Vaietusta ongelmasta "hyväksi viholliseksi"? : Tšekin tasavallan huumetilanteen muutoksia sosialismin jälkeen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa selvitetään Tšekin tasavallan huumetilanteen muutoksia sosialismin jälkeen, vuosina 1990–2005. Huumeolojen muutoksiin katsotaan kuuluviksi huumeiden käyttäjämäärissä, käytetyissä aineissa ja huumeista johtuvissa terveydellisissä ja sosiaalisissa haitoissa tapahtuneet muutokset. Tutkielman taustana tarkastellaan sosialismin jälkeistä yhteiskunnallista muutosta eli transitiota, jolla on ollut monia vaikutuksia sosiaalisiin ongelmiin, etenkin huumeisiin. Transitiota käsitellään laajasti ja samalla pohditaan entisten sosialistimaiden huumetilanteiden yhteisiä piirteitä. Empiirisessä osassa tarkastellaan Tšekin tasavallan huumetilanteen tyypillisiä piirteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkielman pääaineistoina käytetään Tšekin tasavallan huumetilannetta kuvaavia vuosiraportteja sekä kansainvälistä ESPAD-koululaistutkimusta (European School Survey Project on Alcohol and other Drugs). Näiden kahden laajan eurooppalaisen tutkimusaineiston lisäksi tutkielma nojaa keskeisiin aihetta käsitteleviin artikkeleihin ja tutkimuksiin. Virallisten tahojen mukaan sosialistisissa yhteiskunnissa ei ollut huumeita. Sosialismin aikana huumeet eivät kuitenkaan kadonneet yhteiskunnasta, vaan niitä valmistettiin itse. Tšekkoslovakialainen erikoisuus oli kotitekoinen metamfetamiini eli pervitiini. Sosialismin jälkeen ”länsimaiset” huumeet kuten heroiini, LSD ja ekstaasi yleistyivät Tšekissä. Pervitiini kuitenkin säilytti asemansa Tšekin huumeolojen erityispiirteenä, ja sitä käytetään edelleen, etenkin ongelmakäyttäjien keskuudessa, runsaasti. Rajojen avautuminen, yhteiskunnan radikaali muutos ja huumepoliittisten toimien puuttuminen mahdollistivat huumeidenkäytön nopean lisääntymisen 1990-luvulla. Huumeongelman olemassaolo myönnettiin vasta 1990-luvun puolivälissä, minkä jälkeen huumeet nousivat nopeasti median suosikkiaiheeksi. Myös poliitikkojen puheissa uhkakuvat huumeiden vaaroista yleistyivät ja keskustelu huumelainsäädännöstä alkoi. Vaietusta ongelmasta tuli nopeasti ”yhteiskunnan hyvä vihollinen”. Tšekkiläisten nuorten huumeidenkäyttö lisääntyi sosialismin jälkeen voimakkaasti. Vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan Tšekin nuoret käyttivät eniten huumeita Euroopassa, peräti 44 prosenttia 15-16-vuotiaista oli kokeillut jotakin huumetta. Myös aikuisväestöstä yli 20 prosenttia on elämänsä aikana kokeillut ainakin kerran jotain huumetta. Kannabis on yleisimmin käytetty huume, jota seuraavat ekstaasi ja pervitiini. Huumeiden ongelmakäyttöä ja huumeista johtuvia haittoja on kuitenkin Tšekissä melko vähän suhteessa huumeiden käyttäjien määrään ja muihin Euroopan maihin. Ongelmakäytön ja huumeista johtuneiden haittojen katsotaan tasaantuneen hieman 2000-luvulla. Sen sijaan nuorten kannabiksen ja ekstaasin kokeilu ja käyttö ei näytä laantuvan. Tutkielman lopussa tarkastellaan lyhyesti, miten huumepolitiikan keinoin on pyritty vastaamaan nopeasti muuttuneeseen huumetilanteeseen. Keskustelunomaisessa osiossa tarkastellaan muun muassa poliisin toimintaa huumeongelman torjumisessa sekä lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia

Opas vapaaehtoisen hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin : Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä

Vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta voi ostaa ilmastoyksiköitä, joita käytetään ilmastoväittämien tekemiseen yritysten, tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Näiden yksiköiden tuottamiseen sekä niiden käyttöön liittyviin väittämiin on liittynyt kuitenkin paljon epäselvyyttä. Hyvien käytäntöjen mukaan uskottavien ilmastoväittämien tulee perustua kansainvälisesti vakiintuneet minimikriteerit täyttäviin yksiköihin. Ympäristöväittämiä koskevan lainsäädännön mukaisesti ilmastoväittämien tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä, todenperäisiä ja niiden todenperäisyys tulee olla tarkistettavissa. Muutoin väittämää voidaan pitää harhaanjohtavana tai nk. ”viherpesuna”. Opas pyrkii kansainvälisten hyvien käytäntöjen kokoamiseen ja niiden selventämiseen kotimaisessa kontekstissa, jotta kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta voidaan parantaa ja ilmastoväittämiin ja niihin liittyvien ilmastoyksiköiden tuottamiseen liittyvää epävarmuutta voitaisiin välttää. Opas kattaa hyvät käytännöt ilmastoyksiköiden tuottajille, yksiköiden käyttäjille ja yksityisille kuluttajille. Hyviä käytäntöjä tukee taustakartoitus ilmastoväittämien nykytilanteesta Suomessa ja vapaaehtoisia ilmastotekoja ja väittämiä koskevasta lainsäädännöstä. Lisäksi raportissa annetaan suosituksia väittämien kehittämiseksi ja valvonnaksi tulevaisuudessa. Tässä raportissa esitetyt hyvät käytännöt ja kansainväliset ohjeistukset perustuvat tilanteeseen kirjoitushetkellä. Kansainväliset ja kansalliset hyvät käytännöt, ohjeet ja sääntely kehittyvät jatkuvasti ja nopeasti

Guide to good practices for voluntary carbon markets : Supporting voluntary mitigation action with carbon credits

Organisations use carbon credits bought from voluntary carbon markets to make climate claims related to their organisations, products and services. However, there has been much uncertainty around the production of these credits and the claims related to those credits. Good practices dictate that credible offsetting and contribution claims should be based on mitigation outcomes that fulfil internationally established minimum criteria. According to the law on environmental claims, claims should be clear, unambiguous, truthful, and verifiable. Otherwise, the claim can be considered misleading or so-called "greenwashing". This guide aims to synthesize and clarify international good practices for the Finnish context to improve the trustworthiness of Finnish carbon markets and to promote clarity and trust in the quality of climate claims and the production of the credits on which those claims are based. The guide covers good practices for producers of carbon credits, those using carbon credits, and for consumers. Supporting background is presented on the current state of climate claims in Finland and current regulation on voluntary mitigation action and climate claims. In addition, the report gives recommendations for developing and supervising claims. The good practices and international guidance presented here are current as of the time of writing. International and national good practices, guidance, and regulation are developing continuously and rapidly

Vapaaehtoisten ilmastotoimien rooli ja kansainvälisen viitekehyksen muutoksen vaikutukset Suomelle : Väliraportti

Yritykset tekevät vapaaehtoisia ilmastotoimia osana markkinointiaan ja yritys- ja yhteiskuntavastuutaan. Keskeinen tapa tukea ilmastotoimia on ostaa ilmastoyksiköitä, jotka täyttävät vakiintuneet kansainväliset minimikriteerit. Yritykset ovat yleensä käyttäneet ilmastoyksiköitä päästöjensä ilmastovaikutuksen kumoamiseen ja sitä koskevien väittämien tekemiseen. Yritysten ympäristötoimia, yritysvastuuta sekä ilmastoväittämiä koskevat reunaehdot ja sääntely kehittyvät jatkuvasti. Tämä raportti kartoittaa sääntelyn ja vapaaehtoisten ohjeistusten kehitystä ja tarkastelee sen vaikutuksia suomalaisyrityksille ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden täyttämiselle. Trendinä on, että yritysvastuu tulee yhä enemmän pakottavan sääntelyn piiriin, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä hälvenee. Sääntelyn luomien reunaehtojen lisäksi yritysten toimintaa ohjaavat kansainväliset ohjeistukset ja standardit, jotka ohjaavat yritysten päästölaskennan, ilmastotavoitteiden, ja -väittämien kattavuutta ja luotettavuutta. Vapaaehtoismarkkinaa koskevat ohjeistukset vaikuttavat sallittujen ja suosittujen väittämien kautta ilmastoyksiköiden kysyntään. Suomella on valtionhallinnon selvitysten avulla kerrytetyn tietopohjan kautta mahdollista edistää EU:n roolia vapaaehtoismarkkinoiden säätelijänä sekä tukea asiantuntemuksensa kautta esimerkiksi väittämäsääntelyn kehittämistä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistyö : Palveluntuottajien näkökulma

