Henkilöstön asennoituminen tulospalkkioita kohtaan eri organisaatiotasoilla - Motivaatio- ja sitoutumisnäkökulma

HENKILÖSTÖN ASENNOINTUMINEN TULOSPALKKIOITA KOHTAAN ERI ORGANISAATIOTASOILLA – MOTIVAATIO- JA SITOUTUMISNÄKÖKULMA Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda syvällinen kuvaus henkilöstön suhtautumisesta heille maksettavia tulospalkkioita kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää minkälaisia vaikutuksia tulospalkkioilla on henkilöstön työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen. Lopuksi tässä tutkielmassa pyritään myös saamaan selville eroavatko esille tulleet motivaatio- ja sitoutumisvaikutukset eri organisaatiotasojen kesken. Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto on kerätty neljästä (4) suurehkosta suomalaisesta yrityksestä. Yrityksistä kaksi toimii elintarviketeollisuuden alalla ja kaksi edustaa palveluliiketoimintaa. Yrityksistä pyrittiin haastattelemaan henkilöstöä laaja-alaisesti eri organisaatiotasoilta. Haastatteluja tehtiin yhteensä 32 kappaletta ja haastateltujen henkilöiden joukossa oli työntekijöitä, toimihenkilöitä, ylempiä toimihenkilöitä ja päälliköitä. Tulokset Haastatteluiden perusteella tehdyn analyysin pohjalta on kohtalaisen helppo todeta, että tulospalkkiojärjestelmiä ei koettu tutkimuksessa mukana olevissa yrityksissä erityisen motivoiviksi tai sitouttaviksi. Tutkittaessa motivaatio- ja sitouttamisvaikutuksia eri organisaatiotasoilla kävi ilmi, että seikat mitkä henkilöstöä motivoivat ja sitouttavat eri tasoilla, poikkeavat toisistaan paljoltikin. Huomionarvoista on kuitenkin se, että millään tasolla tulospalkkioita ei pidetty erityisen motivoivina tai sitouttavina. Ainoa taso, jolla rahalla näyttäisi olevan edes pientä merkitystä, oli ylempien toimihenkilöiden taso. Saadut tulokset vastaavat melkoisen hyvin sitä, mitä tutkielman teoriaosuuden perusteella oli oletettavissa. Näin ollen tämän tutkimuksen tulokset luovat lisäevidenssiä sille, että ihmisten motivointi ja sitouttaminen työhönsä pelkkien ulkoisten kannustimien avulla on hieman ongelmallista. Ei kuitenkaan ole mahdotonta, että palkitsemisjärjestelmä voisi onnistua sille usein asetettavassa henkilöstön motivointi- ja sitouttamistehtävässä. Tästä saatiin hieman jo viitteitä tässäkin tutkimuksessa. Olennaisessa roolissa motivoinnin ja sitouttamisen näkökulmasta vaikuttaisi olevan palkkiojärjestelmän rakenne ja suunnittelu. Avainsanat Aineellinen palkitseminen, motivaatio, sitoutuminen, henkilöstö, tulospalkkio

