Eri sukupolvet uudistuvassa työelämässä : Mitä ammattiin opiskelevat nuoret odottavat työltä ja miksi?

Uudet sukupolvet haastavat perinteiset tavat toimia työelämässä. Hierarkkinen johtaminen ei enää toimi, ja työnantajalta vaaditaan joustavuutta ja avoimuutta enemmän kuin koskaan. Tällä hetkellä nuorimmat työntekijät kuuluvat Z-sukupolveen, joka tarkoittaa 1990-luvulla syntyneitä nuoria. 1980-luvulla syntyneet ovat puolestaan Y-sukupolvea, jota ennen syntyi X-sukupolvi (keskimäärin 1960- luvulla syntyneet). Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, mitä ammattiin opiskelevat Z-sukupolveen kuuluvat nuoret odottavat työelämältä. Nuorten vastauksia vertailtiin X-sukupolven ajatuksiin työelämästä ja selviteltiin, miten nuorten odotukset tällä hetkellä toteutuvat. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastattelun muodossa. Tutkimuksessa haastateltiin merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoita sekä X-sukupolven ammattilaisia. Tutkimuksen teoriaosuus muodostuu sukupolvien tutkituista eroista, nuorten arvoista ja johtamisen teorioista. Haastattelutuloksia verrataan teoriaosuuteen. Tutkimustuloksista selviää, että ammattiin opiskelevilla nuorilla on realistiset odotukset työelämältä. He arvostavat ennen kaikkea myönteistä työilmapiiriä ja mielekkäitä työtehtäviä. Suuria sukupolvien välisiä eroja ei tullut esiin, kyse on ennemminkin elämänvaiheesta. X-haastateltavat osoittautuivat kuitenkin hieman urakeskeisemmäksi kuin nuoret, sillä nuoret odottavat paljon vaihtelua ja uusia kokemuksia.New generations will challenge traditional ways of operating in working life. Hierarchical management is no longer working and employers are required to offer more flexibility and transparency than ever. At the moment, the youngest employees belong to generation Z, which consists of young people who are born in the 90's. Generation Y is born in the 80's, and generation X before that (around 1960). This thesis was to find out what vocational school students, which belong to generation Z, are expecting of working life. These youth's answers are compared to generation X's thoughts about working life and the aim was to investigate, how these expectations are fulfilled. The thesis was carried out as a qualitative research in the form of themed interviews. Interviewees of this study were studying business economics and nursing. In addition, workers from generation X were interviewed. The theoretical part of this study consists of the differences of the generations, young people's values and leadership theories. Interview results are compared with the theoretical part. Study results show that vocational school students have realistic expectations of working life. They appreciate positive atmosphere at work and meaningful duties. There's no substantial differences between the generations, it's more like about phases of life. Interviewees of generation X turned out to be more keen to traditional career path than youth's, who are expecting diversity and new experiences

