Resistin oblivion : remembering the Chilean women's movement of Pinochet's time

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.My thesis is on the topic of the contemporary remembering of, as well as the interest in, the Chilean women's movement during Pinochet's dictatorship. During the dictatorship the organized women represented a considerable opposition force to the military regime, and were amongst the first social organizations that dared to publically defy it. However, since the transition to a post-dictatorial society the gender-based movement has lost its former visibility and centrality in Chilean politics. The approach of the thesis is twofold. First, it explores the official history politics of the Chilean state to grasp how civil society's influence in the past is portrayed, or whether it is at all. Second, the views of women themselves involved in the past women's movement, as well as the discourse they use in public events, are placed under scrutiny to analyze their interest in conveying their own past as well as their possibilities to do this. Historical memory here is understood according to the theory embraced by Isabel Shafir Piper: memory being created in the present can be construed in endless different ways and no memory is more correct than another. A shared historical memory of the past based only on concepts of repression and tragedy, and without agency, however, have far-reaching consequences for a post-dictatorial civil society. The aspects of the experience of the female societal subjects and the Chilean political history of women are at the core of the thesis. The most important sources are in-depth semi-structured interviews with central Chilean female figures who participated in the women's movement during the dictatorship or who have been central in women's organizations and politics since. Also the Truth Commission reports are used as material for examining the Chilean state's memory politics since the dictatorship. The results of the thesis are that state's interest in portraying women as societal subjects crucial in the past shines with its absence. Neither are later generations interested in the matter of civil society during the dictatorship, nor in the past in general. In consequence, the women who were active in the past are the ones who most convey their own past experiences, and they face considerable challenges reaching a receptive audience for their words, although a clear interest in keeping the past present is detectable. According to the theory of Gabriel Salazar, the official memory and memory originating from the social organizations are in juxtaposition to each other and hence civil society memory acquires the characteristic of resistance to the official oblivion. The analysis of the thesis arrives at that memory can be comprehended as a right and not only a curiosity. In post-dictatorial societies, such as contemporary Chile, one must strive for remembering beyond only human rights violations. In conclusion, change in memory politics and memory activities in the future is possible, as social movement remembering is related to the ever-evolving societal context in which it occurs as well as other aspects of social movement dynamics

Narkotikatestning i arbetslivet

Denna anvisning om narkotikatestning i arbetslivet ersätter den år 2006 publicerade anvisningen. Lagen om integritetsskydd i arbetslivet (759/2004) reviderades 2004. Till lagen fogades bestämmelser om arbetsgivarens rätt att behandla uppgifter om arbetssökandes och arbetstagares narkotikabruk. Samtidigt fogades till lagen om företagshälsovård (1383/2001) bestämmelser om utförande av narkotikatest inom företagshälsovården och om arbetsgivarens skyldighet att utarbeta ett skriftligt antidrogprogram. Statsrådets förordning om utförande av narkotikatester (218/2005) innehåller bestämmelser om det praktiska genomförandet av narkotikatester. Under de senaste åren har det till dessa lagar fogats kompletteringar och preciseringar. I denna anvisning ges en beskrivning av god praxis för narkotikatestning i arbetslivet. De instruktioner som i den tidigare anvisningen har varit oklara eller bristfälliga har förtydligats och kompletterats. Dessutom har man beaktat de lagstiftningsändringar som har gjorts efter att den föregående anvisningen har publicerats. Syftet med anvisningen är att säkerställa att processen för narkotikatestning genomförs i enlighet med lagstiftningen och att man får en tillförlitlig bild av den testade personens eventuella narkotikabruk. Samtidigt är syftet att säkerställa att integritetsskyddet och andra grundläggande rättigheter för den som testas beaktas

