Mental health and labour market participation among young adults

Mental disorders are the leading cause of work disability among young adults. This study examined the background of young adults who were granted temporary work disability pension due to mental disorders in Finland, their clinical profile, the interventions targeted at them, and employment outcomes over five years. The data comprised people aged 18–34 (n = 1,163) who were granted a fixed-term work disability pension in 2008 due to a mental disorder (ICD-10 codes F10–69, F80–99) by an occupational pension institute. The data included patients’ pension applications and attached medical certifications, which were linked to employment data from the Finnish Centre for Pensions. The most common diagnoses were depressive mood disorders (39%), schizophrenia, schizotypal and delusional disorders (34%), and mania or bipolar disorder (14%). Half of the young adults were attached to the labour market or education prior to the granted pension. Three clinical profiles were identified: ‘Childhood (including adolescence) adversity’, associated with depressive disorders; ‘Comorbidity’, associated with bipolar disorder; and ‘Undefined’, associated with psychotic disorders. Half of the non-student young adults had received work-oriented interventions or had them in their treatment and rehabilitation plan. Forty per cent had received psychotherapy or had a plan for it. A total of 22% of the sample were employed at the end of the 5.6-year follow-up, whereas 48% had been employed at some time during this period. Having planned psychotherapeutic intervention or rehabilitative courses and training at baseline was associated with quicker entry into the labour market. Having both planned psychotherapeutic and work-oriented interventions was associated with being employed at the end of the follow-up. Both psychotherapy and work-oriented interventions are likely to be beneficial for the future employment of young adults on disability pension.32,00 euro

Health and work well-being associated with employment precariousness among permanent and temporary nurses: A cross-sectional survey

Nursing is at risk of becoming precarious employment with low wages, poor working conditions, heavy workload and underdeveloped career development possibilities. This study aimed to explore employment precariousness, health and work well-being among permanent and temporary practical nurses and registered nurses. The data were collected from Finnish nurses (n = 5867) using an online questionnaire in autumn 2020. This cross-sectional study was reported by applying the STROBE guidelines. Temporary nurses perceived their health and work well-being as being better than permanent nurses; however, they also perceived higher employment precariousness. Vulnerability, such as being treated in an authoritarian manner, had the strongest negative association with health and work well-being among permanent and temporary nurses. Practical nurses and registered nurses perceived employment precariousness in several dimensions, but this needs to be further studied because the results of this study are somewhat contradictory. Also, further studies are required to survey post-COVID-19 care work, as the pandemic likely affected the study, resulting in higher experiences of precariousness.</p

Työelämässä oppiminen, ohjaus ja oppilaitosyhteistyö työpaikkojen näkökulmasta

The reform of vocational education and training (VET) in Finland increases learning in workplaces. Simultaneously, workplaces’ role in guiding students is likely to increase, as well as their cooperation with VET institutions. This article examines the VET reform from the perspective of the workplaces: what kind of guidance resources workplaces have, how prepared they are for the reform and how they see the cooperation with the institutions. Particularly, we examine whether industrial sector, number of personnel, personnel training on guidance and being a workplace trainer are related to respondents’ views on the reform. Data is based on a questionnaire study conducted in 2018 (n=501, women 50.2%). The respondents recognized several developmental needs in guidance resources and cooperation with the institutions. The awareness of the VET reform was rather limited. Industrial sector, personnel training and workplace trainer status were related to several indicators on guidance resources, preparedness and cooperation with the institutions. Developmental needs related to guidance knowhow and resources as well as cooperation practices are discussed. In addition, the importance of safety and well-being in workplace learning are highlighted.Ammatillisen koulutuksen uudistus siirtää oppimista työpaikoille, ja työpaikkojen rooli opiskelijoiden ammatillisen oppimisen tukijana sekä oppilaitosten kumppanina kasvaa. Tämä artikkeli tuo esille vähemmän tutkitun työpaikan näkökulman koulutusuudistusta koskevaan keskusteluun. Selvitämme, millaisia ovat työpaikkojen valmiudet ja resurssit ohjaamiseen, miten työpaikoilla tunnetaan uudistunut ammatillinen koulutus, miten siihen on valmistauduttu sekä millaisena työpaikkojen ja oppilaitosten välinen yhteistyö näyttäytyy. Tarkastelemme näitä kysymyksiä organisaatio- ja yksilönäkökulmista (toimiala, organisaation henkilöstömäärä, ohjausta tukeva henkilöstökoulutus ja vastaajan työpaikkaohjaajastatus). Aineistona on syksyllä 2018 kerätty kyselyaineisto (n=501, naisia 50,2 %). Vastaajat näkivät useita kehittämistarpeita työpaikkojen ohjausosaamisessa ja -resursseissa sekä oppilaitosyhteistyössä. Eniten ohjaamiseen liittyvää tuen tarvetta oli eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ohjaamiseen, osaamisen arviointiin sekä työskentelyä koskevan palautteen antamiseen. Tietoisuus ammatillisen koulutuksen uudistuksesta oli varsin heikkoa. Toimiala, ohjausta tukeva henkilöstökoulutus sekä työpaikkaohjaajastatus olivat yhteydessä useisiin ohjausosaamista ja -resursseja, valmistautuneisuutta ja oppilaitosyhteistyötä kuvaaviin muuttujiin. Tarkastelemme kehittämistarpeita mm. ohjausosaamisen ja yhteistyökäytäntöjen näkökulmista. Lisäksi tuomme esiin työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulman työelämässä oppimiseen