Voices from the future: pioneers as a signal of change

There are several options, perspectives, and presentations for outlining the future. The key here is the question of change: what kind of change awaits us and how it will be achieved. In understanding change, the question is often approached in the light of weak signals and past trajectories, but change can also be anticipated through concreteness: by experimenting and producing artifacts or intangible assets that emerge from own goals and a mission. Thus, the aim is not to understand the future but to encounter it in a straightforward way: through a creating process. The progress of phenomena tends to follow a curve of development, beginning with the individuals, the pioneers, who are the ones creating the initiatives or who are the first to adopt them. These forerunners take the first step in a possible change to come. The aim of this study is to shed light on the future from the perspective of pioneering and pioneers: what are the characteristics of a pioneer and what kind of futures can be expected based on their views. The empirical part of the study is based on personal thematic in-depth interviews. An essential factor for the topic is the delimitation of the target group. In this study, 11 individuals were identified as pioneers and further, selected as respondents: they strive for change and actively conduct experiments according to their own vision. In addition, the target group was limited to persons whose activities include a self-sufficient aspect. There are 11 pioneering characteristics identified based on the interview material: 1) Personal resilience; 2) Network and charisma; 3) Spirituality and metaphors; 4) All instincts in use; 5) Perfect timing; 6) The miracle of unplanning; 7) Surrending to flow; 8) Licence to make mistakes; 9) Controlled anarchy; 10) Making impossible possible and 11) The playfulness. Further, the categories were analysed through a futures table analysis to derive futures images providing views for possible futures. Based on this, three futures images were pictured: “Pioneering-generalist” describing a strong, self-directed individual and a project-driven society; “Experimentalist” based on creativity, playfulness, and experimentation and “Techno-utopist” leaning on the unlimited technological resources and the integration of technology and human.Tulevaisuuksien hahmotteluun on olemassa useita vaihtoehtoja, näkökulmia ja esittämistapoja. Näissä kaikissa on kysymys muutoksesta: minkälainen muutos meitä odottaa ja miten se saavutetaan. Muutoksen ymmärtämisessä asiaa lähestytään usein heikkojen signaalien ja aiempien kehityskaarien valossa, mutta muutosta voi ennakoida myös konkretian kautta: kokeilemalla ja tekemällä asioita, jotka kumpuavat omista tavoitteista ja missiosta. Näin ollen tulevaisuutta ei pyritä niinkään ymmärtämään vaan siihen suunnataan suoraviivaisesti tekemisen kautta. Ilmiöiden yleistyminen seuraa yleisesti kehityskaarta, jonka alkupäässä ovat henkilöt, pioneerit, jotka luovat kyseiset asiat tai ottavat ne aivan ensimmäisenä käyttöön. Nämä edelläkävijät ottavat siis ensimmäisen askeleen mahdollisessa muutoksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on valottaa tulevaisuutta nimenomaan pioneriteetin ja pioneerien näkökulmasta: mitkä ovat pioneerin ominaisuudet ja minkälaiset tulevaisuudet meitä voi heidän näkemystensä perusteella odottaa. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu henkilökohtaisiin teemallisiin syvähaastatteluihin. Aiheen kannalta olennainen tekijä on kohderyhmän rajaus. Tässä tutkimuksessa vastaajiksi valittiin 11 henkilöä, jotka on tunnistettu edelläkävijöiksi: he pyrkivät muutokseen ja tekevät aktiivisesti oman visionsa mukaisia kokeiluja. Tämän lisäksi kohderyhmä rajattiin koskemaan henkilöitä, joiden toimissa on mukana omavaraisuutta edistävä näkökulma. Haastatteluaineiston perusteella pystyttiin tunnistamaan 11 ominaisuutta, jotka kuvaavat pioneriteettiä ja edelläkävijämäistä toimintatapaa: 1) henkilökohtainen resilienssi; 2) verkosto ja karisma; 3) henkisyys ja metaforat; 4) kaikkien aistien käyttäminen; 5) täydellinen ajoitus; 6) suunnittelemattomuuden ihme; 7) antautuminen flow-tilalle; 8) lupa tehdä virheitä; 9) hallittu anarkia; 10) mahdottoman tekemisen mahdolliseksi ja 11) leikkisyys. Tunnistetuista kategorioista johdettiin tulevaisuustaulukkoanalyysin avulla tulevaisuuskuvia, jotka tuottavat näkymiä mahdollisiin tulevaisuuksiin. Tältä pohjalta avautuu näkymä kolmeen tulevaisuuskuvaan: vahvan, itseohjautuvan yksilön ja projektiluonteisesti toimivan yhteiskunnan ”Pioneriteetti-yleisosaaja”; luovuuteen, leikkisyyteen ja kokeiluihin nojaava ”Kokeilija” ja rajattomiin teknologisiin resursseihin ja teknologian ja ihmisen sulautumiseen perustuva ”Teknologia-utopisti”

Metsäntutkimuksen myrskynsilmässä

Metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck on turhautunut Suomessa käytävään metsäkeskusteluun. Tutkijoiden ääni on pikkuhiljaa alkanut kuulua, mutta kuuluuko se vieläkään riittävän kovaa

Exiguobacterium sp. RB3 α-amylaasin ja Bacillus endo-β-1,4-glukanaasin puhdistus ja karakterisointi ja niiden vaikutus kauran ravintokuituvalmisteen viskositeettiin

