Vetovoimakilpailu : tutkimus seutukaupunkien vetovoimaisuudesta seutukaupunkijohtajien tulkitsemana

Kaupunkihierarkkisesti tarkasteltuna seutukaupunkien sijainti maaseutu- ja kaupunkialueiden rajapinnalla asettaa seutukaupungit mielenkiintoiseen asemaan. Alati muuttuva toimintaympäristö sekä julkisen hallinnon valmisteilla olevat uudistukset pakottavat seutukaupungit etsimään uusia keinoja kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa pärjäämiseksi. Tutkimuksessa selvitetään millaisena seutukaupunkijohtajat näkevät kaupunkinsa aseman osana kaupunki- ja kuntakenttää, millaisia vetovoimatekijöitä he näkevät seutukaupungeilla olevan kaupunkinsa aseman parantamiseksi sekä millaisin toimenpitein seutukaupunkien vetovoimaisuutta voitaisiin heidän näkemyksensä mukaan lisätä. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Tampereen yliopiston ja Suomen Kuntaliiton seutukaupunkitutkimushanketta syys-lokakuun vaihteessa vuonna 2016. Aineistoa varten haastateltiin 13:a seutukaupungin ylempää johtohenkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Lisäksi tutkimushankeen osana toteutetun työpajan tuotokset liitettiin osaksi tutkimuksen aineistoa. Kirjallisessa muodossa ollut aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen perusteella seutukaupunkijohtajat näkevät kaupunkinsa kolmella tavalla: oman alueensa keskuksena, alueensa elinvoimaisuuden moottorina sekä maa- ja kaupunkiseudun välisenä sidosrakenteena. Näkemykset seutukaupunkien vetovoimatekijöistä vaihtelevat sen mukaan, millaisena kaupungin asema nähdään. Kaupunkien vetovoimatekijöinä nähdään maantieteelliseltä sijainniltaan otollinen ympäristö, tiivis kaupunkirakenne ja eri toimintoja tukeva maankäyttö, kattava palvelutarjonta, vireä ja uusiutumiskykyinen elinkeinopolitiikka sekä kaupunkiyhteisö. Näkemyksissä painottuvat huomattavalla tavalla niin kutsutut kovat vetovoimatekijät. Kovat vetovoimatekijät eivät kuitenkaan yksinään riitä kaupunkien kilpaillessa keskenään erilaisten tieto-, pääoma-, ihmis- ja resurssivirtojen vetämiseksi puoleensa. Kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa pärjäämiseksi kaupunkien tulisi panostaa kilpailuedun tavoitteluun nimenomaan vaikeammin jäljiteltävien pehmeiden vetovoimatekijöiden kautta. Tämä edellyttää kaupunkien identiteettien ja vahvuuksien varaan rakennettua pitkäjänteistä ja strategista työskentelyä. Huomion kohdentaminen pehmeisiin vetovoimatekijöihin mahdollistaisi niiden hyödyntämisen myös paikan markkinoinnissa ja kaupungin maineenhallinnassa tavoiteltujen kohderyhmien ja resurssivirtojen houkuttelemiseksi seutukaupunkeihin

