Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa

Selvitys tarkastelee eri syistä Suomeen muuttaneiden pärjäämistä työmarkkinoilla. Hyödynnämme Maahanmuuttoviraston tietoja oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Työllisyysaste ja keskitulot vaihtelevat etenkin Suomessa asumisen alkuvaiheessa voimakkaasti eri syistä maahan saapuneiden välillä. Kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat. Kymmenen vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 %, perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden noin 70 % ja kansainvälistä suojelua saavien noin 60 %. Ansiotuloissa on suuria eroja vielä kymmenen vuoden jälkeen. Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta erot häviävät melko pian. Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset ja kymmenen vuoden jälkeenkin vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista. EU-kansalaisten ja opiskelun perusteella tulleiden keskitulot ovat reilut 80 % samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista kymmenen vuoden jälkeen

Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen

Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet vaikuttivat samaan aikaan sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntään että työvoiman tarjontaan ja kysyntään. Siksi pandemian aiheuttama shokki poikkeaa oleellisesti aiemmista talouskriiseistä. Pandemia aiheutti laaja-alaisen mutta lyhyen pudotuksen taloudessa keväällä ja kesällä 2020. Palkkasumma palautui edellisvuoden tasolle jo vuoden 2020 syksyllä, mutta työllisten määrä saavutti vuoden 2019 tason vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Vaikka koko talouden tasolla pudotus oli lyhyt, pandemialla oli iso ja pitkäkestoinen vaikutus majoitus- ja ravintolatoimintaan, virkistyspalveluihin ja logistiikkaan. Lomautukset moninkertaistuivat aiemmista vuosista, kun taas työttömien määrä kasvoi suhteellisen vähän. Sosiaaliturva ja verotus kompensoivat valtaosan kotitalouksien markkinatulojen laskusta. Yrittäjien tulojen laskusta suurimman osan kompensoi väliaikainen muutos, jonka turvin yrittäjät pääsivät työmarkkinatuen piiriin. Väestötasolla eriarvoisuus ei kasvanut ensimmäisenä koronavuotena. Sosiaaliturvajärjestelmä ja tilapäiset lainsäädäntömuutokset onnistuivat siis torjumaan kriisin tuloerojen kasvun ainakin lyhyellä aikavälillä. Kokoontumisrajoitusten kiristyksillä ei keskimäärin ollut vaikutusta palkkatuloihin tai työllisyyteen, mutta yksittäisillä toimialoilla lyhytaikaisista vaikutuksista löydetään viitteitä.De restriktiva åtgärderna som vidtogs för att bromsa coronapandemin och dess spridning påverkade samtidigt både efterfrågan på produkter och tjänster och utbudet och efterfrågan på arbetskraft. Under våren och sommaren 2020 orsakade pandemin en omfattande men kort nedgång i ekonomin. Även om nedgången var kort för ekonomin som helhet, hade pandemin en stor och långvarig inverkan på inkvarterings- och förplägnadsverksamheten, rekreationstjänsterna och logistiken. Permitteringarna mångdubblades från tidigare år, medan antalet arbetslösa ökade relativt litet. Den sociala tryggheten och beskattningen kompenserade merparten av nedgången i hushållens marknadsinkomster. Största delen av minskningen av företagarnas inkomster kompenserades genom en temporär ändring med vars stöd företagare kom att omfattas av arbetsmarknadsstödet. På befolkningsnivå ökade ojämlikheten inte under det första coronaåret. Under krisen lyckades därför åtminstone på kort sikt det sociala trygghetssystemet och de tillfälliga lagstiftningsändringarna förhindra en ökning av inkomstskillnaderna till följd av krisen. Striktare begränsningar för sammankomster hade i genomsnitt ingen inverkan på löneinkomsterna eller sysselsättningen, men inom enskilda näringsgrenar finns det tecken på kortsiktiga effekter.Covid-19 pandemic and restrictions imposed by authorities to prevent the spread of the virus affected simultaneously demand for services and products as well as labor supply and labor demand. In that sense the economic shock caused by the pandemic differs notably from previous economic crises. The pandemic resulted in a comprehensive but short-lived decline in economic activity in spring and summer 2020. Even though the drop in the overall economy was short, the pandemic had a large and long-lasting effect on hotels and restaurants, recreational services, and logistics. The number of furloughs multiplied from previous years, while the number of unemployed individuals increased only moderately. The social security system and taxation compensated a major part of a decline in the market income of households. A temporary law change that provided access to labor market subsidy for entrepreneurs compensated most of the income losses of entrepreneurs. At the population level, income inequality did not increase in the first pandemic year. Thus, the social security system and taxation succeeded in preventing the adverse effect of the economic crisis on economic inequality at least in the short run. More stringent assembly restrictions imposed by authorities did not affect average wages, but there is evidence of short-lived impacts in certain industries.nonPeerReviewe

Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen

Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet vaikuttivat samaan aikaan sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntään että työvoiman tarjontaan ja kysyntään. Siksi pandemian aiheuttama shokki poikkeaa oleellisesti aiemmista talouskriiseistä. Pandemia aiheutti laaja-alaisen mutta lyhyen pudotuksen taloudessa keväällä ja kesällä 2020. Palkkasumma palautui edellisvuoden tasolle jo vuoden 2020 syksyllä, mutta työllisten määrä saavutti vuoden 2019 tason vasta vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Vaikka koko talouden tasolla pudotus oli lyhyt, pandemialla oli iso ja pitkäkestoinen vaikutus majoitus- ja ravintolatoimintaan, virkistyspalveluihin ja logistiikkaan. Lomautukset moninkertaistuivat aiemmista vuosista, kun taas työttömien määrä kasvoi suhteellisen vähän. Sosiaaliturva ja verotus kompensoivat valtaosan kotitalouksien markkinatulojen laskusta. Yrittäjien tulojen laskusta suurimman osan kompensoi väliaikainen muutos, jonka turvin yrittäjät pääsivät työmarkkinatuen piiriin. Väestötasolla eriarvoisuus ei kasvanut ensimmäisenä koronavuotena. Sosiaaliturvajärjestelmä ja tilapäiset lainsäädäntömuutokset onnistuivat siis torjumaan kriisin tuloerojen kasvun ainakin lyhyellä aikavälillä. Kokoontumisrajoitusten kiristyksillä ei keskimäärin ollut vaikutusta palkkatuloihin tai työllisyyteen, mutta yksittäisillä toimialoilla lyhytaikaisista vaikutuksista löydetään viitteitä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Suomen talous selvisi koronapandemiasta vähäisin vaurioin

Koronapandemia aiheutti laaja-alaisen mutta lyhyen pudotuksen taloudessa keväällä ja kesällä 2020. Vaikka koko talouden tasolla pudotus oli lyhyt, pandemialla oli iso ja pitkäkestoinen vaikutus muutamiin toimialoihin ja työntekijäryhmiin. Lomautukset moninkertaistuivat aiemmista vuosista, kun taas työttömien määrä kasvoi suhteellisen vähän. Sosiaaliturvajärjestelmä ja kriisin aikaiset tilapäiset lainsäädäntömuutokset onnistuivat torjumaan kriisin tuloerojen kasvun ainakin lyhyellä aikavälillä.nonPeerReviewe