Kaurapohjaiset elintarvikkeet ovat terveellisiä. Monet niiden terveyshyödyt johtuvat kauran liukoisen ravintokuidun suuresta β-glukaanipitoisuudesta. β-glukaanin terveysvaikutukset ovat riippuvaisia sen molekyylipainosta ja viskositeetista. Viskositeetilla on myös muuta merkitystä kaurapohjaisissa elintarvikkeissa kuten kaurajugurteissa ja kauramaidoissa. Aiemmassa Folafibre-tutkimusprojektissa oli tutkittu kaurakuidun folaattipitoisuuden (B9 vitamiini) kasvattamista fermentoimalla sitä eri mikrobeilla. Hyvin folaattia tuottaneet mikrobit myös alensivat kaurakuituvalmisteen viskositeettia, ja erittivät glykosyylihydrolaaseja ja/tai proteaasia. Oli kuitenkin jäänyt epäselväksi, olivatko entsyymit ainut syy viskositeetin alenemiseen, ja kuinka paljon kullakin niistä oli vaikutusta viskositeettiin. Lisäksi tämän alan kirjallisuudessa on pidetty epäselvänä, onko esim. tärkkelyksen ja β-glukaanin välillä jotain interaktioita jotka mm. nostavat niiden viskositeettia yli yksittäisten polymeerien viskositeetin summan. Näitä voitaisiin selvittää puhdistamalla viskositeettia alentaneista mikrobikannoista kyseiset entsyymit ja tutkimalla niiden vaikutusta kaurakuidun viskositeettiin. Yhdeksi mikrobiksi valittiin Exiguobacterium sp. RB3 kanta, koska em. syiden lisäksi tässä bakteerisuvussa esiintyy psykrofiilejä ja mikrobeja jotka voivat kasvaa korkeassa pH:ssa, jolloin sen erittämät entsyymit saattaisivat olla aktiivisia matalissa lämpötiloissa ja korkeassa pH:ssa, ja olla siten teollisesti kiinnostavia. Toiseksi mikrobiksi valittiin Bacillus sp. ABM5119, koska sitä oli käytetty monissa Folafibre-projektin tutkimuksissa. Työn tavoitteena oli puhdistaa Bacillus sp. ABM5119:n endo-β-1,4-glukanaasi, ja Exiguobacterium sp. RB3:n α-amylaasi ainakin siinä määrin, että ne ovat muista endoaktiivisista glykosyylihydrolaaseista ja proteaaseista puhtaita, ja sitten mitata puhdistettuja entsyymejä ja proteaasia käyttäen niiden vaikutus yhdessä ja erikseen keitetyn kaurakuituvalmisteen viskositeettiin. Lisäksi tavoitteena oli karakterisoida Exiguobacterium sp. RB3 amylaasin olennaisimmat biokemialliset ominaisuudet, sekvensoida sen geenin amylaasia koodaava alue, ja selittää sen ominaisuuksia myös sekvenssistä johdettavissa olevan tiedon perusteella. Keitetyn kaurakuitupreparaatin viskositeettia alentavat eniten α-amylaasi ja endo-β-1,4-glukanaasi. Proteaasi ei vaikuta kaurakuitupreparaatin viskositeettiin, kun kuitupreparaatti on keitetty. Endo-β-1,4-glukanaasi alentaa viskositeettia yhtä hyvin kuin β-1,3-1,4-glukanaasi. Synergiaa viskositeetin alentamisessa α-amylaasilla ja endo-β-1,4-glukanaasilla ei havaittu, mutta havaittiin että β-glukaani saattaa estää tärkkelyksen retrogradaatiota. Hyvin pienetkin entsyymiaktiivisuudet vaikuttavat viskositeettiin. Jos halutaan β-glukaanin viskositeetin ja siten terveysvaikutusten säilyvän, täytyy esim. kauramaidon valmistuksessa käytettävien entsyymivalmisteiden olla β-glukanaaseista hyvin puhtaita. Mikrobifermentaatioissa tapahtuvat viskositeetin alenemat johtuvat lähinnä mikrobien erittämistä glykosyylihydrolaaseista, ei niinkään esim. niiden metabolian sivutuotteista kuten happiradikaaleista. Exiguobacterium sp. RB3 α-amylaasi on rakenteeltaan Bacillus licheniformis α-amylaasin kaltainen glykosyylihydrolaasiryhmän 13 entsyymi. Se sitoo rakenteeseensa kolme kalsiumiatomia, ja kalsiumpitoisuus vaikuttaa sen aktiivisuuteen. Se on aktiivisimmillan pH alueella 5,0 – 7,5. Se sietää detergenttejä, toisin kuin eräs aiemmin karakterisoitu Exiguobacterium-α-amylaasi. RB3 α-amylaasin turnover number oli korkea, 29000 1/s. Exiguobacterium-suvun psykrofiilisessä haarassa esiintyy kahta eri α-amylaasia, joista yksi on tässä karakterisoitu, ja toinen on selvästi erilainen rakenteeltaan ja biokemiallisilta ominaisuuksiltaan

