Pintaa syvemmälle : Silmänpohjakuvat silmien terveyden tutkimisessa optikon näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä silmänpohjakuviin osana silmien terveyden tutkimista. Silmänpohjien kuvaamista käytetään nykyisin paljon optikkoliikkeissä. Se on nopea tutkimismenetelmä havaita asiakkailta erilaisia viitteitä silmäsairauksista. Viime vuosina aihe on nostettu esille valtamediassa optikoiden ja silmälääkäreiden välisten näkökulmaerojen vuoksi. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää silmänpohjakuvien kattavuutta ja hyödyllisyyttä silmien terveyden tutkimisessa optikoiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen haastattelu, johon osallistui kahdeksan optikkoa. Sen avulla pyrittiin selvittämään optikoiden näkemyksiä silmänpohjakuvaamisesta. Tutkimuskysymykseksi muodostui: “Millaisenaoptikot ovat kokeneet silmänpohjakuvat työssään?” Haastateltavat saivat oman näkökantansa mukaisesti arvioida kriittisesti silmänpohjakuvauksen puutteita ja nostaa esiin menetelmän hyviä puolia. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta, jonka avulla saatiin taustatietoa asiakasnäkökulmasta silmänpohjakuviin liittyen. Se ei vastaa tutkimuskysymykseen, mutta sen kautta kerätyillä vastauksilla arvioidaan silmänpohjakuvantamisen yleisyyttä. Sillä kartoitetaan myös asiakkaiden yleistä luottamusta optikoiden kliinisiin tutkimismenetelmiin. Teoriapohjassa kerrotaan lisäksi yleisesti silmänpohjakuvaamisesta optikoiden tutkimismenetelmänä ja perehdytään yleisimpiin silmänpohjaan vaikuttaviin sairauksiin. Optikoille tehdyissä haastatteluissa selvisi, että silmänpohjakuvatutkimusta luonnehditaan vahvimmin seulovaksi elementiksi. Yksikään haastateltavista ei mieltänyt sitä irralliseksi tutkimukseksi tai riittäväksi sellaisenaan arvioidessa silmien terveyttä. Näkemys silmänpohjakuvista jakautui seuraaviin pääluokkiin: ”tutkimuksen täydentäjä”, ”seulova elementti”, ”laaja tiedonsaanti”, ”kuvan rajallisuus”, ”epävarmuus osaamisesta” sekä ”optikoille tarpeeton”. Silmänpohjakuvat toimivat usean haastateltavan mielestä hyödyllisenä työkaluna muiden tutkimusten rinnalla. Menetelmän heikkoudetkin tiedostettiin, kuten kuvien rajallisuus, jonka vuoksi silmänpohjakuvaa ei voitu pitää kaiken kattavana