Alternative duty work as workplace-initiated procedure to reduce sickness absence

PurposeAlternative duty work is a procedure that enables an employee with a short-term disability to perform modified duties as an alternative to sickness absence. We examined whether the implementation of an alternative duty policy was associated with reduced sickness absence in the Finnish public sector.MethodsTwo city administrations (A and D) that implemented an alternative duty work policy to their employees (n=5341 and n=7538) served as our intervention cities, and two city administrations (B and C) that did not implement the policy represented the reference cities (n=6976 and n=6720). The outcomes were the number of annual days, all episodes, and short-term (Peer reviewe

UUDISTA YHTEISTYÖTÄ! : Käytännön työkaluja työpaikka-oppilaitosyhteistyön kehittäjälle

Ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyö on avain onnistuneeseen oppimiseen. Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan. Uudista yhteistyötä! -työkirja tarjoaa käytännön toimintatapoja työpaikan ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö rakennetaan yhdessä. Oppilaitosten tehtävä on kannatella ja vahvistaa yhteistyötä. Tämä kirja on suunnattu sinulle työelämäyhteistyötä tekevä ammatillinen opettaja tai muu yhteistyötä kehittävä toimija. Tämä on käytännön työväline arjen yhteistyön ja toimintatapojen kehittämiseen. Työpaikkojen ja oppilaitosten välinen keskustelu vahvistaa oppilaitosten työelämätuntemusta, turvaa työpaikoille ammattitaitoista työvoimaa sekä auttaa rakentamaan sujuvia oppimispolkuja opiskelijoille. Tärkeä osa yhteistyötä on muokata koulutusta työelämän muuttuvia osaamistarpeita vastaavaksi. Keskeinen edellytys tälle on, että työpaikkojen ja oppilaitosten toimijoilla on jatkuvasti päivittyvä ymmärrys työelämän muuttuvista haasteista – yhdessä ja yhteistyössä. Työkirjan tavoitteena on kiinnittää huomiota yhteistyön sisältöön ja rikastaa olemassa olevia yhteistyön käytäntöjä sisällöllisesti vastaamaan lähitulevaisuuden työn osaamistarpeita. Kirja pureutuu yhteistyön vahvistamiseen kolmesta näkökulmasta: - työpaikalla tapahtuvan oppimisen sujuvuus - muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen - jatkuvan yhteistyön kehittäminen oppilaitoksen ja työpaikan välillä Näihin näkökulmiin sisältyy käytännönläheisiä ja uudenlaista ajattelua tukevia tehtäviä, joita työpaikan ja oppilaitoksen edustajia suositellaan tekemään yhdessä

Reformera samarbetet! Praktiska verktyg för dig som utvecklar samarbetet mellan arbetsplatsen och läroanstalten

Samarbetet mellan läroanstalten och arbetsplatsen har en nyck¬elposition i yrkesutbildningen när det gäller framgångsrikt lärande. Lärandet vid läroanstalten komplet¬terar det som sker på arbetsplatsen. Arbetsboken Reformera samarbetet! erbjuder praktiska sätt att utveckla samarbetet mellan arbetsplatsen och yrkesutbildningen. Samarbetet byggs upp tillsammans. Läroanstalten har som uppgif att stötta och stärka samarbetet. Den här boken vänder sig till dig som är lärare i yrkesutbildningen och ägnar dig åt samarbete med arbetslivet. Den vänder sig också till andra aktörer som samarbetar med arbetslivet. Det här är ett praktiskt verktyg som är till för att utveckla samarbetsformer och rutiner. En dialog mellan arbetsplatserna och läroanstalterna stärker läroanstaltens kännedom om arbetslivet, möjliggör att arbetsplatserna genom yrkesutbild¬ningen får tillgång till arbetskraf och gör det lättare att bygga upp flexibla studievägar för studerandena. En viktig dimension av samarbetet är att utforma utbildningen på ett sätt som motsvarar arbetslivets föränderliga kom¬petensbehov. Detta kräver att aktörerna vid arbetsplatserna och läroanstalterna kontinuerligt uppdaterar sin förståelse av arbetslivets föränderliga utmaningar – tillsammans och i samarbete. Syfet med arbetsboken är att upp¬märksamma samarbetets innehåll och innehållsligt berika de befintliga praxis så att de motsvarar kompetensbehoven i ar¬betslivet under den närmaste framtiden. Boken fördjupar sig i tematiken om stärkt samarbete utifrån tre synvinklar: - Flexibelt lärande på arbetsplatsen - Bemötande av arbetslivets kompetensbehov - Utveckling av kontinuerligt samarbete mellan läroanstalten och arbetsplatsen Dessa synvinklar innefattar uppgifer som är till hjälp för att utveckla var¬dagsnära och nydanande tänkesätt. Vi uppmanar företrädarna för arbetsplat¬sen och läroanstalten att utföra dessa uppgifer tillsammans