Huumausainetestaus työelämässä

Huumausainetestaus työelämässä -ohje korvaa vuonna 2006 julkaistun samannimisen ohjeen. Yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki (759/2004) uudistui vuonna 2004. Lakiin lisättiin säännökset työnantajan oikeudesta käsitellä työnhakijoiden ja työntekijöiden huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja. Samalla työterveyshuoltolakiin (1383/2001) lisättiin säännökset huumausainetestien tekemisestä työterveyshuollossa ja työnantajan velvollisuudesta laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa kirjallinen päihdeohjelma. Työterveyshuoltolain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005), jossa säädetään huumausainetestien käytännön toteuttamisesta. Viime vuosina kyseisiin lakeihin on tehty lisäyksiä ja täsmennyksiä. Tässä ohjeessa on kuvattu hyvät menettelytavat huumausainetestaukseen työelämässä. Ohjeeseen on selkeytetty ja täydennetty edellisessä ohjeessa epäselviksi tai puutteelliseksi jääneitä ohjeistuksia ja siinä on huomioitu edellisen ohjeen jälkeen tehdyt lainsäädäntömuutokset. Ohjeen tarkoitus on varmistaa, että huumausaineiden testausprosessi kokonaisuudessaan suoritetaan säädösten mukaisesti ja saadaan mahdollisimman luotettava kuva testattavan huumausaineiden käytöstä. Samalla tarkoituksena on varmistaa, että testattavan yksityisyyden suoja sekä muut perusoikeudet huomioidaan asianmukaisesti

34. Rakennuttajakoulutuksen tutkielmat

Julkaisu koostuu kolmestatoista 34. rakennuttajakoulutuksen tutkielmasta: (1) Markus Aaltonen: Suunnitelmien yhteensovittaminen tietomallia hyödyntävässä rakennushankkeessa (2) Tapani Heiskanen: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät (3) Tero Kanervo: Suunnittelun ohjaus allianssiurakassa (4) Seppo Lappalainen: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät - Rakennuttajakonsultti turvallisuuskoordinaattorina (5) Jyrki Latvala: Tietomallinnuksen hyödyntäminen työmaatoiminnassa (6) Juha Lehtonen: Arkkitehtitoimiston rakennuttamispalvelu - Palvelun kehittäminen erilliseksi liiketoiminnaksi (7) Reijo Markkanen: Rakennuttajan sivu-urakoiden alistamismenettelyn mahdollisuuksia ja kehitysehdotuksia rakennusprojektin hallinnassa (8) Janne Pietarinen: Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa väylärakentamisessa (9) Petri Pirttilahti: Turvallisuuskoordinaattorin työturvallisuustehtävät ja -vastuut (10) Anni Rouvinen: Asiakaslähtöinen hankekehitys ja suunnittelu (11) Pekka Saarnio: Rakennuttajan määrälaskenta: Vaatimukset LVIA -töiden määrälaskenta-asiakirjoille (12) Pekka Salla: Rakennuttajan kustannusarvioiden laadinta (13) Satu Salonsaari: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät kohteessa Fazer Suklaa O

Mikroyritysten kevyemmän tarkastuksen hyödyt ja haitat eri sidosryhmien näkökulmasta

