Fusion enhancement for tracking of respiratory rate through intrinsic mode functions in photoplethysmography

Decline in respiratory regulation demonstrates the primary forewarning for the onset of physiological aberrations. In clinical environment, the obtrusive nature and cost of instrumentation have retarded the integration of continuous respiration monitoring for standard practice. Photoplethysmography (PPG) presents a non-invasive, optical method of assessing blood flow dynamics in peripheral vasculature. Incidentally, respiration couples as a surrogate constituent in PPG signal, justifying respiratory rate (RR) estimation. The physiological processes of respiration emerge as distinctive oscillations that are fluctuations in various parameters extracted from PPG signal. We propose a novel algorithm designed to account for intermittent diminishment of the respiration induced variabilities (RIV) by a fusion-based enhancement of wavelet synchrosqueezed spectra. We have combined the information on intrinsic mode functions (IMF) of five RIVs to enhance mutually occurring, instantaneous frequencies of the spectra. The respiration rate estimate is obtained by tracking the spectral ridges with a particle filter. We have evaluated the method with a dataset recorded from 29 young adult subjects (mean: 24.17 y, SD: 4.19 y) containing diverse, voluntary, and periodically metronome-assisted respiratory patterns. Bayesian inference on fusion-enhanced Respiration Induced Frequency Variability (RIFV) indicated MAE and RMSE of 1.764 and 3.996 BPM, respectively. The fusion approach was deemed to improve MAE and RMSE of RIFV by 0.185 BPM (95% HDI: 0.0285-0.3488, effect size: 0.548) and 0.250 BPM (95% HDI: 0.0733-0.431, effect size: 0.653), respectively, with further pronounced improvements to other RIVs. We conclude that the fusion of variability signals proves important to IMF localization in the spectral estimation of RR.acceptedVersionPeer reviewe

Salmonellan leviäminen suomalaisille sika- ja nautatiloille

Hankkeen tavoitteina oli tunnistaa nauta- ja sikatilojen salmonellatartuntojen lähteitä sekä toimintatapoja, joilla saneeraus ja tartuntojen ehkäisy tiloilla parhaiten onnistuu. Lukuisista tartuntalähteistä tärkeimmiksi arvioimme yhdyskuntalinnut ja muut haittaeläimet sekä turkistuotanto mahdollisena alkulähteenä haittaeläinten välittämille tartunnoille. Viime vuosina nauta- ja sikatiloille tehtyjen saneerausten aineistosta arvioimme seikkoja, jotka johtivat saneerauksen onnistumiseen tai pitkittymiseen tai tartunnan uusimiseen. Saneeraus pitkittyi, jos tartunta oli alkutilanteessa levinnyt laajalle, tartuntalähdettä ei saatu heti selville, salmonellapositiivisia eläimiä ei poistettu ajoissa, puhdistus-, pesu- ja desinfiointitoimet eivät olleet riittäviä tai käytettävissä oleva työpanos ei riittänyt. Saneerauksen onnistumista edistivät hyvä työnjohto, systemaattisuus, saneeraussuunnitelma sekä suunnitelman ja muiden ohjeiden noudattaminen. Tarkastelimme tilan salmonellatartunnan ja sen saneerauksen vaatimuksia myös työturvallisuuden suhteen. Salmonellatartunnan ehkäisy edellyttää tilatason tautisuojausta, jonka on oltava jokapäiväistä ja kohdistuttava tilan koko toimintaan ottaen huomioon haittaeläimistä aiheutuva tartuntavaara. Hankkeessa syntyi tietopääomaa salmonellan epidemiologiseen seurantaan, saneerausneuvontaan ja suosituksia tukemaan salmonellatorjuntaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

The COVID-19 epidemic and its effects on Finland : Medium-term scenarios

This memorandum describes three potential evolution trends that the corona epidemic might follow in Finland, together with their economic and social impacts. The scenarios start from the coming summer and extend until the end of 2023. The analysis presented here is a follow- up to the short-term scenarios (covering approx. 6 months) published in December 2020 that examined the combined and mutual effects of the epidemic and its economic and social consequences. Compared with many other countries, Finland has so far survived the COVID-19 epidemic with relatively little damage in terms of health protection and the economy. By the beginning of February 2021, the lowest number of COVID-19 cases relative to the population than anywhere else in the EU/EEA area was recorded in Finland. In the early part of this year, the evolution has essentially followed the base case scenario of the models published last December. Since the second half of February, infections have increased rapidly, virus variants are spreading fast, and there is a growing demand for hospital beds. At present, at the turn of February and March 2021, Finland faces a very challenging epidemiological situation

