"Oli upea kuulla, ettei ajatusten kanssa ole yksin." : Epäsäännöllisen synnytyksen kokeneiden äitien keskustelutuokio

Tämän opinnäytetyön aiheena oli keskustelutilaisuuden järjestäminen epäsäännöllisen synnytyksen kokeneille äideille. Opinnäytetyömme oli tuotekehitysprojekti, jonka tulostavoitteena oli järjestää keskustelutilaisuus neuvolaympäristössä epäsäännöllisen synnytyksen kokeneille äideille. Projektin välittömänä toiminnallisena tavoitteena oli tarjota äideille keskusteluapua sekä vertaistukea. Projektin kautta neuvolan terveydenhoitaja tai kätilö saa myös kattavamman käsityksen synnytyksen jälkeisestä keskustelusta ja sen merkityksestä synnyttäneille äideille. Pitkän aikavälin tavoitteisiin kuului, että synnyttäneiden naisten kanssa työskentelevät ammattilaiset ymmärtävät synnytyskeskustelun ja synnytyksen jälkeisen tuen merkityksen. Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina oli oululainen neuvola. Neuvolan terveydenhoitajan kanssa yhteistyössä kokosimme ryhmän äideistä ja järjestimme keskustelutilaisuuden neuvolan tiloissa. Epäsäännöllinen synnytys voi olla äideille ja koko perheelle vaikea ja voimaannuttava kokemus. Moni voi ajatella olevansa tilanteessa yksin ja keskusteluapua ryhmäkeskustelujen muodossa synnytyksen jälkeen on harvoin saatavilla. Projektimme tarkoituksena oli päästä lähelle epäsäännöllisen synnytyksen kokeneita äitejä, keskustella heidän kokemuksistaan ja tuntemuksistaan sekä tarjota vertaistukea ryhmäkeskustelujen avulla. Keskustelutuokio sisälsi teoreettisen alustuksen epäsäännöllisestä synnytyksestä, jonka jälkeen ohjasimme ryhmäkeskustelut alustuksen pohjalta. Keskustelutuokioon osallistuneilta äideltä ja terveydenhoitajalta keräsimme kirjallisen palautteen tilaisuudesta. Äidit lähtivät tuokion keskusteluun hyvin mukaan ja saamamme palaute oli positiivista. Äidit kokivat eheyttäväksi saamansa vertaistuen ja keskusteluavun muiden samassa tilanteessa olevien naisten kanssa. Osallistujat toivoivat vastaavanlaisia, jopa useamman kerran kokoontuvia, ryhmiä järjestettävän lisää. Jatkossa samanlaisia vertaistukiryhmiä voitaisiin järjestää esimerkiksi neuvolassa perhevalmennuksen tavoin. Työ olisi ennaltaehkäisevää työtä myös synnytyspelkoisia äitejä ajatellen, sillä useasti synnytyspelko on aiemman hankalan synnytyskokemuksen aiheuttamaa.After complicated deliveries mothers can be in a tough situation. Delivery may not have met expectations and physical / mental recovery can take a lot of time. It has been researched that after complicated deliveries mothers do need more support than after normal childbirth. Unfortunately time for support is limited as treatment time in a hospital after delivery is normally from two to four days. The aim of this study was to plan and organize a group discussion session for mothers who have been through a complicated delivery. We wanted to meet mothers and hear their experiences of delivery. We also wanted to offer mothers an opportunity to learn about complicated deliveries and give them access to a peer support group. The objective of the thesis was to help mothers adapt to everyday life after a hard delivery and also increase the family’s well-being. The group of mothers were chosen by a maternity clinic in Oulu. We lead the session with the maternity clinic’s health nurse. The session contained theory of complicated delivery. Group discussions were based on a mother’s positive and negative feelings of their birth giving. The feedback we received from the mothers about the group discussion was very positive. Mothers found that peer support gave them new perspectives and they were pleased to meet people in the same situation. Mothers hoped that session could have been longer and there could have been more than one meeting with the same group. In the future maternity clinics could arrange similar sessions. Sessions could also include preventive work for fear of childbirth as usually birth-fear is caused by an arduous birth experience

Occupational class differences in sickness absence : Changes over time and diagnostic causes