Tilintarkastuksen sääntely lisääntyy ja muuttuu jatkuvasti monimutkaisemmaksi. Tästä on muodostunut haaste erityisesti pienempien yritysten tilintarkastuksen kannalta. Tilintarkastuslakiin on kohdistunut muutospaineita mikroyrityksiä koskevan sääntelyn osalta jo pidemmän aikaa. Keskeiseksi tavoitteeksi on noussut mikroyritysten kustannusten vähentäminen ja hallinnollisen taakan keventäminen. Tilintarkastusvelvollisuuden rajojen nostoa samalle tasolle mikroyritysrajojen kanssa esitettiin vuonna 2018, mutta lakimuutos ei tällöin saanut riittävää kannatusta. Tämän opinnäytetyön taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän kesällä 2020 julkaisema mietintö kevyemmän tarkastuksen käyttöönotosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia hyötyjä ja haittoja kevyemmän tarkastuksen käyttöönotolla olisi eri sidosryhmien näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen aineistona on käytetty työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän mietinnön pohjalta kerättyjä julkisia lausuntoja. Aineiston analysoimiseen on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jossa aineistona käytettyjä lausuntoja on pelkistetty, ryhmitelty ja käsitteellistetty teoreettisempaan muotoon. Tutkimuksen tuloksissa on käsitelty aineistosta keskeisinä teemoina esiin nousseet yritysten tarpeiden huomioiminen, sidosryhmien luottamus taloudelliseen informaation, yleinen etu ja harmaan talouden torjunta sekä tilintarkastuksen laatukysymykset ja tilintarkastajan vastuu. Lisäksi tuloksissa on esitelty lausunnoista kerättyjä muita huomioita tilintarkastuksen nykytilanteesta. Kannatus mietinnössä esitetylle kevyemmälle tarkastukselle on melko vähäistä. Tätä ei voida pitää yllättävänä, sillä valtaosa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä olleista tahoista antoi mietintöön liitetyn eriävän tai täydentävän mielipiteen. Keskeisenä perusteluna lakimuutosta vastaan esitettiin se, ettei tavoite mikroyritysten kustannusten alenemisesta ja hallinnollisen taakan keventymisestä täyty tai siihen liittyy epävarmuuksia. Lisäksi koettiin, että sidosryhmien luottamus taloudellisen informaation oikeellisuuteen heikentyisi. Yleisen edun ja harmaan talouden torjunnan kannalta kevyempää tarkastusta pidettiin riskinä. Toisaalta tilintarkastuksen laatuun liittyvät ongelmat puoltavat tilintarkastusta kevyempää vaihtoehtoa. Tilintarkastajan vastuuta lausunnoissa pidettiin turhan ankarana yleisluonteisen tarkastuksen rajallisiin tarkastustoimenpiteisiin nähden. Mietinnössä esitetyn lakimuutoksen toteutumista sellaisenaan voidaan pitää epätodennäköisenä laajan vastustuksen ja esitettyjen muutosehdotuksien takia. Jatkossa hyvän tilintarkastustavan ja ISA-standardien suhdetta tulisi tarkentaa pienten yritysten tilintarkastuksessa

Lapsioikeudelliset näkökulmat korkeimman hallinto-oikeuden ulkomaalaisasioiden ratkaisuissa vuosina 2005-2019