Viestikomppanian (T) suunnittelu- ja johtamisprosessi

Puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakennetta koskevien rakennemuutosten ja aluksi koulutuskäyttöön otetun FINGOP:n mukaisen suunnitteluprosessin aiheuttamat vaikutukset tekevät suunnittelu- ja johtamisprosessien tutkimisesta ajankohtaista ja perusteltua. Tutkielman tarkoituksena oli tutkia eri prosessien soveltuvuutta alueellisten viestijoukkojen käytännön suunnittelutyöhön ja johtamistoimintaan sekä vastata kysymykseen: ”Miten alueellisia viestijoukkoja tulisi johtaa?” Tarkastelun tukena käytettiin FINGOP:n mukaista suunnitteluprosessia ja Yhtymän esikuntaoppaassa esitettyjä sotilaallista johtamisprosessia ja tilannekuvan muodostamisprosessia. Aiheen laajuuden ja moninaisuuden vuoksi tutkielmassa keskityttiin käsittelemään vain liityntäverkon rakentamiseen käytettäviä viestikomppanioita (T) komppanian päällikön näkökulmasta. Tapaustutkimukselle ominaisesti tutkielmassa keskityttiin prosessien tutkimiseen. Tutkielma oli luonteeltaan kuvaileva ja vertaileva. Kerätty aineisto analysoitiin ja luokiteltiin eri teemojen mukaisesti. Teemoittelu toimi pohjana eri prosessien vertailemiselle. Tutkielmassa tehdyt johtopäätökset tukevat ajatusta FINGOP:n mukaisen suunnitteluprosessin soveltamisesta komppaniatason suunnitteluun. Viestikomppanian (T) suunnittelu- ja johtamisprosessin rakenteessa ei ole suuria eroja vertailukohtana olleisiin prosesseihin ja se olisi muokattavissa FINGOP:n mukaiseksi rakenteensa ja sisältönsä puolesta. Suurimmat erot liittyvät lähinnä käsitteistöön ja asiakirjojen muotoseikkoihin. Ennakoivassa suunnittelussa FINGOP:n mukainen suunnitteluprosessi tehostaisi suunnittelutyötä, mutta tilanteenmukaisessa suunnittelussa ja johtamisessa sitä tulisi soveltaa vain soveltuvilta osin komppaniatason toimintaan

A Hypothesis Testing Procedure Designed for Q-Matrix Validation of Diagnostic Classification Models

Cognitive diagnosis models have become very popular largely because these models provide educators with an explanation for a student not performing well based on skills that have not yet been mastered, making it possible for educators to provide targeted remediation and tailor instruction to address individual strengths and weaknesses. However, in order for these procedures to be effective, the Q-matrix which establishes the relationships between latent variables representing knowledge structures (columns) and individual items on an assessment (rows) must be carefully considered. The goal of this work is to develop a new test statistic for the detection of model misspecifications of the Q-matrix, which include both underfitting the Q-matrix and overfitting the Q-matrix. In addition to the development of this new test statistic, this dissertation evaluated the performance of this new test statistic and developed an estimator of the asymptotic variance based on the Fisher Information Matrix of the slip and guess parameters. The test statistic was evaluated by two simulation studies and also applied to the fraction subtraction dataset. The first simulation study investigated the true Type-I error rates for the test under four levels of sample size, three levels of correlation among attributes and three levels of item discrimination. Results showed that as the sample size increases the Type I error reduces to 5%. Surprisingly, the results for the relationship between Type I error and Item discrimination show that the most discriminating items (Item Discrimination of 4) have the largest Type I error rates. The power study showed that the statistic is very powerful in the detection of under-specification or over-specification of the Q-matrix with large sample sizes and/or when items are highly discriminating between students that have mastered or have not mastered a skill. Interestingly, the results when the Q matrix has multiple misspecifications the detection of under-specification is better than for over-specification when two misclassifications are being tested simultaneously. The analysis of the fraction subtraction dataset found 15% of the q-entries had enough evidence to reject the Null hypothesis. This clearly indicates that the test finds misfit in the original expert designed Q-matrix

Ammattimainen luottamushenkilö yhdistävänä poliittisena johtajana

The professional local elected official as integrative political leader As increasing numbers of Finnish municipalities have introduced positions for full-time and part- time elected officials, the work of local political leaders has become professionalized. This article advances the understanding of the competence needs of professional local elected officials. The empirical data consist of interviews with local elected officials. The data were analyzed using qualitative content analysis. The results indicate that the professional local elected officials tend to work as integrative political leaders. These integrative political leaders work adaptively as they aim to advance collaboration between different actors. They need, for example, communication and interaction skills, self- leadership skills, political skills, knowledge management skills, and systemic understanding to be successful in their work

Yhdistävä kuntajohtaja : Kuntajohtajien kompetenssit dynaamisessa ja kerrostuneesti rakentuvassa johtamisympäristössä