Sickness absence indicates ill-health among working populations and gives rise to notable costs due to lost working days. Employees in lower occupational classes have more sickness absence compared to those in higher classes. Extending working careers by reducing sickness absence has been a target at the national level in many Western countries due to ageing workforce and weakening economic dependency ratio. Socioeconomic differences in health, in turn, have remained significant over time. However, less is known about changes in occupational class differences in sickness absence over time in nationwide populations. The aim of this study was to examine occupational class differences in long-term sickness absence and underlying diagnostic causes of the class differences over time in the Finnish employed population. The study was based on data obtained from national registers. A 70% random sample of working-age Finnish residents was linked to data on medically certified sickness absence of over 10 working days based on paid sickness allowances retrieved from the Social Insurance Institution of Finland. Data on occupational class was obtained from Statistics Finland. The study focused on upper non-manual employees, lower non-manual employees and manual workers. The study covered the years from 1996 to 2014, the diagnosis-specific examination spanning from 2005 to 2014. Statistical methods included a direct age-standardisation method, the Slope Index of Inequality (SII), the Relative Index of Inequality (RII) and a negative binomial hurdle model. The results showed that, despite modest annual variations, occupational class differences in all-cause sickness absence were clear and persistent among both genders over time. Lower occupational class was consistently associated with higher all-cause sickness absence, both in absolute and relative terms, with men having larger differences than women. The most prominent class differences were detected in sickness absence due to musculoskeletal diseases throughout, with men having very large relative differences. With regard to specific musculoskeletal diagnoses, the class differences in the occurrence of absence were by far the largest in shoulder disorders and back pain. Chronic musculoskeletal diseases, namely rheumatoid arthritis, disc disorders and, among men, also hip osteoarthritis, caused the largest class differences in the length of absence. During the study period, large occupational class differences were also detected in sickness absence due to home and leisure injuries, particularly among men. In contrast, modest occupational class differences were found in sickness absence due to mental disorders among both genders. Among women, a divergent pattern was found in sickness absence due to breast cancer: the higher the class, the greater the cumulative incidence but the shorter the duration of absence throughout. Health inequalities have remained prominent over time in the Finnish working population. No major progress has taken place, despite several health policy programs aiming at reducing socioeconomic health differences over time. Future actions should have a specific emphasis on employees in lower occupational classes and on manual workers in particular in order to tackle the class differences in sickness absence effectively. The study further highlights that sickness absence due to musculoskeletal diseases, especially prevention of sickness absence due to back pain and shoulder disorders, and home and leisure injuries should be paid attention in the future.Alemmissa ammattiasemissa työskentelevillä on enemmän sairauspoissaoloja kuin ylemmissä ammattiasemissa toimivilla henkilöillä, mutta tietoa ammattiasemien välisistä eroista pitkällä aikavälillä koko työssäkäyvässä väestössä ei ole saatavana. Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin pitkien sairauspoissaolojen ammattiasemien välisten erojen suuruutta ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä taustalla olevia sairauksia työssäkäyvässä väestössä Suomessa. Tutkimuksen ajanjakso ulottui vuodesta 1996 vuoteen 2014. Sairausryhmittäinen tarkastelu käsitti vuodet 2005–2014. Tutkimus perustui kansallisista rekistereistä saatuun aineistoon. Kansaneläkelaitoksen (Kela) rekisteristä poimittiin 70 prosentin satunnaisotos Suomessa asuvista työikäisistä naisista ja miehistä. Aineisto oli edustava satunnaisotos työikäisistä suomalaisista kunkin vuoden lopussa. Tiedot sairauspoissaoloista saatiin Kelan rekisteristä, joka kattaa korvatut sairauspäivärahajaksot. Sairauspäivärahaa maksetaan yli 10 työpäivää kestävistä sairauspoissaoloista. Ammattiasematiedot saatiin Tilastokeskuksesta. Tutkimus rajattiin koskemaan ylempiä toimihenkilöitä, alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Analyysimenetelminä käytettiin suoraa ikävakiointimenetelmää, absoluuttista eriarvoisuusindeksiä (SII), suhteellista eriarvoisuusindeksiä (RII) ja hurdle-regressiomallia. Tutkimustulosten mukaan ammattiasemien väliset erot kaikista sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa säilyivät merkittävinä koko kaksi vuosikymmentä kattaneen tutkimusjakson ajan. Sekä naisilla että miehillä työntekijäasemassa olevilla oli enemmän sairauspoissaoloja kuin alemmilla ja ylemmillä toimihenkilöillä. Miehillä ammattiasemien väliset erot olivat suuremmat kuin naisilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ammattiasemien välisten erojen suuruus vaihtelee sairausryhmittäin. Koko tutkimusjakson ajan suurimmat erot todettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvissa sairauspoissaoloissa, joissa ammattiasemien väliset suhteelliset erot olivat erityisen suuret miehillä. Eri tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi alkaneissa sairauspoissaoloissa merkittävimmät ammattiasemien väliset erot olivat hartiaseudun sairauksissa ja selkäsäryssä, kun taas sairauspoissaolojen pituudessa erot olivat suurimmat nivelreumassa, nikamavälilevysairauksissa ja miehillä myös lonkan nivelrikossa. Suuret ammattiasemien väliset erot havaittiin myös koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneista vammoista johtuvissa sairauspoissaoloissa. Sen sijaan mielenterveyden häiriöistä johtuvissa sairauspoissaoloissa ammattiasemien väliset erot olivat pienet sekä naisilla että miehillä. Naisilla rintasyövästä johtuvissa sairauspoissaoloissa havaittiin edellä kuvatusta poikkeavat ammattiasemaerot. Ylemmissä ammattiasemissa naisilla oli enemmän rintasyövän vuoksi alkaneita sairauspoissaoloja, mutta sairauspoissaolojen pituus oli heillä lyhyempi kuin alemmissa ammattiasemissa toimivilla naisilla koko tutkimusjakson ajan. Tutkimuksessa havaittiin, että sairauspoissaolojen ammattiasemaerot olivat pysyviä ajassa sekä sairausryhmittäin tarkasteltuna että kaikkien sairauksien osalta yhteensä. Tulokset heijastelevat yleisemmin terveyden sosioekonomisia eroja. Tulokset painottavat, että sairauspoissaolojen ammattiasemaerojen kaventaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista erityisesti alemmissa ammattiasemissa työskenteleviin henkilöihin. Toimenpiteitä tulisi kohdentaa etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja vammoihin sekä niistä johtuviin sairauspoissaoloihin, jotta ammattiasemaeroja voidaan kaventaa tehokkaasti