Stimuloivaa kansainvälisesti palkittua historianfilosofiaa

Arvosteltu teos: Postnarrativist philosophy of historiography / Jouni-Matti Kuukkanen. New York : Palgrave Macmillan, 2015

Korjuuasteen ja säilöntäaineen vaikutus maissisäilörehun koostumukseen ja käymislaatuun Suomen olosuhteissa

Maissia on perinteisesti viljelty Suomen olosuhteisiin verrattuna pidemmän ja lämpimämmän kasvukauden maissa. Tutkielman tarkoitus oli selvittää maissin kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutusta maissisäilörehun laatuun Suomessa. Tutkimus toteutettiin kasvukaudella 2017 osana laajempaa tutkimusta Viikin opetus- ja tutkimustilalla. Säilörehuun käytettiin katteellisesti viljeltyä P7326 (Pioneer) maissilajiketta. Kylvöpäivä oli 11.5.2017 ja korjuupäivät 6.9.2017 ja 1.11.2017. Säilöntä suoritettiin samana päivänä korjuun kanssa 1,5 litran laboratoriosiiloihin. Säilönnän yhteydessä otetuista säilörehun raaka- ainenäytteistä analysoitiin primäärinen ja sekundäärinen kuiva-aine, tuhka, tärkkelys, vesiliukoiset hiilihydraatit (sokerit), typpi ja liukoinen typpi sekä in vitro –sulavuus, jonka avulla laskettiin D-arvo. Eri aikoina korjatuille rehuille käytettiin osittain eri säilöntäaineita. Ensimmäisen korjuun rehu säilöttiin ilman säilöntäainetta, biologisella säilöntäaineella (Lactobacillus buchneri, Lactobacillus plantarum), happoseoksella (muurahaishappo, natriumformiaatti, propionihappo ja sorbiinihappo) sekä muurahaishapon kahdella eri annostustasolla. Jälkimmäisen korjuun rehu säilöttiin ilman säilöntäainetta, biologisella säilöntäaineella, happoseoksella, NaHe-säilöntäaineella (natriumnitriitti, heksamiini, natriumbentsoaatti) sekä BeSo-säilöntäaineella (natriumbentsoatti, kaliumsorbaatti). Säilörehusiilot avattiin 132 päivän kuluttua säilönnästä ja rehuista määritettiin aerobinen stabiilisuus sekä analysoitiin primäärinen ja sekundäärinen kuiva-aine, pH, typpi, ammonium-N, vesiliukoiset hiilihydraatit, maitohappo ja haihtuvat rasvahapot (VFA). Raaka-aineissa oli eroa korjuuajan mukaan. Myöhemmin korjatussa rehuraaka-aineessa oli suurempi kuiva- aine- ja tärkkelyspitoisuus kuin aikaisemmin korjatussa. Aikaisemmin korjatussa raaka-aineessa oli suurempi sokeripitoisuus kuin myöhemmin korjatussa. Säilöntäaineet paransivat aerobista stabiilisuutta verrattaessa painorehuun. Toisella korjuukerralla biologisesti, NaHe- sekä BeSo-säilötyt rehut olivat merkitsevästi aerobisesti stabiilimpia kuin painorehu. Ensimmäisellä korjuukerralla painorehussa ja biologista säilöntäainetta käytettäessä rehuun muodostui huomattavan paljon maitohappoa. Seos- ja muurahaishapporehuissa käymistä oli selvästi vähemmän ja niihin jäi paljon vesiliukoisia hiilihydraatteja painorehuun ja biologisesti säilöttyyn rehuun verrattuna. Osassa koekäsittelyjä oli etikkahappoa ja ammoniumtyppeä enemmän kuin laatuvaatimusten mukaan hyvälaatuisessa rehussa on. Rehujen hygieeninen laatu oli kuitenkin hyvä eikä voihappokäymistä havaittu. Suomessa kasvatetun maissin kuiva-ainepitoisuus on pienempi kuin kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu. Maissin kuiva-ainepitoisuuteen vaikuttaa kasvukausi, joka Suomessa on lyhyt. Lisätutkimusta suomalaisen maissisäilörehun vaikutuksesta syöntiin ja tuotokseen kaivataan, mutta hygieenisen ja ravitsemuksellisen laadun perusteella maissi voi olla hyvä säilörehukasvi Suomen olosuhteissa

