Talent Attraction and Work-related Residence Permit Process Models in Comparison Countries

This report seeks to find ways to improve Finland’s potential in attracting highly-skilled workforce by examining talent attraction from two different perspectives. The first part of this report identifies six trends that shape the global context where Finnish actors engage themselves in the intensifying competition for highly skilled workforce. These trends are examined through nine innovative cases of talent attraction around the world. The second part of this report consists of a comparison of the Finnish work-related residence permit process models with the Danish, Norwegian, Swedish and Dutch models. The comparison indicates that while Finland has a good basis for attracting highly-skilled workforce, the Finnish efforts to attract international talent could benefit from a smoother and faster permit process.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Finland in the International Human Rights System

This report summarises implications of the current operational environment for the international human rights system since the Government of Finland human rights report in 2014. The project focused particularly on four global trends (environmental change, migration, new technologies and the changing security paradigm). The project also assessed political power shifts and movements influencing the international human rights system and its actors. The scope of the study included the United Nations and its human rights council and the European Union. Since the operational context for the ruling world order has changed because of global trends and political power shifts, it is necessary to critically evaluate the potential of the international human rights system to adapt to this change. The current political climate emphasises state sovereignty over multilateralism, and the growing multipolarity and multivocality make it more difficult to reach agreements on international forums. Civil society actors are facing a reduction of operating space, and the role of business actors is on the rise. The strong anti-gender movements and the opposition to gender equality are causing distress in international forums. New ways to communicate the importance of human rights are being searched by various actors. The findings of the project include several promising lines of development for updating the international human rights framework to tackle the challenge of global trends. As are result of these findings, the report formulates eight goals Finland should strive for when shaping its human rights policies in the future. Each goal includes recommendations on how to advance them both internationally and domestically

Ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arviointi

Tämä raportti tarkastelee tulevaan ilmasto- ja energiastrategiaan ehdotettujen politiikkatoimenpiteiden sukupuolivaikutuksia. Arvioinnissa on mukana yhteensä 101 politiikkatoimenpidettä, jotka jakautuvat kymmeneen eri kategoriaan. Näiden toimenpiteiden ihmisvaikutuksia ja niiden sukupuolittuneisuutta tarkastellaan kuudella eri sektorilla. Energiantuotanto, rakentaminen, liikenne, teollisuus ja metsätalous ovat miesvaltaisia aloja. Ehdotetut politiikkatoimenpiteet vaikuttavat suoraan näiden alojen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen. Varsinkin fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä miesvaltaisia työtehtäviä häviää, mutta politiikkatoimenpiteiden kokonaisvaikutus näillä aloilla on positiivinen. Politiikkatoimenpiteet sen sijaan vaikuttavat negatiivisesti palvelusektorin naisvaltaisiin aloihin, kuten kuluttajapalveluihin, matkailu- ja ravintolapalveluihin sekä kaupan alaan. Palvelualojen kasvun hidastuminen lisää sukupuolisegregaation purkamisen merkitystä. Naisten kouluttautuminen politiikkatoimenpiteistä hyötyville aloille ja myös palvelualan sisällä energiaan liittyviin tehtäviin tulisi ottaa tavoitteeksi myös ilmasto- ja energiastrategiassa. Ehdotetut politiikkatoimenpiteet korostavat enemmän miesten osallisuutta ilmastopolitiikassa, sillä ne suuntautuvat pääasiassa miesvaltaisille aloille, vaikuttavat miesten kulutustottumuksiin ja sisältävät miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja. Teknisten ratkaisujen rinnalla tulisi korostaa toimenpiteitä, jotka lisäävät naisten osallisuutta ilmastopolitiikassa. Tämä voisi johtaa suurempiin päästövähennyksiin

