Redefining Humanity : Violence, Ritual and Political Power from the Western Zhou to the times of Confucius

Tämä tutkielman kohteena on Kongfutsen käsitys ihmisyydestä. Esitän, että se perustui Zhou-dynastian esi-isäkultin luomaan poliittiseem subjektiuteen, ja tulkintani perustaksi tutkinkin muutoksia rituaalisissa järjestelmissä, jotka toiminnallaan legitimoivat poliittista vallankäyttöä Zhou-dynastian perustamisen ja kevään ja syksyn -aikakauden päättymisen välillä (1045-476 eaa). Erityisen huomion kohteena on väkivallan käyttö, sekä konkreettisessa että symbolisessa muodossa, poliittisten yhteisöjen ja subjektien rajojen muodostamisessa. Tutkielman aineiston muodostaa kirjallisuuskatsaus sekä Kongfutsen sanomisia ja tekemisiä kuvaavan Lunyu -teoksen vanhin kerrostuma. Rituaalien ja rituaalisuuden kehitystä kuvaan Catherine Bellin ritualisaatio-käsitteen avulla. Bell näkee ritualisoinnin strategisena käyttäytymismuotona, jonka avulla toimijat voivat vaikuttaa itsensä, yhteisönsä ja ympäröivän maailman välisiin suhteisiin lisätäkseen omaa vaikutusvaltaansa näihin kaikkiin. Rituaalit ovat ennen kaikkea toimintaa, ja tämä toiminta toisaalta jäsentää tilaa kuvaamaan tiettyjä symbolisia valtasuhteita, ja toisaalta taas kirjoittaa nämä suhteet takaisin toimijoiden kehoihin. Zhou-dynastian esi-isäkultti perustui eliitin omaksumalle väkivallan monopolille. Dynastian synty ja sen tulevaisuus riippuivat molemmat tämän monopolin ylläpitämisestä, mikä tapahtui ravitsemalla sitä konkreettisesti ja symbolisesti lihalla, jonka hankkiminen ja kierrättäminen vaihtoverkostoissa oli eliitin identiteetin tae. Dynastian edetessä löyhään patrilineaaristen kulttien liittoon perustuva poliittinen järjestelmä ei kuitenkaan pystynyt säilyttämään sen yhtenäisyyttä. Niinpä 800-luvulta eaa alkaen eri toimijat yrittivät uudistaa rituaalijärjestelmää poliittisen vakauden saavuttamiseksi. Myös Kongfutsen ajattelu liittyy näihin uudistushankkeisiin. Hän pyrki luomaan uutta poliittista identiteettiä luopumalla vallan perinnöllisyydestä perinteisen sukulinjan merkityksessä, ja sen sijaan ohitti sen luomalla henkilökohtaisen yhteyden dynastian perustajakuninkaisiin kanssaihmistensä kautta. Kongfutse esitti, että yhteinen kulttuuriperintö loi perustan, jonka pohjalta yksilöt voivat rakentaa solidaarisuutta keskenään ja hylätä väkivaltaan perustuvan vallanperimyksen

The Welfare Effects of Health-based Food Tax Policy

This paper examines the effects of health-oriented food tax reforms on the distribution of tax payments, food demand and health outcomes. Unlike earlier work, we also take into account the uncertainty related to both demand estimation and health estimates and report the confidence intervals for the overall health effects instead of only point estimates. A sugar tax of 1 € / kg reduces the incidence of type 2 diabetes on average by 13% and it also leads to a reduction in coronary heart disease. The health effects appear to be most pronounced for low-income individuals, and the reforms may therefore reduce health inequality. This effect undermines the traditional regressivity argument against the heavy taxation of unhealthy food.sin taxes, food taxation, tax incidence, commodity demand, obesity, diabetes, coronary heart disease, bootstrapping

Part III. Can we turn back the clock or modify the adverse dynamics? Programme and policy issues: Influencing public nutrition for non-communicable disease prevention: from community intervention to national programme - experiences from Finland