Improving internet inter-domain routing scalability

Internetin alueiden välisen reitityksen skaalautuminen on nähty ongelmallisena jo vuosia. Sen välittömiä seurauksia ovat operaattoreille aiheutuvat suuret kustannukset ja tilanteen pahentuessa myös Internetin kasvamisen vaarantuminen. Tähän mennessä toteutetut parannukset ovat vain lieventäneet ongelmia tai viivästyttäneet niiden ilmenemistä. Reitittimien muistia pidetään suurimpana lähitulevaisuuden haasteena, koska reitittimien täytyy pystyä ohjaamaan sisääntulevat paketit nopeasti kohti jotakin jopa useista sadoista tuhansista verkoista. Tämä opinnäytetyö esittelee ongelma-alueen tunnistamalla suurimmat ongelmat sekä niiden perimmäiset syyt, ja kartoittaa näiden ongelmien tärkeyttä. Parannusmenetelmistä muutama oleellisin on esitelty ja analysoitu. Syvempi analyysi kohdistuu työssä ennen kaikkea reititinten muistintarvetta pienentävään Virtual Aggregation -menetelmään, jonka kantavana ideana on sallia virtuaalisten IP-osoiteprefixien käyttö yksittäisten verkkojen sisällä. Työ esittelee myös uuden tavan muodostaa ja käyttää näitä virtuaalisia IP-osoiteprefixejä ja vertailee sitä muihin nopean muistin tarvetta vähentäviin menetelmiin simuloimalla näitä Sprint operaattorin verkkotopologiassa. Simulointitulosten perusteella esittämämme menetelmä kykenee huomattaviin muistisäästöihin välttäen samalla joitain Virtual Aggregation -menetelmästä löydetyistä ongelmista. Menetelmän jatkokehitystä on myös mietitty simulointien pohjalta.For years inter-domain routing scalability has been seen as a problem which increases ISPs costs and may even decelerate the growth of the Internet. Few improvements have been made over the years, but they have only delayed the issue. Router memories (i.e. FIBs) are the most critical concern as they have to be fast and ever larger to handle great amounts of packets to possibly hundreds of thousands of networks. This thesis introduces the problem set by identifying the main issues and their root causes, as well as present analysis on their criticality. The improvement mechanisms are also considered by introducing and comparing few most relevant proposals. Deeper study and analysis in this thesis focuses on Virtual Aggregation which allows networks to individually lower their routers' memory load via the use of virtual IP address pre-fixes. Also, a new solution for allocating Virtual Prefixes and aggregation points for them is introduced and compared against other FIB shrinking mechanisms using extensive simulations on Sprint topology. As a result, the new solution is identified to save FIBs considerably while avoiding some drawbacks found in Virtual Aggregation. Further improvements to the mechanism are also considered although not tested

Solujen polarisaation vaikutus ihmisen aivojen endoteelisolujen endosytoosiominaisuuksiin