Asiointi julkisessa hallinnossa – Kansainvälinen vertailu

Asiointi julkisessa hallinnossa – Kansainvälinen vertailu -tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoimintaa helmi-elokuussa 2017. Työ tuottaa tietoa palvelukanavien ja -palvelutarjonnan uudistamisten valmistelua varten. Tämän selvityksen alussa tarkastellaan kaikkien EU-maiden julkisten palveluiden järjestämiseen liittyviä sähköisen hallinnon strategioita. Tämän jälkeen tarkastellaan lähemmin kuutta eri julkista palvelua viidessä digitaalisten palveluiden osalta pitkälle kehittyneessä vertailumaassa. Vertailuun valitut maat ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Alankomaat ja Viro. Julkisten palveluiden kehittämiseen liittyvät strategiat on kuvattu kaikissa vertailumaissa melko yleisellä tasolla. Ne sisältävät paljon samankaltaisia elementtejä. Ydintavoite on tuottaa kansalaisille aiempaa parempia, turvallisempia ja helppokäyttöisempiä palveluita aiempaa alemmilla kustannuksilla. Myös Suomen kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) kehittämiseen tähtäävä ohjelma painottaa samoja teemoja. Palveluiden digitalisointi on edennyt kaikissa tarkastelluissa maissa nopeasti. Sähköinen palvelukanava on monien julkisten palveluiden osalta pääasiallinen toimintamalli. Useimmat asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä uusiin digitaalisiin palvelumuotoihin. Suomi voisi hyödyntää monia vertailumaissa sovelletuista toimintamalleista. Suomi on edennyt julkisten palveluiden kehittämisessä suunnilleen vertailumaiden tahtiin. Tekniikan nopea kehittyminen antaa tulevaisuudessa mahdollisuudet tuottaa asiakkaan näkökulmasta yksikertaisempia ja helpommin käytettäviä ja hallinnon näkökulmasta tehokkaampia sekä laadukkaampia palveluita. Tämä vaatii kuitenkin jatkuvaa panostusta. Lähivuosien kehittämiskohteet voivat liittyä tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen, yhteisiin palvelunäkymiin ja tunnistautumisee

Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen ja sen vaikutukset Suomessa sekä kokemuksia viidestä Euroopan maasta

Osana valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu hanke Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen tarkastelee EU:n perheenyhdistämistä koskevan direktiivin (2003/86/EU) mukaisten perheenyhdistämisen valinnaisten lisäedellytysten soveltamisen edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa. Valinnaisia lisäedellytyksiä ovat kotoutumisedellytys, asuntoedellytys, asumisaikavaatimus, vähimmäisikää koskeva vaatimus ja sairausvakuutusvaatimus. Lisäedellytysten osalta tarkastelun kohteena ovat erityisesti kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä. Selvityksessä tarkastellaan myös toimeentuloedellytyksen soveltamista Suomen kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välisissä avioliitoissa. Selvityksessä kuvataan lisäedellytysten soveltamisesta vertailumaissa saatuja kokemuksia. Lisäksi tarkastellaan lisäedellytysten mahdollisen käyttöönoton signaalivaikutuksia sekä taloudellisia ja demografisia vaikutuksia vertailumaista kootun tiedon ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Vertailutietoa koottiin viidestä Suomen kanssa vertailukelpoisesta maasta: Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta ja Alankomaista. Lisäedellytyksistä asumisaikaedellytys ja vähimmäisikää koskeva vaatimus ovat helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa. Niiden vaikutus perheenyhdistämisten määrään on kuitenkin marginaalinen, koska toimeentuloedellytys rajaa kohderyhmän varsin pieneksi. Asuntoedellytyksen vaikutukset ja sen soveltamisesta saadut kokemukset ovat ristiriitaisia. Sairausvakuutusedellytystä ei sovelleta yhdessäkään vertailumaassa, eikä sen soveltaminen Suomessakaan olisi ongelmatonta. Kotoutumisedellytystä sovelletaan suhteellisen laajasti. Sillä on havaittu olevan erilaisia myönteisiä ja kielteisiä kotoutumiseen liittyviä vaikutuksia, joita on kuvattu tarkemmin raportissa. Tutkimuksen toteuttivat Oxford Research ja Väestöliitto sekä Lucify oy, joka toteutti työhön liittyvän interaktiivisen visualisoinnin eri maahanmuuttajaryhmien mahdollisuuksia toimeentuloedellytyksen täyttämiseen. Kansainvälisestä aineistonkeruusta vastasivat Oxford Researchin maatoimistot Pohjoismaissa sekä Radboud University Nijmegen Alankomaissa ja Saksassa. Selvitys toteutettiin kesäkuun ja marraskuun 2016 välisenä aikana

Matalapalkkatyön yleistyminen ja suomalainen sosiaaliturva – Muutoksen vaikutukset kansainvälisen kokemuksen valossa