Maatilojen päätöstuki kehittämiskohteena BioPlanning-hankkeessa

Biotalous monissa muodoissaan haastaa maatiloja uudenlaiseen ja tehokkaaseen toimintaan. Monimutkaistuva toimintaympäristö ja monipuolistuvat mahdollisuudet ovat haaste maatilayrityksen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessien kehittämiselle. Päätöksentekoprosessin ja sen eri vaiheiden ja vaikuttavien tekijöiden jäsentäminen on tärkeä perusta hyville päätöksille. Tutkimus on tuottanut paljon erilaisia menetelmiä ja työkaluja, mutta niiden käyttöönotto ontuu. Maatilayrityksen sosiaalinen ympäristö on erityinen, ollaan esimerkiksi vahvasti sidottuja sijaintiin ja ympäristöön, myös perinteisiin. BioPlanning-hankkeessa tehtiin kansainvälinen kirjallisuuskatsaus ja haastateltiin edistyneiksi tunnistettujen maatilayrittäjiä. Haastatelluissa todettiin, yrittäjien oman aktiivisuuden olevan oleellista, mutta asiantuntijoita tarvitaan tilojen kehittämisessä ja heiltä odotetaan lisäarvoa päätöksiin. Asiantuntijalta odotetaan laskelmien lisäksi näkemystä ja ajantasaista tietoa. Myös suhde asiantuntijaan henkilönä on tärkeä. Kehittämistyön erityisenä haasteena on tuottaa päätöksenteon tueksi malli ja työkaluja, jotka aidosti tukevat yrittäjän toimintaa ja sen kannattavuutta

Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla

Bioenergian tuotannon nähdään liittyvän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, energian saannin varmistamiseen ja maaseudun toimeentulon haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Maatiloilla on merkittävät energiaresurssit sekä mahdollisuuksia tuottaa bioenergiaa ja toimia alan yrityksinä. Tämä tutkimus tuottaa tietoa maatilojen toiminnasta bioenergia-alalla, alalle hakeutumisen taustalla olevista tekijöistä ja tukipalvelujen vaikuttavuudesta maatilojen bioenergiayrittäjyyteen Pohjois Pohjanmaalla ja sen aluekeskusalueilla. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka kohdealueena on Pohjois-Pohjanmaa. Alatapauksina tutkimuksessa tarkasteltiin neljää maakunnan aluekeskusaluetta: Oulun, Raahen ja Oulun eteläisen aluetta sekä Koillismaata. Empiirisen osan muodostavat bioenergia-alalla aktiivisille tiloille suunnattu tilatietokysely ja sen perusteella valituille 39 tilalle tehdyt haastattelut. Analyysissä käytettiin Nvivo-ohjelmaa. Laadullista analyysiä tuettiin aineistosta saadulla numeerisella tiedolla. Bioenergia-ala on vielä kehittymätön yritystoiminnan osa-alue maatiloilla, ja alalla toimivien tilojen bioenergialiiketoiminta on yleensä pientä. Bioenergia-alan toiminnan tai sen suunnittelun käynnistämisen taustalla olevat tekijät voidaan jakaa tutkimuksessa haastatelluilla maatilayrittäjillä kuuteen ryhmään: tilan raaka-aineresurssit, tilan tuotteiden ja energian hintakehitys, tilan oma energian tuotanto maatalouden tukena, työllistyminen, ympäristötekijät ja henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen. Tutkimuksessa paljastui bioenergia-alalla aktiivisista maatiloista kolme erilaista ryhmää sen mukaan, miten maatilayrittäjät suhtautuivat alan toimintaan ja sen kehittämiseen tilallaan. ”Sijoittajille” on keskeistä pitkän tähtäimen kehittämisintressi. ”Yrittäjät” odottavat tehdyn sijoituksen tuottavan alusta alkaen, ja näillä tiloilla bioenergia-alan toiminta on usein kasvuhakuista. ”Harrastelijat” ovat puolestaan bioenergia-alalla toimivia maatilayrittäjiä, jotka eivät kuitenkaan ole panostaneet merkittävästi alaan. Tehty luokitus auttaa ymmärtämään bioenergia-alan yritystoiminnan tilaa ja maatilayrittäjien motiivia kehittää alan toimintaa tilallaan Pohjois-Pohjanmaalla, ja se voi auttaa toteuttamaan alan kehittämistoimia entistä paremmin maatilalähtöisesti. Luokitus voi olla käyttökelpoinen myös laajemmin maatalouden ulkopuolista maatilayrittäjyyttä tutkittaessa ja kehitettäessä. Maatilojen vakiintuneet tukipalvelut eivät ole kyenneet merkittävästi vaikuttamaan bioenergia-alan kehitykseen eikä alalle ole syntynyt maatilakokonaisuuden huomioivia alan neuvontapalveluja. Toimialaa on kehitetty lähinnä luonteeltaan tilapäisellä hanketoiminnalla. Henkilökohtainen vuorovaikutus tukipalveluissa ja erityisesti vertaiskokemukset ovat maatilayrittäjille tärkeitä. Tutkimus nostaa riippumattoman välittäjän roolin tärkeään asemaan maatilalähtöisten innovaatioprosessien edistäjänä. Välittäjän tehtäviksi maatilojen bioenergia-alan innovaatiotoiminnassa voidaan kiteyttää osallistuminen maatilan mahdollisuuksien arviointiin ja verkostojen rakentamiseen sekä innovaatioprosessin hahmottamiseen ja tukemiseen. Välittäjä tukee maatilayrittäjän vuorovaikutteisia oppimisprosesseja innovaatioaihion tunnistamisesta aina innovaation toteutumiseen saakka. Maatilojen innovaatioympäristöt ovat erilaisia eri alueilla Pohjois-Pohjanmaalla. Koillismaa on monessa suhteessa muuta maakuntaa huonommassa asemassa bioenergia-alan kehittämisessä. Välittäjätoiminnan tehostuessa ja tietoliikenneyhteyksien parantuessa myös etäällä asiantuntijapalveluista olevat maatilayrittäjät voivat entistä helpommin saada apua kehittämisongelmiinsa

Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa

Selvitys tarkastelee eri syistä Suomeen muuttaneiden pärjäämistä työmarkkinoilla. Hyödynnämme Maahanmuuttoviraston tietoja oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Työllisyysaste ja keskitulot vaihtelevat etenkin Suomessa asumisen alkuvaiheessa voimakkaasti eri syistä maahan saapuneiden välillä. Kansainvälisen suojelun, perhesiteen ja opiskelun perusteella saapuneiden sekä EU-kansalaisten työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä Suomessa asuttuina vuosina tyypillisesti matalia. Työluvalla tulleiden työllisyysaste ja työtulot ovat alkuvuosina puolestaan korkeat. Kymmenen vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 %, perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden noin 70 % ja kansainvälistä suojelua saavien noin 60 %. Ansiotuloissa on suuria eroja vielä kymmenen vuoden jälkeen. Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin samanikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta erot häviävät melko pian. Kansainvälisen suojelun sekä perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat aluksi alhaiset ja kymmenen vuoden jälkeenkin vain noin puolet suomalaistaustaisten tuloista. EU-kansalaisten ja opiskelun perusteella tulleiden keskitulot ovat reilut 80 % samanikäisten suomalaistaustaisten tuloista kymmenen vuoden jälkeen.nonPeerReviewe

Oulun ammattikorkeakoulun master-koulutuksen opinnäytetyön kehittämistyöryhmän toiminta ja tulokset

Oulun ammattikorkeakoulussa kehitettiin ylempää ammattikorkeakoulututkintokoulutusta vuosina 2012–2014. Kehittämistyön yksi osa-alue oli opinnäytetyön kehittäminen. Tavoitteena oli analysoida olemassa olevat master-tutkinnon opinnäytetyön prosessit ja niihin liittyvät ohjeet ja ohjauskäytänteet. Lisäksi tavoitteena oli kehittää master-koulutuksen opinnäytetyöprosessi joustavaksi verkossa toteutuvaksi oppimis- ja ohjausprosessiksi, jossa työelämän toimeksiantaja on mukana. Tässä artikkelissa kuvataan työryhmän toimintaa ja tuloksia. Toiminnan tuloksena muun muassa laadittiin yhteenveto master-koulutuksen tk-työn haasteista ja master-koulutuksessa vuosittain palkittavan opinnäytetyön kriteerit. Lisäksi laadittiin tk-opinnäytetyön osaamistavoitteet ja kuvattiin tk-opinnäytetyön prosessi