Blood-brain barrier (BBB) is a physical barrier between the blood and the brain. BBB restricts drugs transport from blood stream to the brain, which sets challenges in drug delivery to the brain. Nanoparticles can be utilized in drug delivery to the central nervous system (CNS). Nanoparticles are internalized via endocytosis. However it remains unknown which endocytic pathways are active in brain endothelial cells. The characterization of BBB cells would help light on the exact mechanism of nanoparticle delivery into the brain, which would enable the design of targeted nanoparticles to deliver drugs to the CNS. In present study we characterized human brain endothelial cells, hCMEC/D3, which are widely utilized as BBB in vitro model. As brain endothelial cells are polarized in vivo, the aim of the study was to demonstrate the cell polarization of hCMEC/D3 cells and to study the activity and functionality of different endocytic pathways as a function of cell polarization. The level of cell polarization in cells grown on transwell permeable supports was characterized at multiple timepoints with four different methods: transepithelial electrical resistance (TEER) measurement, lucifer yellow permeability assay, alkaline phosphatase expression and ZO-1 expression. To characterize hCMEC/D3 cells for the presence of specific endocytic pathways, proteins involved into each pathway were selected. Expression of these proteins at mRNA level was assessed by quantitative real-time polymerase chain reaction (qRT-PCR). For clathrin-mediated endocytosis, mRNA level of CHC protein was further correlated with the protein level of this protein, and the activity of clathrin-mediated endocytosis was analyzed by fluorescence activated cell sorting (FACS). Our results showed that hCMEC/D3 cells are best polarized after growing on transwell permeable support for 7 days. At the later timepoints, the cell polarization started to decrease, probably due to multilayer formation. We concluded that measuring TEER alone is not a reliable method to determine polarization status of the cells. mRNA levels of endocytosis-related proteins did not change remarkably as a function of cell polarization. In case of clathrin-mediated endocytosis, there was lack of correlation between CHC mRNA and protein level, but good correlation between mRNA level and activity of the pathway.Veriaivoeste on fyysinen este veren ja aivojen välillä. Veriaivoeste estää joidenkin lääkkeiden kulkeutumisen verenkierrosta aivoihin, mikä asettaa haasteita annosteltaessa lääkkeitä aivoihin. Nanopartikkeleita voidaan käyttää hyödyksi lääkkeiden kuljettamiseksi keskushermostoon. Nanopartikkelit kulkeutuvat soluihin endosytoosin avulla. Tarkkaan ei tiedetä, mitkä aivojen endoteelisolujen endosytoosireitit ovat aktiivisia. Veriaivoestesolujen karakterisointi voi auttaa löytämään oikean endosytoosimekanismin, johon nanopartikkeli voitaisiin kohdentaa ja näin saada lääkeaine kuljetettua keskushermostoon kohdennettujen nanopartikkelien avulla. Tässä tutkimuksessa karakterisoimme ihmisen aivojen endoteelisoluja, hCMEC/D3:a, joita on laajalti käytetty veriaivoesteen in vitro mallina. Koska aivojen endoteelisolut ovat polarisoituneet in vivo, tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa hCMEC/D3 solujen polarisoituminen sekä tutkia eri endosytoosireittien aktiivisuus ja toiminnallisuus polarisaation eri tasoilla. Puoliläpäisevällä kalvolla kasvatettujen solujen polarisaatioaste karakterisoitiin useassa aikapisteessä, neljää eri metodia käyttäen: transepiteelisen elektronisen resistanssin (TEER) mittaus, lucifer yellow permeaatio, alkaalisen fosfataasin ilmentyminen ja ZO-1:n todentaminen. hCMEC/D3 soluille tunnusomaiset endosytoosireitit määritettiin reitille ominaisien proteiinien avulla. Näiden proteiinien ilmentyminen tutkittiin mRNA-tasolla kvantitatiivisen reaaliaikaisen polymeraasiketjureaktion (qRT-PCR:n) avulla. Klatriiniriippuvaiselle endosytoosimekanismille ominaisen proteiinin, CHC:n, mRNA tuotantoa verrattin proteiinituotantoon ja tämän endosytoosimekanismin aktiivisuus analysoitiin fluoresenssiaktivoidun solulajittelun (FACS) avulla. Tulostemme perusteella hCMEC/D3 solut ovat parhaiten polarisoituneita, kun ne ovat kasvaneet 7 päivän ajan puoliläpäisevällä kasvatusalustalla. Tämän jälkeen polarisaatio heikkeni todennäköisesti siksi, että solut alkoivat kasvaa päällekkäin. Tulosten perusteella päättelimme, että TEER yksinään ei ole riittävä metodi määrittämään solujen polarisaatiota. Endosytoosiriippuvaisten proteiinien mRNA tasot eivät muuttuneet merkittävästi polarisaation muuttuessa. Klatriiniriippuvaisen endosytoosin kohdalla havaitsimme huonon korrelaation CHC:n mRNA ja proteiinituotannon välillä, mutta hyvän korrelaation proteiinin mRNA tuotannon ja endosytoosireitin aktiivisuuden välillä