Report about potentials and limitations for the transfer of good practise examples

201

Sustainability and quality in biomass logistics and trade centres (BLTC)

201

Neuromuscular training and the risk of leg injuries in female floorball players: cluster randomised controlled study

Objective To investigate whether a neuromuscular training programme is effective in preventing non-contact leg injuries in female floorball players

Moniulotteinen kestävyyden arviointikehikko puuenergian tuotannolle

Tulevaisuuden talous on entistä riippuvaisempi uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ainakin jos näkymät biotalouden merkityksestä ja mahdollisuuksista toteutuvat käytännön toiminnaksi. Luonnonvarojen käytön kestävyyttä on aiemmin tarkasteltu etenkin ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Myös sosiaalista kestävyyttä on käsitelty useissa tutkimuksissa. Taloudellinen kestävyys on puolestaan edellytys liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle. Kulttuurillista kestävyyttä on käsitelty aiemmin vähän, koska sen määrittely ja rajaaminen on haasteellista. Kulttuurillisen kestävyyden tärkeyttä ei ole kuitenkaan vähätelty. Kun kehitetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, kaikki neljä edellä mainittua kestävyyden ulottuvuutta ovat läsnä yhtä aikaa ja ne on pystyttävä huomioimaan päätöksenteossa. Tässä tutkimuksessa lähtökohta on, että uusiutuvia luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja että eri luonnonvarojen hyödyntämisen vaihtoehtoja on pystyttävä vertailemaan monipuolisesti kestävyyden näkökulmasta asettamatta mitään kestävyyden ulottuvuutta alisteiseksi toisille ulottuvuuksille. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää metsäbiomassan energiakäyttöön perustuvaa tuotantoketjua (1) paikallinen metsähakkeen käyttöön perustuva lämmöntuotanto, (2) yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto puulla ja turpeella, (3) puutuoteteollisuuden sivutuotteista jalostettavien pellettien valmistus ja (4) puu- ja turvebiomassasta valmistettava biodiesel. Eri kestävyyden ulottuvuuksien indikaattorit määriteltiin arvoketjuille asiantuntijahaastatteluin. Indikaattorien arvot määriteltiin kirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Laskennallinen kestävyystarkastelu eri vaihtoehtojen välillä tehtiin monitavoitteisen päätöksenteon (MCDA) metodologiaan pohjautuen ja samalla kehitettiin tarkoitukseen sopiva laskennallinen työkalu. Jokaiselle kestävyyden ulottuvuudelle määrittyi 20 - 40 indikaattoria, joista valikoitui asiantuntijahaastattelujen ja -kyselyjen perustella 5 - 7 toisaalta tärkeydeltään suurta ja toisaalta mitattavissa olevaa indikaattoria varsinaiseen laskentaan. Sidosryhmähaastattelujen perusteella määritettiin laskennassa käytettävät painokertoimet eri ulottuvuuksille. Ketjujen rinnakkaistarkastelu tehtiin haastatteluissa määritettyjen painokerrointen lisäksi hyödyntäen erilaisia laskennallisia oletuksia kestävyyden ulottuvuuksien ja kestävyyttä mittaavien indikaattorien painotuksista. Tutkimus osoitti, että kestävyyden useiden ulottuvuuksien mittaaminen ja käsitteleminen osana päätöksentekoa on täysin mahdollista ja se avaa uusia näkökulmia päätöksenteon tueksi tehtäessä valintoja luonnonvarojen kestävän käytön suhteen. Toisaalta tutkimuksen empiiriset tulokset osoittivat, että tuotantoketjujen väliset kestävyyserot riippuvat keskeisesti tuotetusta vaikutusarviointitiedosta ja sen luotettavuudesta, sekä käytetyistä painotuksista kestävyyden indikaattoreiden ja kestävyyden eri ulottuvuuksien välillä. Mikään tarkastelun kohteena olevista tuotantoketjuista ei ollut kaikkia muita parempi riippumatta laskentamallin lähtötiedoista ja -oletuksista. Osana tutkimusta on myös uraauurtavasti tuotettu kulttuurillisen kestävyyden ongelmalähtöinen määritelmä ja määrittelyprosessi. Tämä mahdollistaa kulttuurisen ulottuvuuden konkreettisen arvioinnin ja luo pohjaa aihepiirin kehittämiselle jatkossa. Haasteen moniulotteisen kestävyyden mittaamisessa muodostaa mm. indikaattorien valinta ja laadullisten muuttujien käsittely.  Kokonaiskestävyyttä tarkasteltaessa olisikin tärkeää pystyä määrittelemään mitattavissa olevat indikaattorit kaikille bioenergian tuotantoketjuille, koska muutoin ketjujen välisen kestävyyden luotettava vertailu on hankalaa. Jatkotutkimuksissa saattaisi olla myös aiheellista keskittyä tarkemmin kuhunkin tuotantoketjuun erikseen kaikki kestävyyden ulottuvuudet huomioon ottavan elinkaariarvioinnin muodossa