Artikkelissa tarkastellaan kuntajohtajien kompetenssia hallintasuhteiden ja yhdistävän johtajuuden käsittein. Artikkelin tavoitteena on ymmärtää paremmin kuntajohtajien kompetenssitarpeita dynaamisesti ja kerrostuneesti rakentuvassa johtamisympäristössä. Artikkelin aineistona toimii haastatteluaineisto, joka analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella dynaaminen ja kerrostuneesti rakentunut johtamisympäristö edellyttää kuntajohtajalta laaja-alaista kompetenssia. Johtajuuden ytimeen sijoittuvaa yhdistämisen taitoa voidaan pitää eräänlaisena kuntajohtajuuden ydinkompetenssina, jota kokonaisuuden hahmottamisen, itsensä johtamisen, viestintä- ja vuorovaikutus- sekä yhteisöllisyyteen ja verkostoitumiseen liittyvät taidot tukevat.publishedVersionPeer reviewe

Yhdistävä kuntajohtaja: Kuntajohtajien kompetenssit dynaamisessa ja kerrostuneesti rakentuvassa johtamisympäristössä

Artikkelissa tarkastellaan kuntajohtajien kompetenssia hallintasuhteiden ja yhdistävän johtajuuden käsittein. Artikkelin tavoitteena on ymmärtää paremmin kuntajohtajien kompetenssitarpeita dynaamisesti ja kerrostuneesti rakentuvassa johtamisympäristössä. Artikkelin aineistona toimii haastatteluaineisto, joka analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella dynaaminen ja kerrostuneesti rakentunut johtamisympäristö edellyttää kuntajohtajalta laaja-alaista kompetenssia. Johtajuuden ytimeen sijoittuvaa yhdistämisen taitoa voidaan pitää eräänlaisena kuntajohtajuuden ydinkompetenssina, jota kokonaisuuden hahmottamisen, itsensä johtamisen, viestintä- ja vuorovaikutus- sekä yhteisöllisyyteen ja verkostoitumiseen liittyvät taidot tukevat

Ylimmän johdon päätökset julkishallinnon paradigmojen ja kuntajohtamisen heijastumina

Local executive leaders’ decisions reflecting public governance paradigms and local governance In this article, we scrutinize how local executive leaders’ decisions as part of local governance and management eventually illustrate the prevailing governance paradigms. The article builds on extant literature on the development of governance paradigms and their impact on local governance and management. The empirical qualitative document analysis explores executive leaders’ decision-making themes and their emphasis in the city of Helsinki in two different periods of time. The results show a clear shift in the emphasis of themes, revealing different management priorities that reflect different kinds of governance paradigms. Our research shows that the content of local executive leaders’ decisions reveals what is considered important in local governance and how these valuations become concrete through the emphasis of certain governance relations and management practices

Seutukaupunkien vetovoimaisuus ja sen kehittäminen osana kaupunkien välistä vetovoimakilpailua

Vertaisarvioit

”Vähän pitää tietää kaikesta”: Aluekehittäjien moninaiset roolit ja kompetenssit

Aluekehittäminen tarjoaa kiinnostavan kontekstin asiantuntijatyön kompetenssien tarkastelemiselle. Työelämän kehitykseen liittyvien ilmiöiden lisäksi tehtäväkentän laajuus ja moniulotteisuus asettavat erityisiä vaatimuksia aluekehittäjän osaamiselle. Artikkelissa muodostamme kuvan aluekehittämistyön kompetensseista työelämän tutkimuksen ja johtajuustutkimuksen näkökulmista vastaamalla kysymykseen: millaista osaamista edellytetään verkostomaisesti jäsentyvässä toimintaympäristössä toimivalta aluekehittäjältä? Keräsimme artikkelin aineiston Etelä-Pohjanmaalla kuudella ryhmähaastattelulla ja analysoimme sen teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella aluekehittäjistä piirtyy kuva moniosaajina, joiden osaamisen ytimen muodostaa alueen kokonaiskuvan ja strategisten aikomusten ymmärtäminen. Muilta osin kompetenssitarpeet vaihtelevat sen mukaan, missä tunnistetuista neljästä roolista aluekehittäjä kulloinkin toimii. Tutkimuksen keskeinen kontribuutio tuo tietoa aluekehittäjien kompetenssitarpeista nimenomaan verkostomaisessa toimintaympäristössä