Covid-19-epidemin och dess konsekvenser i Finland : Scenarier på medellång sikt

I denna promemoria redogörs för tre möjliga scenarier för hur covid-19-pandemin kommer att utvecklas och vilka ekonomiska och sociala konsekvenser den får. Scenarierna omspänner tiden från den inkommande sommaren till slutet av år 2023. Analysen som presenteras här är en fortsättning på de scenarier på kortare sikt (ca 6 mån.) som gavs ut i december 2020 och som på samma sätt gällde de sammanlagda och inbördes effekterna av pandemin och de ekonomiska och sociala konsekvenserna . Tills vidare har Finland klarat av covid-19-pandemin med relativt små skador i jämförelse med andra länder med hänseende till hälsoskyddet eller ekonomin. Fram till början av februari hade det till exempel i Finland i förhållande till befolkningen konstaterats minst covid-19-fall inom hela EU/EES-området. Utvecklingen har i början av året huvudsakligen följt scenariot för basnivån av de alternativ som offentliggjordes i december. Från mitten av februari har antalet smittfall börjat öka, och olika virusmutationer har snabbt börjat sprida sig. Samtidigt har behovet av vårdplatser på sjukhus börjat öka. I skrivande stund i början av mars är den epidemiologiska situationen i Finland mycket utmanande

COVID-19-epidemia ja sen vaikutukset Suomessa : Keskipitkän aikavälin skenaarioita

Tässä muistiossa on kuvattu kolme mahdollista korona-epidemian kehityskulkua taloudellisine ja sosiaalisine vaikutuksineen. Skenaariot alkavat kuluvan vuoden kesästä ja jatkuvat vuoden 2023 loppuun. Tässä esiteltävä analyysi on jatkoa joulukuussa 2020 julkistetuille lyhyemmän (n. 6 kk) aikavälin skenaarioille, joissa tarkastelun kohteena oli yhtäläisesti epidemian, talouden ja sosiaalisten seurausten yhteis- ja keskinäisvaikutukset . Toistaiseksi Suomi on selvinnyt COVID-19 -epidemiasta sangen vähäisin vaurioin, jos tarkastellaan asiaa terveyden suojelun tai talouden näkökulmasta ja verrataan muihin maihin. Esimerkiksi helmikuun alkuun mennessä Suomessa oli todettu väestöön suhteutettuna vähiten COVID-19 tapauksia koko EU/ETA alueella. Kehitys on alkuvuonna pääpiirteissään noudattanut joulukuussa julkistettujen skenaarioiden perusvaihtoehtoa. Helmikuun jälkipuoliskolta alkaen tartunnat ovat lisääntyneet nopeasti, virusmuunnokset ovat yleistyneet nopeasti ja sairaalapaikkojen tarve on alkanut kasvaa. Suomen epidemiologinen tilanne on helmi-maaliskuun vaihteessa erittäin haastava. On kuitenkin mahdollista, että epidemiatilanteen merkittävä huonontuminen voidaan vielä pysäyttää helmi-maaliskuun vaihteessa käyttöön otetuilla tiukoilla rajoitustoimilla. Tällöin joulukuussa hahmoteltujen kielteisempien skenaarioiden taloudelliset ja sosiaaliset vauriot olisivat vältettävissä. Pitkittyvät rajoitustoimet voivat aiheuttaa erittäin merkittäviä hyvinvoinnin ongelmia ja negatiivisia taloudellisia seurauksia etenkin suoraan rajoitusten kohteeksi joutuvilla toimialoilla. Joulukuun skenaariotarkastelussa oli kuitenkin päädytty empiirisen tutkimuksen nojalla arvioimaan, että epidemian hallinnassa pitämisen yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt ylittävät rajoitustoimista koituvat haitat. Näin olisi erityisesti tilanteessa, jossa voimakkaat rajoitustoimet ajoitettaisiin siten, että pystytään estämään epidemian kiihtyminen hallitsemattomaksi ennen rokotusten ja vuodenaikavaihtelun odotettua vaikutusta