Occupational Class Differences in Long-Term Sickness Absence Due to Breast Cancer during 2005–2013: A Population-Based Study among Finnish Women

Breast cancer is the most common cancer among women in Western countries with clear socioeconomic differences. Higher occupational class is associated with higher breast cancer incidence but with better survival from the disease, whereas lower occupational class is associated with higher risk of sickness absence. We are not aware of previous studies examining changes over time in occupational class differences in sickness absence due to breast cancer. This paper focuses on occupational class differences in the incidence and duration of sickness absence due to breast cancer over the period of 2005–2013. Age-adjusted occupational class differences in the cumulative incidence and duration of sickness absence due to breast cancer were calculated utilising a nationally representative 70% random sample of employed Finnish women aged 35–64 years (yearly N varying between 499,778 and 519,318). The results show that higher occupational class was associated with higher annual cumulative incidence of sickness absence due to breast cancer. Lower occupational class was associated with longer duration of absence. Occupational class differences in both cumulative incidence and duration of absence remained broadly stable. As a conclusion, these results suggest that measures should be targeted particularly to promotion of work capacity among employees with breast cancer in lower occupational classes

Occupational class differences in diagnostic-specific sickness absence : a register-based study in the Finnish population, 2005-2014

Background: Musculoskeletal diseases and mental disorders are major causes of long-term sickness absence in Western countries. Although sickness absence is generally more common in lower occupational classes, little is known about class differences in diagnostic-specific absence over time. Focusing on Finland during 2005-2014, we therefore set out to examine the magnitude of and changes in absolute and relative occupational class differences in long-term sickness absence due to major diagnostic causes. Methods: A 70-per-cent random sample of Finns aged 25-64 linked to register data on medically certified sickness absence (of over 10 working days) in 2005-2014 was retrieved from the Social Insurance Institution of Finland. Information on occupational class was obtained from Statistics Finland and linked to the data. The study focused on female (n = 658,148-694,142) and male (n = 604,715-642,922) upper and lower non-manual employees and manual workers. The age-standardised prevalence, the Slope Index of Inequality (SII) and the Relative Index of Inequality (RII) were calculated for each study year to facilitate examination of the class differences. Results: The prevalence of each diagnostic cause of sickness absence declined during the study period, the most common causes being musculoskeletal diseases, mental disorders and injuries. The prevalence of other causes under scrutiny was less than 1 % annually. By far the largest absolute and relative differences were in musculoskeletal diseases among both women and men. Moreover, the absolute differences in both genders (p <0. 0001) and the relative differences in men (p <0.0001) narrowed over time as the prevalence declined most among manual workers. Both genders showed modest and stable occupational class differences in mental disorders. In the case of injuries, no major changes occurred in absolute differences but relative differences narrowed over time in men (p <0.0001) due to a strong decline in prevalence among manual workers. Class differences in the other studied diagnostic causes under scrutiny appeared negligible. Conclusions: By far the largest occupational class differences in long-term sickness absence concerned musculoskeletal diseases, followed by injuries. The results highlight potential targets for preventive measures aimed at reducing sickness absence and narrowing class differences in the future.Peer reviewe