A global health transition is currently underway. The burden of non-communicable diseases (NCDs) is increasing rapidly in the developing world, very much as a result of changes in lifestyles. In addition to changes in tobacco use and physical activity, major changes are taking place in diets, contributing greatly to the growing epidemic of NCD. Thus, a huge global public health challenge is how to influence the trends in diet and nutrition for effective global NCD prevention. The health transition took place rapidly in Finland after World War II and mortality from cardiovascular disease (CVD) was exceptionally high. The North Karelia Project was launched in 1972 as a community-based, and later as a national, programme to influence diet and other lifestyles that are crucial in the prevention of CVD. The intervention had a strong theory base and it employed comprehensive strategies. Broad community organisation and the strong participation of people were the key elements. Evaluation has shown how the diet (particularly fat consumption) has changed and how these changes have led to a major reduction in population serum cholesterol and blood pressure levels. It has also shown how ischaemic heart disease mortality in a working-age population has declined by 73% in North Karelia and by 65% in the whole country from 1971 to 1995. Although Finland is an industrialised country, North Karelia was rural, of rather low socio-economic level and with many social problems in the 1970s and 1980s. The project was based on low-cost intervention activities, where people's participation and community organisations played a key role. Comprehensive interventions in the community were eventually supported by national activities - from expert guidelines and media activities to industry collaboration and policy. Similar principles for nutrition intervention programmes could be used in developing countries, obviously tailored to the local conditions. This paper discusses the experiences of the North Karelia Project in the light of needs from the less-industrialised countries and makes some general recommendation

Motiivit rangaistuksen koventamis- ja lieventämisperusteina

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää rikoksentekijän motiivin vaikutusta rangaistuksen mittaamiseen. Tutkimusmenetelmäksi on valittu oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimus. Sen avulla selvitetään, mitä voimassaoleva oikeussäännöstö selvittää motiivien merkityksestä rangaistuksen mittaamisen näkökulmasta. Lähdeaineistona on käytetty oikeuskirjallisuutta, lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa, virallisjulkaisuja sekä erilaisia oikeustieteellisiä artikkeleita. Empiirisenä tutkimusaineistona on käytetty erityisesti Korkeimman oikeuden ja hovioikeuden ratkaisuja, mutta mukana on myös joitakin käräjäoikeuden sekä ulkomaisten tuomioistuinten ratkaisuja. Tutkielman alussa tarkastellaan motiivin eri määritelmiä. Tutkielmassa havaittiin, että oikeuskirjallisuuden määritelmät motiivista ovat hyvin moninaiset. Lisäksi motiivin erottaminen muista käsitteistä, erityisesti tarkoituksesta, luo oman haasteensa aiheen käsittelylle. Koska motiivit vaikuttavat rangaistuksen mittaamiseen ennen kaikkea laissa olevien koventamis- ja lieventämisperusteiden kautta, on tutkielman keskeisimpänä osana rasistisen koventamisperusteen, palkkion vastaanottamisen ja inhimillisen myötätunnon tarkastelu. Tavoitteena onkin ollut antaa kaikista näistä perusteista mahdollisimman kattava yleiskuva. Johtopäätöksenä havaittiin, että siinä missä rasistista koventamisperustetta ja inhimillistä myötätuntoa voidaan pitää hyvin perusteltuina ja tarpeellisina, on palkkiperuste sitä vastoin varsin vähämerkityksellinen ja tästä syystä varsin tarpeeton yleisenä koventamisperusteena. Lainsäädännössä mainittujen motiivien lisäksi motiivit voivat tulla huomioon otetuksi yleisen rangaistuksen mittaamista koskevan säännöksen nojalla. Tutkielmassa tarkastellaankin lainsäädännössä nimenomaisesti mainittujen koventamisperusteiden ohella muita sellaisia motiiveja, joita on pidetty oikeuskäytännössä tai oikeuskirjallisuudessa merkityksellisinä rangaistuksen mittaamisen näkökulmasta. Tutkielmassa havaittiin kuitenkin, että lopulta vain harvasta motiivista voisi olla yleiseksi mittaamiseen vaikuttavaksi lieventämis- tai koventamisperusteeksi

Obesity, insulin resistance and diabetes - a world-wide epidemic.

