Alle kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päiväkodissa

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli selvittää, millaista on alle kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päiväkodissa. Tutkielmassa tarkasteltiin alle kolmevuotiaiden varhaiskasvatusta ja siihen liittyviä pedagogisia erityispiirteitä. Tutkielmassa käsiteltiin myös varhaiskasvatuksen liikuntakasvatusta ja sen järjestämistä päiväkodin arjessa. Tutkimuskysymyksenä oli, millaista on alle kolmevuotiaiden lasten liikuntakasvatus päiväkodissa? Liikkuminen on lapselle luontainen tapa toimia, ja riittävät liikkumisen mahdollisuudet turvaavat lapsen suotuista kasvua ja kehitystä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielma osoittaa, että liikkuminen on yksi lapsen varhaisvuosien kehitystä olennaisesti ohjaava tekijä. Liikkuminen edistää lapsen fyysisen ja motorisen kehityksen lisäksi kognitiivisia ja sosio-emotionaalisia taitoja. Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen tavoitteina on oppia liikkumaan ja oppia liikunnan avulla. Liikuntakasvatus on ohjattua toimintaa ja lasten omaehtoisen liikkumisen tukemista. Alle kolmevuotiaiden lasten päivähoidossa keskeistä on turvallinen päivärytmi, jossa kasvun, hoidon ja opetuksen tilanteet limittyvät sujuvasti osaksi lasten arkea. Tutkielman johtopäätös on, että pienillä lapsilla liikuntakasvatus tuodaan arjen tilanteisiin, ulkoiluun ja leikkiin. Olennaista on kasvattajan kannustava ja myönteinen suhtautuminen lasten liikkumiseen. Päiväkotiympäristö järjestetään turvalliseksi ja liikunnallista toimintaa mahdollistavaksi, ja lasten liikkumisesta iloitaan yhdessä lasten kanssa

Liikuttavat oppimisympäristöt päiväkodissa:esiopetusikäisten kokemuksia

Tiivistelmä. Monipuolinen liikkuminen ja riittävä fyysinen aktiivisuus ovat välttämättömiä alle kouluikäisen lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Fyysisessä aktiivisuudessa on merkittäviä eroja lasten välillä. Viidennes lapsista ei saavuta varhaiskasvatuksella tavoitteeksi asetettua kahden tunnin fyysisen aktiivisuuden määrää varhaiskasvatuspäivän aikana. Esiopetus on merkittävässä asemassa lasten päivittäisen liikunnan mahdollistajana ja liikunnallisen elämäntavan rakentajana. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen liikuntaolosuhteilla on yhteys myös päiväkodissa olevien lasten motoristen taitojen kehitykseen. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään lasten kokemuksia esiopetuksen ja sitä täydentävän varhaiskasvatuksen liikuntaympäristöistä. Lasten kokemusten kuuleminen ja siitä saadun tiedon hyödyntäminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämisessä on tärkeää. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esikouluikäisten lasten kokemuksia esiopetuspäivän aikana tapahtuvasta liikunnasta sekä liikunnan mahdollistavista oppimisympäristöistä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia liikuntaleikkejä lapset esiopetuspäivän aikana leikkivät ja millaisissa fyysisissä ympäristöissä lapset liikkuvat. Tutkimuksella pyritään vahvistamaan liikuntaa tukevien oppimisympäristöjen kehittämistä varhaiskasvatuksessa, sekä kuulla lasten kokemuksia heitä koskevissa asioissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä hyödynnettiin fenomenologista lähestymistapaa. Aineisto koostuu 11 esikouluikäisen lapsen parihaastattelusta ja yhdestä yksilöhaastattelusta. Haastateltavia esikoululaisia oli yhteensä 23. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun keinoin ja haastattelun tukena käytettiin kuvia. Haastatteluaineisto kerättiin syksyllä 2022 kahdessa erilaisessa ympäristössä sijaitsevassa päiväkodissa lasten esikoulupäivän aikana. Haastatteluaineiston analyysi tehtiin käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten omiin kokemuksiin perustuen lapset liikkuvat esiopetuksessa monipuolisissa ympäristöissä. Liikunta on motoristen perustaitojen kehittymisen näkökulmasta monipuolisinta päiväkodin omassa liikuntasalissa. Myös aikuisen suunnittelema ja ohjaama liikunta painottuu liikuntasalissa tapahtuvaan liikuntaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapset ovat fyysisesti aktiivisia päiväkodin omalla piha-alueella omaehtoisen leikin aikana. Liikuntaan innostavat telineet ja välineet lisäävät fyysistä aktiivisuutta. Esiopetuksessa lapsille tärkeitä oppimisympäristöjä ovat myös päiväkodin luonnonvaraiset ja rakennetut lähiympäristöt. Tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa

Genetic architecture of human plasma lipidome and its link to cardiovascular disease

Abstract Understanding genetic architecture of plasma lipidome could provide better insights into lipid metabolism and its link to cardiovascular diseases (CVDs). Here, we perform genome-wide association analyses of 141 lipid species (n = 2,181 individuals), followed by phenome-wide scans with 25 CVD related phenotypes (n = 511,700 individuals). We identify 35 lipid-species-associated loci (P <5 ×10−8), 10 of which associate with CVD risk including five new loci-COL5A1, GLTPD2, SPTLC3, MBOAT7 and GALNT16 (false discovery rate<0.05). We identify loci for lipid species that are shown to predict CVD e.g., SPTLC3 for CER(d18:1/24:1). We show that lipoprotein lipase (LPL) may more efficiently hydrolyze medium length triacylglycerides (TAGs) than others. Polyunsaturated lipids have highest heritability and genetic correlations, suggesting considerable genetic regulation at fatty acids levels. We find low genetic correlations between traditional lipids and lipid species. Our results show that lipidomic profiles capture information beyond traditional lipids and identify genetic variants modifying lipid levels and risk of CVD

Chromosome Xq23 is associated with lower atherogenic lipid concentrations and favorable cardiometabolic indices

Abstract Autosomal genetic analyses of blood lipids have yielded key insights for coronary heart disease (CHD). However, X chromosome genetic variation is understudied for blood lipids in large sample sizes. We now analyze genetic and blood lipid data in a high-coverage whole X chromosome sequencing study of 65,322 multi-ancestry participants and perform replication among 456,893 European participants. Common alleles on chromosome Xq23 are strongly associated with reduced total cholesterol, LDL cholesterol, and triglycerides (min P = 8.5 × 10−72), with similar effects for males and females. Chromosome Xq23 lipid-lowering alleles are associated with reduced odds for CHD among 42,545 cases and 591,247 controls (P = 1.7 × 10−4), and reduced odds for diabetes mellitus type 2 among 54,095 cases and 573,885 controls (P = 1.4 × 10−5). Although we observe an association with increased BMI, waist-to-hip ratio adjusted for BMI is reduced, bioimpedance analyses indicate increased gluteofemoral fat, and abdominal MRI analyses indicate reduced visceral adiposity. Co-localization analyses strongly correlate increased CHRDL1 gene expression, particularly in adipose tissue, with reduced concentrations of blood lipids

New insights into the genetic etiology of Alzheimer’s disease and related dementias

Characterization of the genetic landscape of Alzheimer’s disease (AD) and related dementias (ADD) provides a unique opportunity for a better understanding of the associated pathophysiological processes. We performed a two-stage genome-wide association study totaling 111,326 clinically diagnosed/‘proxy’ AD cases and 677,663 controls. We found 75 risk loci, of which 42 were new at the time of analysis. Pathway enrichment analyses confirmed the involvement of amyloid/tau pathways and highlighted microglia implication. Gene prioritization in the new loci identified 31 genes that were suggestive of new genetically associated processes, including the tumor necrosis factor alpha pathway through the linear ubiquitin chain assembly complex. We also built a new genetic risk score associated with the risk of future AD/dementia or progression from mild cognitive impairment to AD/dementia. The improvement in prediction led to a 1.6- to 1.9-fold increase in AD risk from the lowest to the highest decile, in addition to effects of age and the APOE ε4 allele

New insights into the genetic etiology of Alzheimer’s disease and related dementias

Characterization of the genetic landscape of Alzheimer’s disease (AD) and related dementias (ADD) provides a unique opportunity for a better understanding of the associated pathophysiological processes. We performed a two-stage genome-wide association study totaling 111,326 clinically diagnosed/‘proxy’ AD cases and 677,663 controls. We found 75 risk loci, of which 42 were new at the time of analysis. Pathway enrichment analyses confirmed the involvement of amyloid/tau pathways and highlighted microglia implication. Gene prioritization in the new loci identified 31 genes that were suggestive of new genetically associated processes, including the tumor necrosis factor alpha pathway through the linear ubiquitin chain assembly complex. We also built a new genetic risk score associated with the risk of future AD/dementia or progression from mild cognitive impairment to AD/dementia. The improvement in prediction led to a 1.6- to 1.9-fold increase in AD risk from the lowest to the highest decile, in addition to effects of age and the APOE ε4 allele