Rapid Molecular Characterization of Acinetobacter baumannii Clones with rep-PCR and Evaluation of Carbapenemase Genes by New Multiplex PCR in Hospital District of Helsinki and Uusimaa

Peer reviewe

Systemic Blockade of Clever-1 Elicits Lymphocyte Activation Alongside Checkpoint Molecule Downregulation in Patients with Solid Tumors : Results from a Phase I/II Clinical Trial

Purpose: Macrophages are critical in driving an immunosuppressive tumor microenvironment that counteracts the efficacy of T-cell-targeting therapies. Thus, agents able to reprogram macrophages toward a proinflammatory state hold promise as novel immunotherapies for solid cancers. Inhibition of the macrophage scavenger receptor Clever-1 has shown benefit in inducing CD8 T-cell-mediated antitumor responses in mouse models of cancer, which supports the clinical development of Clever-1-targeting antibodies for cancer treatment. Patients and Methods: In this study, we analyzed the mode of action of a humanized IgG4 anti-Clever-1 antibody, FP-1305 (bexmarilimab), both in vitro and in patients with heavily pretreated metastatic cancer (n = 30) participating in part 1 (dose-finding) of a phase I/II open-label trial (NCT03733990). We studied the Clever-1 interactome in primary human macrophages in antibody pull-down assays and utilized mass cytometry, RNA sequencing, and cytokine profiling to evaluate FP-1305-induced systemic immune activation in patients with cancer. Results: Our pull-down assays and functional studies indicated that FP-1305 impaired multiprotein vacuolar ATPase-mediated endosomal acidification and improved the ability of macrophages to activate CD8(+)T-cells. In patients with cancer, FP-1305 administration led to suppression of nuclear lipid signaling pathways and a proinflammatory phenotypic switch in blood monocytes. These effects were accompanied by a significant increase and activation of peripheral T-cells with indications of antitumor responses in some patients. Conclusions: Our results reveal a nonredundant role played by the receptor Clever-1 in suppressing adaptive immune cells in humans. We provide evidence that targeting macrophage scavenging activity can promote an immune switch, potentially leading to intratumoral proinflammatory responses in patients with metastatic cancer.Peer reviewe

Bexmarilimab-induced macrophage activation leads to treatment benefit in solid tumors:The phase I/II first-in-human MATINS trial

Macrophage Clever-1 contributes to impaired antigen presentation and suppression of anti-tumor immunity. This first-in-human trial investigates the safety and tolerability of Clever-1 blockade with bexmarilimab in patients with treatment-refractory solid tumors and assesses preliminary anti-tumor efficacy, pharmacodynamics, and immunologic correlates. Bexmarilimab shows no dose-limiting toxicities in part I (n = 30) and no additional safety signals in part II (n = 108). Disease control (DC) rates of 25%–40% are observed in cutaneous melanoma, gastric, hepatocellular, estrogen receptor-positive breast, and biliary tract cancers. DC associates with improved survival in a landmark analysis and correlates with high pre-treatment intratumoral Clever-1 positivity and increasing on-treatment serum interferon γ (IFNγ) levels. Spatial transcriptomics profiling of DC and non-DC tumors demonstrates bexmarilimab-induced macrophage activation and stimulation of IFNγ and T cell receptor signaling selectively in DC patients. These data suggest that bexmarilimab therapy is well tolerated and show that macrophage targeting can promote immune activation and tumor control in late-stage cancer

Systemic Blockade of Clever-1 Elicits Lymphocyte Activation Alongside Checkpoint Molecule Downregulation in Patients with Solid Tumors: Results from a Phase I/II Clinical Trial

Purpose:Macrophages are critical in driving an immunosuppressive tumor microenvironment that counteracts the efficacy of T-cell–targeting therapies. Thus, agents able to reprogram macrophages toward a proinflammatory state hold promise as novel immunotherapies for solid cancers. Inhibition of the macrophage scavenger receptor Clever-1 has shown benefit in inducing CD8+ T-cell–mediated antitumor responses in mouse models of cancer, which supports the clinical development of Clever-1–targeting antibodies for cancer treatment.Patients and Methods:In this study, we analyzed the mode of action of a humanized IgG4 anti–Clever-1 antibody, FP-1305 (bexmarilimab), both in vitro and in patients with heavily pretreated metastatic cancer (n = 30) participating in part 1 (dose-finding) of a phase I/II open-label trial (NCT03733990). We studied the Clever-1 interactome in primary human macrophages in antibody pull-down assays and utilized mass cytometry, RNA sequencing, and cytokine profiling to evaluate FP-1305–induced systemic immune activation in patients with cancer.Results:Our pull-down assays and functional studies indicated that FP-1305 impaired multiprotein vacuolar ATPase–mediated endosomal acidification and improved the ability of macrophages to activate CD8+ T-cells. In patients with cancer, FP-1305 administration led to suppression of nuclear lipid signaling pathways and a proinflammatory phenotypic switch in blood monocytes. These effects were accompanied by a significant increase and activation of peripheral T-cells with indications of antitumor responses in some patients.Conclusions:Our results reveal a nonredundant role played by the receptor Clever-1 in suppressing adaptive immune cells in humans. We provide evidence that targeting macrophage scavenging activity can promote an immune switch, potentially leading to intratumoral</p

