The embodied realities of cognitive work

Encoding race, encoding class : Indian IT workers in Berlin / Sareeta Amrute. Durham : Duke University Press, 2016

Nuancing young masculinities : Helsinki boys’ intersectional relationships in new times

Nuancing Young Masculinities tells a complex story about the plurality of young masculinities. It draws on the narratives of Finnish young people (mostly boys) of different social classes and ethnicities who attend schools in Helsinki, Finland. Their accounts of relations with peers, parents, and teachers give insights into boys’ experiences and everyday practices at school, home, and in leisure time. The theoretical insights in this volume are wide-ranging, illuminating the plurality of masculinities, their dynamism, and intersections with other social identities. The young people’s enthusiastic and reflexive engagement with the research dispels stereotypes of boys and masculinities and offers a unique and holistic re-imagining of masculinities. Nuancing Young Masculinities provides a nuanced and compelling understanding of young masculinities.VertaisarvioitupeerReviewe

Raising Decent Citizens—On Respectability, Parenthood and Drawing Boundaries

Parenthood is a normatively regulated category with distinctly loaded moral expectations about “good parenting”. These normative expectations are lived through the body in gendered, classed, and ethnicized ways. We examine the ways in which parents representing majority and minority ethnic backgrounds construct an image of themselves as respectable parents, a construct that is intertwined with the idea of decent citizenship. The parents drew on middle-class, professional, and familist discourses on assertive parenthood, characterized by close scrutiny of their children's activities and friends, and the clear boundaries imposed on them together with democratic, dialogical relationships with them, as the preferred way of parenting. Describing one's own parenthood as respectable included an implicit or explicit definition of “Others”, who were less respectable as parents in ways that carried gendered, ethnicized, and classed meanings. The qualities required of “a respectable parent”, besides physical and material characteristics, were also connected with the idea of “inner fitness” in the form of the right kind of moral values.Peer reviewe

Nuancing Young Masculinities

Nuancing Young Masculinities tells a complex story about the plurality of young masculinities. It draws on the narratives of Finnish young people (mostly boys) of different social classes and ethnicities who attend schools in Helsinki, Finland. Their accounts of relations with peers, parents, and teachers give insights into boys’ experiences and everyday practices at school, home, and in leisure time. The theoretical insights in this volume are wide-ranging, illuminating the plurality of masculinities, their dynamism, and intersections with other social identities. The young people’s enthusiastic and reflexive engagement with the research dispels stereotypes of boys and masculinities and offers a unique and holistic re-imagining of masculinities. Nuancing Young Masculinities provides a nuanced and compelling understanding of young masculinities

Tunteet rodullistettujen vähemmistöjen sukupolvisuhteissa

Peer reviewe

Nuorten poliittinen aktiivisuus - katkoksia ja jatkuvuutta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa käsitellään 18–30-vuotiaiden nuorten aikuisten poliittista aktiivisuutta. Tarkoituksena on selvittää, ovatko aktiivisuuden erilaiset muodot, erityisesti äänestysaktiivisuus ja epämuodollisia kanavia pitkin vaikuttaminen, toisensa poissulkevia vai liittyvätkö ne yhteen, sekä siihen, mitkä tekijät vaikuttavat poliittisen aktiivisuuden taustalla. Teoreettisena viitekehyksenä on kansalaisuuteen ja poliittiseen sosialisaatioon liittyvä keskustelu, minkä lisäksi pohditaan viimeaikaisten yhteiskunnallisten muutosten merkitystä nuorten politiikkasuhteelle. Ennakko-oletuksena on ollut, että poliittinen aktiivisuus edellyttää kompetenssia kansalaisena, kokemusta omista vaikuttamismahdollisuuksista. Työssä käsitellään sosiaalista ympäristöä; kotia, koulua ja järjestötoimintaa poliittisen sosialisaation ympäristönä ja resurssien tarjoajana, ja lisäksi tarkastellaan rakenteellisia taustatekijöitä. Tutkielman aineistona on Nuorisotutkimusverkoston Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Opetusministeriön kanssa yhteistyössä valmistelema ja Suomen Gallupin puhelinhaastatteluilla keräämä Nuoret ja eduskuntavaalit 2003 -aineisto, jota varten on haastateltu 1002 18–30-vuotiasta suomalaista nuorta. Muuttujien välisiä suhteita on havainnoitu aluksi ristiintaulukoiden. Keskeisten muuttujaryhmien tarkastelussa on käytetty faktorianalyysiä, ja sen tuottamien faktoripistemäärien perusteella on rakennettu asennedikotomioita. Lopuksi on selvitetty multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin avulla poliittiseen aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäisiä yhteyksiä. Käytetyn aineiston valossa keskeinen ominaisuus nuorten poliittisuudessa on aktiivisuuden kumuloituminen. Muut yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot eivät ole suuressa määrin nousseet vaihtoehdoksi äänestämiselle, vaan yleensä niitä käytetään äänestämisen lisäksi. Tyypillisimmillään nuorten poliittinen aktiivisuus rajoittuu yhä pelkkään äänestämiseen. Suhteellisen suurella joukolla on kuitenkin äänestämisen rinnalla käytössään myös muita vaikuttamisen tapoja. Edelleen on hahmotettavissa myös pieni, mutta nuorten politiikan muuttunutta luonnetta koskevan keskustelun valossa merkittävä ryhmä, joka on hylännyt keskeisimmän perinteisen politiikan vaikuttamisväylän, äänestämisen, mutta toimii aktiivisesti muita väyliä pitkin. Noin viidennes nuorista on kokonaan passiivisia. Nuorten aktiivisuutta selittävät pitkälti samat rakenteelliset tekijät, joilla kansalaisten poliittista aktiivisuutta on aikaisemminkin selitetty. Poliittisessa aktiivisuudessa on siis merkittäviä jatkuvuuksia yhteiskunnallisten muutosten tuomien uusien haasteiden lisäksi. Etenkin sukupuoli, koulutus ja vanhempien vaikutus ovat säilyneet merkittävinä aktiivisuuden selittäjiä. Ennakko-oletuksia tukien poliittinen aktiivisuus liittyy yhteen korkeamman koulutuksen, kompetenssin kokemuksen ja sosiaalisen ympäristön poliittisen aktiivisuuden kanssa. Sen sijaan, että vaihtoehtoiset vaikuttamistavat olisivat korvaamassa perinteisen äänestämisen, näyttää siltä, että nuoret ovat polarisoituneet aktiivisiin ja passiivisiin poliittisen aktiivisuutensa suhteen

Ristiriitainen maskuliinisuuskerronta ja tunteiden jakamisen mahdollisuudet poikien läheissuhteissa

Peer reviewe

Ihan tavallinen äiti : Nuoret äidit ja vanhemmuuden neuvottelut

Peer reviewe