Kelan Lasten perhekuntoutuksen kehittämishankkeissa (LAKU- ja Etä-LAKU-hankkeet) on kehitetty monimuotoista perhekuntoutusta 5–12-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Kehittämistyötä on toteutettu vuosina 2012–2018, minkä jälkeen kuntoutuspalvelu jalkautetaan soveltuvin osin Kelan valtakunnalliseen kuntoutustoimintaan. Kehittämistyön aikana on saatu paljon arvokasta tietoa niin asiakkailta, palveluntuottajilta kuin yhteistyökumppaneiltakin. Tieteellisen seurantatutkimuksen keskeiset tulokset julkaistaan erillisessä raportissa. Tässä raportissa kuvataan lyhyesti hankkeen taustaa sekä kuntoutuksen sisältöä. Pääpaino on kuitenkin palveluntuottajien kirjoittamissa teksteissä, jossa he kuvaavat omin sanoin työryhmän, asiakkaiden sekä yhteistyötahojen kokemuksia LAKU- ja Etä-LAKU-kuntoutuksesta. Lapsen kuntoutuksessa on tärkeää ottaa mukaan koko perhe sekä arjen toimintaympäristö, kuten koulu ja päiväkoti. Tämä mahdollistui LAKU-kuntoutuksessa. Yhteistyö hoitavan tahon kanssa oli joissakin tapauksissa haasteellista mm. aikataulujen suhteen, mutta toteutui pääasiassa hyvin. Kuntoutus sisältää joustavuutta niin käyntikertojen rakenteessa kuin sisällössäkin. Sitä toivottiin kuitenkin jatkossa lisää, koska perheiden haasteet ovat erilaisia. LAKU- ja Etä-LAKU-kuntoutukseen kuuluivat perheiden kuntoutusviikonloput, joita pidettiin toimivina. Niissä korostui erilaiset ryhmätoiminnat sekä erityisesti vertaistuki. Asiakkaat toivoivat enemmän kuin kaksi viikonloppua kuntoutusprosessin aikana, mutta palveluntuottajien näkemyksen mukaan määrä oli riittävä. Etä-LAKU-hankkeessa kuntoutus tapahtui pääasiassa perheen kotona niillä paikkakunnilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä ja palveluita vähän. Malli haastoi työntekijät, mutta myös antoi paljon. Perheet olivat tyytyväisiä ja hyvin sitoutuneita kotona tehtävään kuntoutukseen. Asiakasperheet, yhteistyökumppanit että työntekijät kokivat LAKU- ja Etä-LAKU-kuntoutuksen pää-sääntöisesti hyödylliseksi ja lapsen sekä perheen toimintakykyä parantavaksi kuntoutusmuodoksi. Yhtenäisenä toiveena oli, että kuntoutus jatkuisi Kelan vakiintuneena toimintana hankkeiden jälkeen

Opetustapahtuma päihteistä Laihian yläkoulun 8.-luokkalaisille

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä nuorten tietoutta päihteistä järjestämällä opetustapahtuma Laihian yläkoulun 8.-luokkalaisille osana Laihian yläkoulun terveyspäivää. Nuorten alkoholin, tupakan ja kannabiksen kokeilut ja käyttö ovat vähentyneet viime vuosien aikana. Kuitenkin nuoret edelleen kokeilevat niitä, ja sen vuoksi tämän opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Opetustapahtuman sisältö rajattiin alkoholiin, kannabikseen ja tupakkatuotteisiin. Teoreettinen viitekehys on rakennettu käyttäen sekä kotimaista että ulkomaista tutkimustietoa. Teoreettinen viitekehys sisältää tietoa alkoholista, kannabiksesta ja tupakkatuotteista sekä tietoa nuorten päihdeongelmien ehkäisemisestä, tunnistami-sesta ja hoidosta. Terveyspäivä järjestettiin 28.11.2017. Opetustapahtuma pidettiin luentomuodossa ja se sisälsi tietoa alkoholista, kannabiksesta ja tupakkatuotteista, niiden aiheuttamista terveyshaitoista ja riippuvuudesta sekä nuorille suunnatuista auttavista tahoista päihteiden käyttöön liittyen. Oppitunnin lopussa toteutettiin palautekysely. Kaikkien tavoitteiden saavuttamista ei voida arvioida opinnäytetyön valmistuessa, sillä osa positiivisista vaikutuksista näkyy vasta myöhemmin ja voidaan havaita esimerkiksi kouluterveydenhuollossa. Oppitunnin aikana tehdyn havainnoinnin ja oppitunnin lopussa kerätyn palautteen perusteella voidaan arvioida, että suurin osa oppilaista oli kiinnostuneita aiheesta ja oppitunnilla oli opittu uutta tietoa.The purpose of this practice-based bachelor’s thesis was to increase the adolescents’ knowledge of intoxicants by carrying out an educational session for the eighth-grade students of Laihia junior high school as a part of the health education day in Laihia junior high school. The consumption of alcohol, tobacco and canna-bis has decreased among adolescents in recent years. However, adolescents still experiment with those substances and therefore the topic of this bachelor’s thesis is current and important. The contents of this educational session were limited to alcohol, cannabis and tobacco products. The theoretical framework is based on Finnish and international research information. It contains data of alcohol, cannabis and tobacco products as well as data of preventing adolescents’ intoxicant abuse, of how to recognize it and of treat-ment methods. The health education day was carried out 28.11.2017. The educational session was a lecture and it contained information of alcohol, cannabis and tobacco products and about the adverse effects on health caused by intoxicants, addiction and about the different places where an adolescent can get help for in-toxicant abuse. Feedback was collected in the end of the lesson. It is impossible to estimate if all the goals were achieved since a part of the positive effects can only been seen later and maybe identified in school health care. Based on the observation during the educational session and the feedback collected in the end of it, most of the students were interested in the topic and they learnt new things during the session

Greenhouse gas emissions in Finland 1990-2014 : National inventory report under the UNFCCC and the Kyoto protocol

201