Työttömyyden yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja somaattisiin pitkäaikaissairauksiin Pohjois-Pohjanmaalla

Tutkimuksessa tarkasteltiin työttömyyden yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja somaattisiin pitkäaikaissairauksiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimus perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen vuoden 2010 aineistoon. Analyyseissä tarkasteltiin 20–70-vuotiaita miehiä (n=966) ja naisia (n=1203). Eläkeläiset ja opiskelijat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin MHI-5-mielenterveysindeksillä. Pitkäaikaissairauksia olivat kohonnut verenpaine/verenpainetauti, kohonnut veren kolesteroli, aikuistyypin diabetes, sepelvaltimotauti/angina pectoris, nivelreuma/muu niveltulehdus ja astma. Työttömyydellä oli yhteys psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Tulos selittyi paljolti työttömien toimeentulo-ongelmilla. Työttömyydellä ei ollut yhteyttä yksittäisiin somaattisiin pitkäaikaissairauksiin astmaa ja nivelreumaa/muita niveltulehduksia lukuun ottamatta. Työttömillä naisilla astma oli yleisempää ja työttömillä miehillä nivelreuma/muu niveltulehdus harvinaisempaa kuin työllisillä. Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta

Occupational Class Differences in Long-Term Sickness Absence Due to Breast Cancer during 2005-2013 : A Population-Based Study among Finnish Women

Breast cancer is the most common cancer among women in Western countries with clear socioeconomic differences. Higher occupational class is associated with higher breast cancer incidence but with better survival from the disease, whereas lower occupational class is associated with higher risk of sickness absence. We are not aware of previous studies examining changes over time in occupational class differences in sickness absence due to breast cancer. This paper focuses on occupational class differences in the incidence and duration of sickness absence due to breast cancer over the period of 2005-2013. Age-adjusted occupational class differences in the cumulative incidence and duration of sickness absence due to breast cancer were calculated utilising a nationally representative 70% random sample of employed Finnish women aged 35-64 years (yearly N varying between 499,778 and 519,318). The results show that higher occupational class was associated with higher annual cumulative incidence of sickness absence due to breast cancer. Lower occupational class was associated with longer duration of absence. Occupational class differences in both cumulative incidence and duration of absence remained broadly stable. As a conclusion, these results suggest that measures should be targeted particularly to promotion of work capacity among employees with breast cancer in lower occupational classes.Peer reviewe

Work participation trajectories among 1,098,748 Finns : reasons for premature labour market exit and the incidence of sickness absence due to mental disorders and musculoskeletal diseases

Background: Early exit from paid employment is a notable public health and societal challenge. Previous research has largely focused on the relationships among variables instead of the relationships among individuals with different work participation history. Person-oriented methods enable to identify latent groups of individuals who are likely to follow similar development in their work participation over time. We thus aimed to identify work participation trajectories during early and midlife careers and their social determinants using large nationally representative data comprising over 1 million initially employed individuals and a 10-year follow-up for their work participation. A further aim was to determine the cumulative incidence of sickness absence due to key diagnostic groups, mental disorders and musculoskeletal diseases within the trajectories. Methods: Young (25-38 years at baseline, n = 495,663) and midlife (39-52 years at baseline, n = 603,085) Finnish people, all working in 2004, were followed up through 2013, with registers of the Social Insurance Institution, and the Statistics Finland. The registers provided data for work participation and its determinants, as well as for computing the cumulative incidence of sickness absence. Latent class growth analysis was used to identify trajectories. Results: Three distinctive trajectories were identified: temporary exit, permanent exit, and continuously employed people. As compared to the other trajectories, those belonging to the permanent exit trajectory were more likely men, manual workers and had a lower income. The cumulative incidence of sickness absence due to mental disorders was highest in the permanent exit trajectory group. For musculoskeletal diseases, the cumulative incidence of sickness absence increased in the permanent exit trajectory mainly in the older age groups. Conclusion: Distinct group-based trajectories of early work exit can be identified in a representative cohort of initially employed people. Focusing on the determinants of premature exit and early intervention to tackle increasing sickness absence may promote work participation particularly in the most vulnerable groups.Peer reviewe

Pitkien sairauspoissaolojen alue-erot selittyvät vain osin väestörakenteella ja sairastavuudella