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2018

Kuntoutuksen hyödyn arviointi perustuu Kelan toteuttamaan säännönmukaiseen tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Raportin tarkoituksena on tuottaa tietoa Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä. Tänä vuonna raportin erityisenä teemana ovat mielenterveys ja työkyky. Raportti perustuu vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneiden henkilöiden tietoihin. Kuntoutuspalvelujen asiakkailta on kerätty neljällä eri mittarilla tietoja kuntoutuksen alkaessa ja päättyessä. Myös palveluntuottajilta on kysytty arvioita kuntoutuksen oikea-aikaisuudesta ja kuntoutuksen tuottamasta hyödystä. Vuoden 2018 aineisto sisältää tiedot 6 995 kuntoutuspalveluiden asiakkaasta. Mittaritietoihin on myöhemmässä vaiheessa liitetty tausta- ja seurantatietoa Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Vuoden 2018 raportissa kuvataan seitsemän palveluryhmän tuloksia: ammatilliset kuntoutuspalvelut, työelämässä oleville suunnatut tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuskurssit, työelämästä poissa oleville suunnatut tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuskurssit, ammatillinen KIILA-kuntoutus, mielenterveyskuntoutuskurssit, harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus ja omaishoitajien kuntoutuskurssit. Tulosten mukaan työ- ja opiskelukyky sekä fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu kohenivat kuntoutuksen aikana. Rekisteriseurannassa havaittiin, että ammatillisten kuntoutuspalvelujen asiakkailla työssä tai opiskelemassa olevien määrä kaksinkertaistui, kun kuntoutuksen jälkeistä aikaa verrattiin sitä edeltävään. Kaikkiaan yli puolet asiakkaista myös saavutti kuntoutukselle asettamansa tavoitteet vähintään odotetusti kuntoutuksen aikana. Masennuksen suhteen oireettomien henkilöiden osuus kasvoi kuntoutuksen aikana. Henkilöiden, joilla oli kohtalaisia ja vakavia masennusoireita, määrä väheni kuntoutuksen aikana. Masennusoireet vähenivät myös kursseilla, jotka eivät lähtökohtaisesti keskity mielenterveyden kysymyksiin. Rekisteriseurannassa havaittiin, että asiakkaat, joiden psyykkinen elämänlaatu muuttui paremmaksi kuntoutuksen aikana, olivat kuntoutuksen päättymisvuotta seuraavana vuonna useammin töissä tai opiskelemassa kuin asiakkaat, joiden psyykkinen elämänlaatu ei kohentunut.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn

Mielenterveyden häiriöistä johtuvat työkyvyttömyysjaksot ovat työikäisillä yleisiä. Opas esittelee työn muokkauksen keinoja, joilla voidaan helpottaa työhön paluuta tai tukea liiallisesti kuormittunutta työntekijää. Sopivaksi mitoitettu työ voi tukea toipumista. Aloite työn muokkaamiseen voi tulla työntekijältä, työnantajalta tai työterveyshuollolta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työaikojen järjestelyistä, työtehtävien räätälöinnistä, työtilojen muutoksista tai toisen työntekijän antamasta tuesta. Työn muokkausta voidaan käyttää esimerkiksi *varhaisen tuen keinona, kun havaitaan ensimmäisiä merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä, sen uhasta tai ylikuormittumisesta *työntekijän palatessa työhön sairausloman jälkeen *työntekijän siirtyessä osasairauspäivärahalle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle *kun työ vaihtuu kokonaan entisen työn käytyä terveydellisistä syistä mahdottomaksi *kun työntekijä aloittaa työkokeilun, työhönvalmennuksen tai työharjoittelun osana ammatillista kuntoutusta