Vastakarvaan kirjoittaminen feministisen fiktion kirjoittamisen menetelmänä

Tutkimukseni tavoitteena on pohtia, mitä feministisen fiktion kirjoittaminen voisi tarkoittaa. Kartoitan feministisen kirjallisuudentutkimuksen perinnettä muun muassa naiskirjallisuuden, naiskirjoittamisen, feministisen kirjoittamisen ja feministisen fiktion käsitteiden avulla. Pohdin myös spekulatiivisen fiktion mahdollisuuksia kuten feministisiä utopioita. Kutsun feministisen kirjoittamisen metodiani vastakarvaan kirjoittamiseksi. Käsittelen feminististä kirjoittamista erityisesti analysoimalla omaa feminististä kirjoittamisprosessiani. Luen Mustekala ja kelloseppä -fantasiaromaanikäsikirjoitustani vastakarvaan eli tarkastelen tekstissä esiintyviä feministisiä elementtejä keskittyen esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden ja vammaisuuden representaatioihin. Pohdin, miten kirjoittamalla on mahdollista sanoa vastaan patriarkaalisessa yhteiskunnassa sisäistetyille oletuksille siitä, kenen ja millaisia tarinoita on arvokasta ja hyväksyttävää kertoa ja miten. Feministiseen kirjoittamiseen kuuluu hyvän kirjallisuuden näennäisen universaalien kriteerien kyseenalaistaminen ja oman kirjallisen makuaistin arvostaminen. Siihen kuuluu myös lukijan huomioiminen. Pohdin, miten kirjoittaja voi tiedostavan vastakarvaan kirjoittamisen prosessin kautta vaikuttaa lopputuloksena syntyvään tekstiin sekä lukijan ja tekstin väliseen suhteeseen – esimerkiksi siihen, miten monenlaisille lukijoille voidaan tarjota nähdyksi tulemisen kokemuksia. Hahmottelen tutkimuksessani feministisen kirjoittamisen prosessin vaiheita ja ominaisuuksia. Keskeiseksi havainnoksi nousee, että feministinen kirjoittaminen ulottuu yksittäisten kirjoitusprojektien ulkopuolelle. Feministinen kirjoittaminen edellyttää feministinä elämistä, sillä feministisen tietoisuuden ja intuition kehittäminen on keskeinen osa feminististä kirjoittamista. Feminististä tietoisuutta voi kehittää perehtymällä niin tieteellisiin kuin ei-tieteellisiinkin feministisiin näkökulmiin ja todellisten ihmisten kokemuksiin – siis lukemalla ja kuuntelemalla. Prosessiin kuuluu oman position huomioiminen ja jatkuva itsereflektio

Pintaa syvemmälle : Silmänpohjakuvat silmien terveyden tutkimisessa optikon näkökulmasta

Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä silmänpohjakuviin osana silmien terveyden tutkimista. Silmänpohjien kuvaamista käytetään nykyisin paljon optikkoliikkeissä. Se on nopea tutkimismenetelmä havaita asiakkailta erilaisia viitteitä silmäsairauksista. Viime vuosina aihe on nostettu esille valtamediassa optikoiden ja silmälääkäreiden välisten näkökulmaerojen vuoksi. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää silmänpohjakuvien kattavuutta ja hyödyllisyyttä silmien terveyden tutkimisessa optikoiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen haastattelu, johon osallistui kahdeksan optikkoa. Sen avulla pyrittiin selvittämään optikoiden näkemyksiä silmänpohjakuvaamisesta. Tutkimuskysymykseksi muodostui: “Millaisenaoptikot ovat kokeneet silmänpohjakuvat työssään?” Haastateltavat saivat oman näkökantansa mukaisesti arvioida kriittisesti silmänpohjakuvauksen puutteita ja nostaa esiin menetelmän hyviä puolia. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta, jonka avulla saatiin taustatietoa asiakasnäkökulmasta silmänpohjakuviin liittyen. Se ei vastaa tutkimuskysymykseen, mutta sen kautta kerätyillä vastauksilla arvioidaan silmänpohjakuvantamisen yleisyyttä. Sillä kartoitetaan myös asiakkaiden yleistä luottamusta optikoiden kliinisiin tutkimismenetelmiin. Teoriapohjassa kerrotaan lisäksi yleisesti silmänpohjakuvaamisesta optikoiden tutkimismenetelmänä ja perehdytään yleisimpiin silmänpohjaan vaikuttaviin sairauksiin. Optikoille tehdyissä haastatteluissa selvisi, että silmänpohjakuvatutkimusta luonnehditaan vahvimmin seulovaksi elementiksi. Yksikään haastateltavista ei mieltänyt sitä irralliseksi tutkimukseksi tai riittäväksi sellaisenaan arvioidessa silmien terveyttä. Näkemys silmänpohjakuvista jakautui seuraaviin pääluokkiin: ”tutkimuksen täydentäjä”, ”seulova elementti”, ”laaja tiedonsaanti”, ”kuvan rajallisuus”, ”epävarmuus osaamisesta” sekä ”optikoille tarpeeton”. Silmänpohjakuvat toimivat usean haastateltavan mielestä hyödyllisenä työkaluna muiden tutkimusten rinnalla. Menetelmän heikkoudetkin tiedostettiin, kuten kuvien rajallisuus, jonka vuoksi silmänpohjakuvaa ei voitu pitää kaiken kattavana