VertaisarvioituLähtökohdat Tarkastelimme Kelan korvaamien sairauspoissaolojen esiintyvyyden ja poissaolopäivien määrän maakunnittaista vaihtelua ja sitä selittäviä tekijöitä. Menetelmät Kelan rekisteristä poimittiin vuoden 2012 lopun 25–62-vuotiaasta väestöstä 70 %:n satunnaisotos, johon yhdistettiin Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kelan korvaamalla sairauspäivärahakaudella olleiden väestöosuus ja poissaolopäivien keskimäärä vuonna 2013 laskettiin maakunnittain. Regressiomalleilla vakioitiin sukupuoli, ikä, siviilisääty ja ammattiasema sekä Kelan sairastavuusindeksi. Tulokset Maakuntien välillä oli selviä eroja sekä sairauspoissaolojen esiintyvyydessä että poissaolopäivien määrässä. Poissaolot olivat keskimääräistä harvinaisempia ja lyhyempiä Uudellamaalla. Sosiodemografisen väestörakenteen vakioiminen selitti neljänneksen maakuntien välisistä eroista poissaolleiden osuudessa ja noin puolet eroista poissaolopäivien keskimäärässä. Sairastavuusindeksin vakioiminen selitti osan lopuista alue-eroista. Päätelmät Pitkien sairauspoissaolojen maakunnittaiset erot ovat selvät, eivätkä ne selity väestörakenteen tai sairastavuuden eroilla. Sairauspoissaolojen alue-erojen taustasyitä on tärkeää selvittää.Peer reviewe

Differences in collagen prolyl 4-hydroxylase assembly between two Caenorhabditis nematode species despite high amino acid sequence identity of the enzyme subunits

The collagen prolyl 4-hydroxylases (P4Hs) are essential for proper extracellular matrix formation in multicellular organisms. The vertebrate enzymes are &#945;2&#946;2 tetramers, in which the &#946; subunits are identical to protein disulfide isomerase (PDI). Unique P4H forms have been shown to assemble from the &lt;i&gt;Caenorhabditis&lt;/i&gt; &lt;i&gt;elegans&lt;/i&gt; catalytic &#945; subunit isoforms PHY-1 and PHY-2 and the &#946; subunit PDI-2. A mixed PHY-1/PHY-2/(PDI-2)&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; tetramer is the major form, while PHY-1/PDI- 2 and PHY-2/PDI-2 dimers are also assembled but less efficiently. Cloning and characterization of the orthologous subunits from the closely related nematode &lt;i&gt;Caenorhabditis&lt;/i&gt; &lt;i&gt;briggsae&lt;/i&gt; revealed distinct differences in the assembly of active P4H forms in spite of the extremely high amino acid sequence identity (92-97%) between the &lt;i&gt;C. briggsae&lt;/i&gt; and &lt;i&gt;C. elegans&lt;/i&gt; subunits. In addition to a PHY-1/PHY-2(PDI-2)&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; tetramer and a PHY-1/PDI-2 dimer, an active (PHY- 2)&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;(PDI-2)&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; tetramer was formed in &lt;i&gt;C. briggsae&lt;/i&gt; instead of a PHY-2/PDI-2 dimer. Site-directed mutagenesis studies and generation of inter-species hybrid polypeptides showed that the N-terminal halves of the &lt;i&gt;Caenorhabditis&lt;/i&gt; PHY-2 polypeptides determine their assembly properties. Genetic disruption of &lt;i&gt;C. briggsae phy-1&lt;/i&gt; (&lt;i&gt;Cb-dpy-18&lt;/i&gt;) via a &lt;i&gt;Mos1&lt;/i&gt; insertion resulted a small (short) phenotype that is less severe than the dumpy (short and fat) phenotype of the corresponding &lt;i&gt;C. elegans&lt;/i&gt; mutants (&lt;i&gt;Ce-dpy-18&lt;/i&gt;). &lt;i&gt;C. briggsae&lt;/i&gt; &lt;i&gt;phy-2&lt;/i&gt; RNA interference produced no visible phenotype in the wild type nematodes but produced a severe dumpy phenotype and larval arrest in &lt;i&gt;phy-1&lt;/i&gt; mutants. Genetic complementation of the &lt;i&gt;C. briggsae&lt;/i&gt; and &lt;i&gt;C. elegans&lt;/i&gt; &lt;i&gt;phy-1&lt;/i&gt; mutants was achieved by injection of a wild type &lt;i&gt;phy-1&lt;/i&gt; gene from either species