Tutkielmassa tarkastellaan lapsen oikeuksien asemaa korkeimman hallinto-oikeuden ulkomaalaisoikeudellisessa oikeuskäytännössä. Lapsen oikeuksiin liittyvät oikeustapaukset ulkomaalaisoikeudessa ilmentävät tuomioistuimiin kohdistuvaa ristipainetta noudattaa kansallisen ulkomaalaislainsäädännön sääntelemää kontrollipolitiikkaa ja samalla varmistaa ihmis- ja perusoikeusvelvoitteiden toteutuminen sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta. Tutkielmassa vastataan kysymyksiin, miten yleistä lapsen edun huomioonottaminen ratkaisuissa on, millä tasolla lapsen edun toteutumista arvioidaan ja miten tämä on muuttunut vertailuajanjakson aikana. Tutkielmassa tarkastellaan ulkomaalaisasian asiaryhmän ja ratkaisun lopputuloksen korrelaatiota lapsen edun huomioimisen kanssa. Lisäksi tarkastellaan ratkaisuissa käytettyjä oikeuslähteitä lapsen edusta ja lapsen edulle annettuja merkityssisältöjä. Menetelmällisesti tutkielma on yhdistelmä lainoppia ja empiiristä oikeustutkimusta. Empiirinen oikeustutkimus koostuu oikeustapausten ratkaisujen kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta analyysistä. Aineisto koostuu KHO:n vuosien 2005-2019 ulkomaalaisoikeudellisista ennakkoratkaisuista, jotka koskevat jollain tavalla alaikäistä. Yhteensä näitä on 90. Ulkomaaliasoikeuden sääntelypohja on monitasoinen: se koostuu ihmisoikeussopimuksista, EU-oikeuslähteistä ja kansallisesta lainsäädännöstä sekä kaikkien näiden tasojen oikeuskäytännöstä. Lapsen edun kannalta Lapsen oikeuksien sopimus on keskeisin oikeuslähde. Monissa EU-oikeuslähteissä säännellään tarkasti lapsen edun asemasta ulkomaaliasoikeudessa. Tarkasteltavista ratkaisuista lapsen etu on huomioitu 57 %:ssa tapauksista, mikä on kohtalaisen hyvä tulos. Ajallisesti lapsen edun huomioinnin kehitys on ollut epätasaista aaltoliikehdintää. Lapsen edun erittäin suppea arviointi ratkaisuissa on yleistä. Lapsen etu huomioidaan hieman paremmin lopputulokseltaan negatiivisissa kuin positiivisissa ratkaisuissa. Lapsen etu otetaan huomioon parhaiten perheenyhdistämistapauksissa. Huomattavasti heikommin se huomioidaan maastapoistamisratkaisuissa, etenkin karkotusratkaisuissa. Lapsen edun huomiointi on puutteellista ihmiskaupparatkaisuissa. Lapsen oikeuksien sopimukseen viitataan eniten perheenyhdistämisratkaisuissa. Lapsen etu huomioidaan yleisesti epätasaisesti eri ratkaisussa. Lapsen edun sisältö määrittyy KHO:n ratkaisuissa tapauskohtaisesti. Usein lapsen edun sisältö ja sille annettava painoarvo kumpuavat ulkomaalaislain pykälistä sekä esitöistä. Tilanteissa, joissa kansallinen lainsäädäntö on puutteellinen ja lapsen etu palautuu EU-oikeuslähteisiin, KHO on kuitenkin antanut lapsen edulle merkittävää painoarvoa. Ihmisoikeuksien minimistandardien soveltaminen johtaa siihen, että lapsen etua arvotetaan yleisesti eri tavalla EU-liitännäisissä asioissa kuin muissa. Ei ole merkkejä siitä, että KHO harjoittaisi ulkomaalaisoikeudellisissa ratkaisuissa lapsen edun kohdalla aktiivista perustuslakikontrollia. Lapsen edusta säänteleminen perusoikeustasolla sekä tarkemmat ohjeistukset lapsen edun arviointia varten laissa ja esitöissä edesauttaisivat lapsen edun johdonmukaisempaa ja perusteellisempaa huomiointia ulkomaalaisasioissa

Opettajien käsityksiä painotetun opetuksen ryhmän opettamisesta

Painotetun opetuksen ryhmässä opiskellaan muutama viikkotunti yleisopetuksen luokkaa enemmän jotain tiettyä oppiainetta, esimerkiksi musiikkia, liikuntaa tai luonnontieteitä. Painotettuun opetukseen voidaan valikoida oppilaita erilaisten valintakokeiden avulla. Usein painotettuun opetukseen osallistuvat lapset tulevat korkeasti koulutetuista perheistä ja saavat keskimääräistä parempia kouluarvosanoja. Kouluvalintoja ja painotettua opetusta on tutkittu lähinnä vanhempien näkökulmasta, vaikka luokkien oppilaspohjan rakenne vaikuttaa tiiviisti myös opettajan työhön. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaisia käsityksiä opettajilla on painotetun opetuksen ryhmän opettamiseen liittyen. Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin eläytymismenetelmää hyödyntäen. Tutkimukseen osallistui 57 opettajaa, jotka eläytyivät kahteen erilaiseen kehyskertomukseen. Vastaajien tehtävänä oli eläytyä kuvitteellisen opettajakollegan kokemukseen painotetun ryhmän opettamisesta. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena havaittiin, että painotetussa opetuksessa nähdään olevan motivoituneita ja hyvin menestyviä oppilaita. Työskentely painotetun opetuksen ryhmän kanssa mielletään palkitsevaksi ja huoltajilla ajatellaan olevan opettamisen myönteiseen kokemukseen positiivinen vaikutus. Toisaalta painotetun opetuksen nähdään myös aiheuttavan opettajalle ylimääräistä työtä, ja painotetun opetuksen ryhmän koetaan joskus olevan levoton. Myös oppilaiden suorituspaineiden ja huoltajien liiallisten vaatimusten ajatellaan vaikuttavan painotetun ryhmän opetuksen mielekkyyteen negatiivisesti. Opettajien ja muun kouluhenkilökunnan näkökulma on kouluvalintatutkimuksessa jäänyt vähälle, joten lisätutkimus olisi tarpeellista. Tässä tutkimuksessa havaittiin tiettyjä painotettuun opetukseen liittyviä käsityksiä, joita olisi hyvä tutkia lisää erilaisin tutkimusmenetelmin. Esimerkiksi opettajan käytännön työn tutkiminen erilaisten oppilaspohjan muodostamissa ryhmissä on tärkeää myös opettajasegregaation riskin tunnistamisessa sekä ehkäisyssä