Yksilö ja yhteisö koulutuksellisen integraation pyörteissä - sosiaalipedagoginen näkökulma erityis- ja yleisopetuksen yhdistämiseen

Tutkimukseni käsittelee koulutuksellista integraatiota laaja-alaisten oppimisvaikeuksien eli kehitysvammaisuuden yhteydessä. Yleis- ja erityisopetuksen yhdistäminen on ollut kansainvälinen koulutuspoliittinen tavoite jo viime vuosikymmenellä, ja edelleen vaatimukset sitä kohtaan kasvavat. Vammaisten yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet ovat tärkeä osa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoisuutta korostavaa linjaa. Alkuperäisenä kiinnostuksen kohteenani oli selvittää, miten integraatiossa voidaan ottaa huomioon erilaisten oppilaiden yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet. Toiseksi halusin tarkastella yksilöllisiä ja yhteisöllisiä näkökulmia sosiaalipedagogisesta teoreettisesta viitekehyksestä lähtien. Varsinaiset tutkimuskysymykseni ovat: Miten sosiaalinen integraatio toteutuu yhteistoiminnallisessa luokassa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavien oppilaiden kohdalla? Millaisen perustan integraatioluokkatoiminta tarjoaa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavien oppilaiden yhteiskunnalliselle integraatiolle? Tutkimukseni seuraa kvalitatiivista tutkimusotetta, jossa yhdistelen etnografista ja fenomenologista tutkimusmetodologiaa. Tutkimusaineistoni keräsin eräästä integraatiotoimintaa harjoittavasta perusasteen erityiskoulusta, jonka erityisluokkia on sijoitettu yleisopetuksen koulun tiloihin. Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia omaavat erityisoppilaat työskentelevät vaihtelevissa määrin yhdessä yleisopetuksen luokkien kanssa. Aineistoni koostuu neljästä erityisopettajille tehdystä teemahaastattelusta, yhdestä osallistuvasta havainnoinnista, jolloin osallistuin yhden yhteistoiminnallisen luokkaparin oppitunneille ja erityisoppilaiden vanhemmilta avoimen kyselylomakkeen avulla keräämistäni vastauksista. Tutkimukseni keskeiset tulokset viittaavat siihen, että integraatio näyttäisi tarjoavan hyvän lähtökohdan erityisoppilaiden sosiaalisen ja yhteiskunnallisen integraation toteutumiselle. Tutkimuskysymyksiä olen analysoinut sosiaalipedagogisesta näkökulmasta käsin, jolloin tarkasteluni keskipisteessä on persoonan kehittyminen ja samalla sen dialoginen yhteys muihin persooniin kouluyhteisössä. Aineistosta muodostamieni teemojen perusteella kaiken lähtökohtana integraatiotoiminnassa on ajatus yksilön ensisijaisuudesta. Tutkimuskohteessani integraatio näyttäisi palvelevan osittain persoonan kasvua kohti täydellisempää ihmisyyttä, minkä tulisi olla koko integraation keskipisteenä, sillä muuten saatetaan jopa rajoittaa yksilön mahdollisuuksia. Aineiston mukaan integraatio on myös edistänyt oppilaiden itsensä ja omien kykyjensä ylittämistä monessa asiassa. Erityis- ja yleisoppilaiden väliset aidot dialogiset suhteet jäivät tutkimuskohteessani osin tavoittamatta ja heidän välinen vuorovaikutus oli suurelta osin sidoksissa koulutuntien aikana suoritettaviin tehtäviin. Kuitenkin yleinen suvaitsevaisuus ja asennoituminen erilaisuuteen näyttäisi kasvavan sitä tehokkaammin, mitä enemmän erilaiset oppilaat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Myös erityisoppilaiden mahdollisuudet päästä osalliseksi tavallista elämää tulevaisuudessa kasvavat integroidun oppimisympäristön myötä. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia sitä, miten erityisoppilaiden sosiaaliset suhteet ovat säilyneet ja miten heidän yhteiskunnallinen integraatio toteutuu tulevaisuudessa. Asiasanat: Integraatio, inkluusio, sosiaalipedagogiikka, dialogisuus, persoon