun kyselyn avulla, joita lähetimme 29: lle osastonhoitajalle. Kyselyyn vastasi 24 osastonhoitajaa. Analysoimme aineiston SPSS 13.0 -tilasto-ohjelman avulla ja avoimet vastaukset laadullisesti sisällönanalyysillä. Kyselyn vastausprosentti oli 69 prosenttia. Osastonhoitajat näkivät hygieniayhdyshenkilön roolin merkittävänä infektioiden torjuntatyössä. He tiesivät hyvin hygieniayhdyshenkilölle kuuluvat työtehtävät, mutta eivät varanneet erikseen aikaa niiden hoitamiseen. Vastaajat odottivat hygieniayhdyshenkilöiltä ohjausta, neuvontaa ja uuden tiedon tuomista käytäntöön. Kyselyyn osallistuneista 16 osastonhoitajaa ei osannut kertoa miten kehittäisivät hygieniayhdyshenkilötoimintaa. Työelämäpohjaisessa opinnäytetyössä työelämän ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö kehittyy ja samalla työelämästä voidaan tuoda esille asioita, joihin opetuksessa on hyvä kiinnittää huomiota. Opinnäytetyöprosessin aikana ammatillinen kasvu on kehittynyt ja vahvistunut.More attention should be paid to improving infection prevention because the number of treatment related infections has increased. Preventing infections refers to preventing the transmission of contaminations. The work done by a hygiene officer have been considered an important part of infections prevention. The infection prevention unit of The Joint Authority of Kainuu Region wants to enhance the infection preventive measures. The aim of the thesis was to gain information about the work of a hygiene officer and to develop infection prevention within the Joint Authority of Kainuu Region. The goal of the thesis was to study and describe head nurses’ views on the work of the hygiene officer. The data was collected by making a half-structured questionnaire. The answers were analyzed with the SPSS 13.0 statistics program (SPSS statistics) and with a qualitative content analysis. The response rate of the questionnaire was 69 per cent. The work of the hygiene officer acting was regarded by the head nurses as very important in infection prevention. They knew well the tasks of the hygiene officer. The head nurses expected the hygiene officers to guide, counsel, conduct, unconventionally intervene and actively take care of their tasks. It was concluded from the good response rate that the head nurses were interested in infection prevention. They wanted to improve the work of hygiene officers and infection prevention together with the infection prevention unit of the Joint Authority of Kainuu Region