Suomi Meloo -tapahtuman turvallisuuden kehittämissuunnitelma

Tämän työn tavoitteena oli laatia turvallisuuden kehittämissuunnitelma, jota Suomi Meloo ry. voi tulevaisuudessa käyttää tapahtuman turvallisuuden kehittämisessä ja turvallisuusasiakirjan luomisessa. Työn tarkoituksena on osiltaan selvittää mahdollisia seikkoja, jotka voivat johtaa turvallisuuden vaarantumiseen Suomi Meloo -tapahtumassa. Lisäksi työssä oli tavoitteena luoda dokumentoinnin tueksi kaavakkeita, jotka ovat oleellisia toiminnan jatkuvuuden kannalta. Lähtökohtana tälle opinnäytetyölle oli Suomen suurimman vuosittain järjestettävän melontatapahtuman turvallisuuden kehittäminen ja seuraava askel kohti tapahtuman omaa turvallisuusasiakirjaa. Kehittämissuunnitelman toivotaan myös edistävän järjestettävän tapahtuman turvallisuusajattelua ja vuosittaista dokumentointia turvallisuuteen liittyen. Työssä käsitellään tapahtuman järjestämisen ja melonnan kannalta oleellisia asioita, joilla voi olla vaikutusta niin yksilön, aliurakoitsijan kuin järjestävän organisaationkin turvallisuuteen. Kehittämissuunnitelmassa käsitellään myös jonkin verran lain asettamia rajoitteita ja yleisiä toiminnan kannalta oleellisia normeja, sekä yleisimpiä ongelmatilanteita, kuten melojan loukkaantumisia. Tämän kehittämissuunnitelman myötä voidaan olettaa, että Suomi Meloo -tapahtumien turvallisuuden on mahdollista kehittyä paremmaksi.The main goal of this thesis was to design a plan to develop the safety in the Suomi Meloo canoe rally. The secondary goal was to help Suomi Meloo ry to create their own safety document and find usable tools to eliminate possible threats which can lead to accidents or other undesirable incidents in the event. The approach of the thesis was to improve the safety of Suomi Meloo canoe rally, which is the biggest annually organized paddling event in Finland. This study might be able to affect the whole concept of safety and safety documenting in the event. The thesis contains the most important aspects of safety information for event planning and paddling, which might affect the safety of participants, subcontractors or organizors. This thesis also examines the restrictions set by laws and norms as well as some of the most general problems occurring in paddling, like injuries. Based on the safety plan created in this thesis, it seems that there is a possibility of im-proving the safety of the Suomi Meloo canoe rally event

Web-sovellusten päästä päähän -testaus

Web-sovelluksen toimintaympäristö on hyvin laaja. Web-sovellusten toimintaan vaikuttavat lukuisat web-standardit ja teknologiat, jotka kehittyvät koko ajan. Web-sovellukset ovat usein myös hajautettuja, eli sovelluslogiikka suoritetaan usealla laitteella. Tässä laajassa ja muuttuvassa ympäristössä web-sovelluksille erityisen tärkeää on kokonaisuuden toimivuus. Kokonaisuuden toimivuutta voidaan varmistaa automatisoidulla päästä päähän -testauksella. Päästä päähän -testauksessa web-sovellusta testataan ohjaamalla selainta käyttämään sovellusta samalla tavalla kuin loppukäyttäjä ja varmistamalla sovelluksen oikeellinen toiminta. Sillä pyritään siis varmistamaan sovelluksen oikea toiminta varsinaisessa toimintaympäristössään, kokonaisena ohjelmana. Päästä päähän -testaukseen löytyy useita työkaluja, joilla automatisoidaan selaimen toimintaa ja varmistetaan web-sovelluksen toimivan halutulla tavalla. Testauskehysten perusteellisin ero on siinä, miten ne ohjaavat selaimen toimintaa. Tapa, jolla testauskehys ohjaa selaimia, usein määrittää myös testauskehyksen muita ominaisuuksia. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää päästä päähän -testaukseen tarkoitettujen testauskehysten vahvuudet ja heikkoudet, jotta testauskehyksen valinta uuteen web-sovellukseen helpottuisi. Verrattaviksi testauskehyksiksi valittiin neljä toteukseltaan tai testien luontitavaltaan eroavaa testauskehystä: Selenium IDE, Selenium WebDriver, Cypress sekä Playwright. Testauskehyksiä verrattiin esimerkiksi luotettavuuden, joustavuuden ja nopeuden kannalta. Vertailun avuksi kehitettiin testauskehyksillä lyhyet esimerkkitestit web-sovellukselle, jonka jälkeen kehitysprosessia arvioitiin kehysten välillä. Vertailun tuloksena kullekkin testauskehykselle löydettiin vahvuuksia ja heikkouksia. Vanhempien testauskehysten eduksi havaittiin joustavuus, sillä niiden ohjelmointikieli- ja selaintuki oli huomattavasti parempi kuin uudemmilla työkaluilla. Uudempien testauskehysten etu vanhoihin verrattuna oli parempi luotettavuus ja paremmat työkalut testien vianetsintään. Päästä päähän -testauskehyksen valinnassa tuleekin usein valita parhaan joustavuuden ja parhaan käytettävyyden väliltä