Henkilöstö yrityksen tärkeimpänä voimavarana : Työnantajabrändin rakentaminen teknisen kaupan perheyrityksessä

Työnantajabrändäyksellä tarkoitetaan muista erottuvan työnantajakuvan strategista rakentamista. Yhä useampi yritys kiinnittää huomiota omaan työnantajakuvaansa. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa väestö- ja ikärakenteen muutokset ja niiden aiheuttama osaajapula. Työnantajabrändäyksen nähdään tarjoavan yritykselle edellytykset erottua työmarkkinoilla kilpailijoistaan ja siten houkutella yritykseen potentiaalisia ja osaavia työntekijöitä. Lisäksi sen avulla voidaan ylläpitää nykyisten työntekijöiden sitoutumista työnantajaansa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli analysoida, miten työnantajabrändiä rakennetaan keskisuuressa teknisen kaupan perheyrityksessä. Tutkimuksen tarkoitusta lähestyttiin kolmen osaongelman avulla. Näiden osaongelmien kautta pyrittiin analysoimaan, miten työnantajabrändiä suunnitellaan, miten työnantajabrändäystä voidaan toteuttaa viestinnän keinoin ja miten työnantajabrändin rakentamista voidaan kehittää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja toimintatutkimuksena. Tapausyritys on teknistä kauppaa harjoittava perheyritys. Empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluin, joissa haastateltavina toimivat case-yrityksen johto, case-yrityksen työntekijät ja yrityksen ulkopuoliset työnantajabrändäyksen asiantuntijat. Tutkimustulokset osoittivat, että yritys ei toteuta työnantajabrändäystä strategisella tasolla, vaan toimenpiteet muistuttavat enemmän lyhytnäköistä rekrytointimarkkinointia. Tutkielman avulla laadittiin tutkittavalle yritykselle toimintasuunnitelma työnantajabrändin rakentamiseksi. Keskeisiin kehitysehdotuksiin kuuluivat työnantajabrändistrategian laatiminen ja viestinnän kohdistaminen aktiivisille ja passiivisille työnhakijoille. Urasivut ja sosiaalinen media tunnistettiin merkittävimmiksi ulkoisen työnantajabrändiviestinnän kanaviksi. Tutkielman avulla tutkittavalle yritykselle laadittiin toimintasuunnitelma työnantajabrändin rakentamiseksi. Tuloksista ilmeni myös työntekijälähettiläiden merkitys. Etenkin myyntihenkilöiden todettiin olevan tärkeä työnantajakuvan välittäjä. Työnantajaan sitoutuneet työntekijät toimivat työnantajabrändilupauksen viestin välittäjänä. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä voidaankin esittää, että ulkoista viestintääkin tärkeämpänä työnantajabrändäyskeinona voidaan nähdä sisäinen työnantajabrändäys ja hyvän työntekijäkokemuksen luominen. Siten myös olemassa olevaa työnantajabrändiä voidaan lähtökohtaisesti parantaa vain kehittämällä sisäisiä asioita, kuten työtyytyväisyyttä. Tutkielma tunnisti myös, että yrityksen ja alan matala tunnettuus voivat luoda haasteita houkuttelevan työnantajabrändin rakentamiselle teknisen kaupan alalla