Tämä raportti tarkastelee matalapalkkaisen työn yleistymiseen liittyviä kysymyksiä erityisesti sosiaaliturvan näkökulmasta. Jo noin 30 vuotta jatkunut työmarkkinoiden polarisaatio on lisännyt sekä korkeapalkkaisten että matalapalkkaisten tehtävien määrää samalla kun keskipalkkaisten työpaikkojen osuus on pienentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet sekä yleinen työmarkkinoiden kehitys että sosiaaliturvaan tehdyt muutokset, jotka molemmat ovat vaikuttaneet matalapalkkatyön yleistymiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan matalapalkkatyötä kotimaassa sekä kansainvälisten esimerkkien valossa. Kohdemaiksi valittiin Iso-Britannia, Saksa, Alankomaat ja Tanska. Niissä kaikissa on toteutettu laajoja sosiaaliturvan ja työttömyysturvan uudistuksia, mikä tarjoaa nyt mahdollisuuden tehtyjen uudistusten vaikutusten analysoinnille. Ison-Britannian Universal Credit, Saksan Hartz-uudistukset, Alankomaiden velvoittava sosiaaliturva sekä Tanskan työreformin ensimmäinen vaihe ja työttömyysturva tulevaisuuden työmarkkinoille ovat kaikki käynnistyneet 2000-luvulla. Saksan Hartz-uudistusten myötävaikutuksella työttömyysaste on laskenut murto-osaan vuosituhannen alun tilanteesta, mutta samalla köyhyysriski on kasvanut puolitoistakertaiseksi. Universal Credit taas on kärsinyt heikosta toimeenpanosta ja samaan aikaan toteutetuista sosiaaliturvamenojen leikkauksista. Uudistus on kesken ja suuri joukko tuensaajista on ollut järjestelmän ongelmista johtuen suurissa vaikeuksissa. Tanskassa saadut kokemukset työmarkkinoiden uudistuksista vaikuttavat edellisiä myönteisemmiltä. Byrokratia- ja kannustinloukkujen purkaminen näyttää onnistuneen, ja lineaariseen malliin ja tulorekisterin käyttöön perustuva sosiaaliturva on taloudellisesti kannustava. Samalla se nojaa vahvaan henkilökohtaiseen kontaktiin, jonka avulla ihmisiä ohjataan ja velvoitetaan työn tekemiseen. Liite 1 Työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan vertailua Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Tanskass

Tiedon sitominen päätöksentekoon

Yhtäköyttä-hankkeessa (Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa) selvitettiin sitä, miten tuetaan kokonaisvaltaista tietopohjaista päätöksentekoa ja hyödynnetään paremmin seuranta-, tieto-, arviointi- ja tutkimusaineistoja. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut vain tuottaa jotain yksittäistä teknistä ratkaisua vaan miettiä tietojärjestelmien, toimintamallien ja eri toimijoiden roolien muodostamaa tehokasta kokonaisuutta, johdonmukaista menetelmää. Hankkeessa lähtökohtana olivat avoimen hallinnon ja avoimen tiedon periaatteet, koska avoimeen ympäristöön kehitettyjen ratkaisujen ajateltiin toimivan myös suljetussa ympäristössä, mutta suljetut ratkaisut eivät mahdollista avoimia käytäntöjä. Hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, haastateltiin kymmeniä hallinnon ja tutkimuksen asiantuntijoita ja toteutettiin useita maahanmuuttoon liittyviä kokeiluja, joilla kerättiin kokemuksia uusista käytännöistä valtioneuvostolta. Hankkeessa täsmennettiin tietotyötä painottavia periaatteita ja avoimen päätöksentekokäytännön sisältöä. Käytännön ratkaisuna avoimuuden tarpeisiin ja haasteisiin tunnistettiin laadullinen avoimuus. Tärkein yksittäinen suositus on jaetun ymmärryksen tavoittelu päätöksenteossa. Siinä pyritään avoimella osallistumisella kaikkien osapuolten näkemysten, arvojen ja käsitysten kuuntelemiseen, ymmärtämiseen ja kirjaamiseen. Tämä edellyttää useita, osittain tieteestä tuttuja periaatteita kuten avoimuutta, kritiikkiä, asiaperustaisuutta ja internetissä olevia pysyviä, päivittyviä aihesivuja. Tutkimustiedon kuuluvuus päätöksenteossa paranee paradoksaalisesti parantamalla myös ei-tieteellisen tiedon kuuntelemista ja analyysiä. Onnistuminen vaatii avoimen verkkotyötilan kehittämistä, johon yhdistetään useita tietotyön ja päätösvalmistelun toiminnallisuuksia