Obesity is now commonly defined in adults as a BMI > 30 kg/m2. The prevalence of obesity in established market economies (Europe, USA, Canada, Australia, etc.) varies greatly, but a weighed estimate suggests an average prevalence in the order of 15-20%. The prevalence in these countries generally shows increasing trends over time. Obesity is also relatively common in Latin America, but much less so in sub-Saharan Africa and Asia where the majority of the world population lives. Nevertheless obesity rates are increasing there as well and, more importantly, rates of diabetes are increasing even more quickly, particularly in Asian countries. The risks of type 2 diabetes mellitus in these countries tend to increase sharply at levels of BMI generally classified as acceptable in European and North American white people. There have been suggestions to adopt specific classifications of obesity in Asians (e.g. BMI 23 for overweight and 25 or 27 kg/m2 for obesity) and this will greatly affect the prevalence estimates of obesity worldwide (currently at about 250 million people). Particularly for health promotion purposes BMI may be replaced by a classification based on waist circumference, but also specific classifications for different ethnic groups may be necessary. The number of diabetics has been projected to increase from 135 million in 1995 to 300 million in 2025. Much of this increase will be seen in Asia. In summary, both obesity and type 2 diabetes are common consequences of changing lifestyles (increased sedentary lifestyles and increased energy density of diets). Both are potentially preventable through lifestyle modification on a population level, but this requires a coherent and multifaceted strategy. Such strategies are not developed or implemented. These developments point toward the great urgency to develop global and national plans for adequate prevention and management of obesity and type 2 diabetes mellitus

Arviointi kuvaohjelmien tarkastamista koskevan lainsäädännön vaikutuksista ja sen tavoitteiden toteutumisesta sekä alan kehitystoimista Euroopassa

Kuvaohjelmien tarkastamista koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Uudistuksessa elokuvien ja muiden kuvaohjelmien ennakkotarkastusjärjestelmä saatettiin perustuslain sananvapaussäännösten mukaiseksi. Uudistuksessa luovuttiin aikuisille esitettävien ja levitettävien kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta ja esittämistä ja levittämistä koskevat rajoitukset ulotettiin koskemaan vain alaikäisiä. Vuorovaikutteisiin kuvaohjelmiin säädettiin merkittäväksi ikärajasuositus. Opetusministeriön ja Valtion elokuvatarkastamon toimesta on laadittu arviointi uuden lainsäädännön vaikutuksista ja sen tavoitteiden toteutumisesta sekä alan kehitystoimista Euroopassa. Arvioinnin laatimista varten elokuvatarkastamo on tehnyt elokuva- ja videoalalla toimiville valmistajille, maahantuojille ja levittäjille ns. asiakaskyselyn, jossa kysymykset käsittelivät mm. kuvaohjelmien tarkastamista, ilmoitusvelvollisuutta sekä ikärajoja ja ikärajamerkintöjä. Lisäksi elokuva-tarkastamo on tilannut Tilastokeskukselta Kuluttajabarometri-tutkimuksen yhteydessä vastaavan kyselyn yleisöltä. Kyselyn ja tutkimuksen tuloksia on käytetty hyväksi tämän arvioinnin laatimisessa. Kyselyn ja tutkimuksen tulokset osoittavat, että uusi lainsäädäntö on käytännössä toiminut varsin hyvin eikä ole ilmennyt juurikaan tarvetta muuttaa sitä ja että lainsäädännön vaikutukset ovat varsin hyvin vastanneet hallituksen esityksen perusteluissa ennakoituja vaikutuksia. Lainsäädännön uudistuksella ei ole myöskään ollut ennakoimattomia yhteiskunnallisia haittavaikutuksia. Arvioinnista on noussut esille muutama toimenpiteitä edellyttävä yksityiskohta, jota ministeriössä ja elokuvatarkastamossa ryhdytään tarkemmin selvittämään