Matkailutoimialan työllisyys muuttuvassa toimintaympäristössä : Toimialapalveluiden teemaraportti

Matkailutoimialat muodostivat 2,7 prosenttia vuonna 2019 Suomen bruttokansantuotteesta, jolloin alat työllistivät 154 000 henkilöä ja osuus kaikista työllisistä oli 5,8 prosenttia. Matkailutoimialojen ammateissa työskentelevistä naisten osuus oli 71 prosenttia. Nuoria työskenteli erityisesti paljon pikaruokatyöntekijöinä, kahvila- ja baarimyyjinä sekä tarjoilijoina. Esimerkiksi pikaruokatyöntekijöistä 64 prosenttia oli 18–24 vuotiaita. Koronapandemia pahensi työvoimapulaa, ja entistä tärkeämpää on kiinnittää huomiota työn veto- ja pitovoimaan. Osa-aika-, vuoro-, ja vuokratyö on tyypillistä. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoimialalla osa-aikatyötä teki 40 prosenttia palkansaajista. Vuokratyö oli yleisintä majoitus- ja ravitsemistoimialoilla, jossa sitä teki kuusi prosenttia palkansaajista. Tulevaisuudessa ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa. Osaamistarpeet liittyvät toisaalta asiakaspalveluun ja toisaalta teknologian kehittymiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä demografisiin muutoksiin. Yhtäältä ala tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia, mutta on myös syytä kiinnittää huomiota työoloihin ja -hyvinvointiin sekä esimiestyöhön. Myös elinkeinoelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö on olennaista. Muissa Pohjoismaissa haasteet ovat samantyyppisiä. Alat työllistivät selvästi eniten Tanskassa, mutta osuus kaikista työllisistä oli suurin Islannissa. Tilastointierot vaikeuttivat vertailua

Sosiaaliturva työn murroksessa – palkkatyö, yrittäjyys ja toimeentulon riskit

Tämä raportti esittää, mitä haasteita työn murroksesta seuraa toimeentulon riskien, yrittäjäriskien ja sosiaaliturvan näkökulmasta, sekä miten näihin haasteisiin voitaisiin vastata. Yrittäjän ja palkansaajan sosiaaliturva laitetaan niin sanottuun triangeliin, jotta päästäisiin tarkastelemaan siirtymiä palkansaajasta yrittäjäksi, yrittäjyyden yhdistämistä palkkatyöhön ja sosiaaliturvan tarjoamaa suojaa näissä kohdin. Sosiaaliturvasta fokuksessa on erityisesti työttömyysturva, sillä sosiaaliturvaetuuksista siinä on eniten eroa yrittäjän ja palkansaajan välillä. Raportissa käydään läpi yrittäjyyden, palkkatyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista käsittelevää tutkimustietoa ja hallinnollisia dokumentteja, sekä tarkastellaan Iso-Britannian yleistukea (Universal Credit), Tanskan ja Ruotsin työmarkkinauudistuksia ja yrittäjien asemaa näissä uudistuksissa. Raportissa todetaan, että sosiaaliturvajärjestelmästä löytyviin ongelmiin, kuten komibityöläisten ja itsensätyöllistäjien ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, byrokratialoukkuihin ja itsensätyöllistäjien toisinaan heikkoihin mahdollisuuksiin vaikuttaa työnsä hinnoitteluun, pitäisi hakea ratkaisuja erilaisin kokeiluin, erilaiset tarpeet tunnistaen ja syntyvää tietoa systemaattisesti analysoiden. Työn murros lisää toimeentuloriskejä, minkä takia sosiaaliturvajärjestelmältä tarvitaan yksilöllistä tukea, joka suojaa sosiaalisilta riskeiltä mutta samaan aikaan sosiaaliturvan pitää edistää yritysten ja elinkeinojen uusiutumista. Raportti sisältää myös rahan, pääoman ja luovuuden käsitteiden uudelleenarvion ja hahmottelee tapoja, joilla nykyisiä käytäntöjä voitaisiin uudistaa uusien käsitteiden pohjalta niin, että ihmiset voisivat aiempaa täysipainoisemmin osallistua talouteen ja yhteiskuntaan