A nationwide study on parathyroid carcinoma

Background: Parathyroid carcinoma (PC) is rare and diagnostically challenging. Reported outcomes are rather poor and the incidence might be increasing.Material and methods: We performed a nationwide study on all cases (n=32) diagnosed in 2000-2011 in Finland, and compared clinical and histopathological characteristics and outcome to atypical parathyroid (APA; n=28) and parathyroid adenomas (PA; n=72). The incidence in years 1955-1999 was compared to that in 2000-2013.Results: Preoperatively, calcium and parathyroid hormone concentrations were higher in PC compared to APA and PA (1.76, 1.56 and 1.44mmol/l, pPeer reviewe

Seikkailun kevät : Työssä jaksamista tukeva toimintakokonaisuus Kuopion kaupungin lastensuojelun perhetyöntekijöille

Opinnäytetyönämme järjestimme toimintapäiviä, joiden tarkoituksena oli tukea Kuopion kaupungin lastensuojelun perhetyöntekijöiden työssä jaksamista. Suunnittelimme ja toteutimme perhetyöntekijöille neljän kerran toimintapäi-väkokonaisuuden. Toimintapäivät toteutettiin keväällä 2010 Kuopion alueella. Toimintapäivien suunnittelun perustana käytimme elämyspedagogiikan ja seikkailukasvatuksen menetelmiä. Tavoitteemme oli seikkailun keinoin tukea työyhteisön hyvää ilmapiiriä sekä tarjota kokemuksia virkistymisestä erilaisten toiminnallisten harjoitteiden avulla. Tavoitteemme oli vaikuttaa sekä jokaisen yksittäisen työntekijän, että koko työyhteisön virkistymiseen. Toiminnan kautta pyrimme tarjoamaan myönteisiä yhdessä olemisen ja tekemisen ko-kemuksia, jotka jo sinällään tuovat myönteistä ilmapiiriä työyhteisöön. Teimme perhetyöntekijöille ennen toimintaa alkukyselyn ja viimeisen toimintakerran päätteeksi loppukyselyn. Lisäksi havainnoimme ryhmän toimintaa jokaisella toimintakerralla ja keräsimme heiltä suullisen palautteen jokaisen toimintapäivän lopuksi. Kyselytutkimus on vain suuntaa antava, koska kyselyihin ei saatu kaikilta osallistujilta vastauksia ja toisaalta kaikki alkukyselyyn vastanneet eivät olleet välttämättä mukana toimintapäivissä tai olivat mukana vain yhdellä kerralla. Kyselyt kuitenkin tukivat toimintapäivien suunnittelua ja osallistujilta saamaamme suullista palautetta sekä teke-miämme havaintoja. Kyselyiden vastauksista ilmenee, että perhetyön työyhteisö on pääosin kokenut keskuudessaan tavoitteiden mukaisia muutoksia. Toimintapäivät paransivat työssä jaksamista sekä työyhteisön ilmapiiriä.Abstract The aim of this thesis was to organize activities which support coping at work and the target group was child wel-fare workers who work in the family unit of the city of Kuopio. We planned and carried out a program of activities, which consist of four days, for the workers of the family working unit. The activity days of this thesis were orga-nized in spring 2010 in the surroundings of Kuopio. The activity days were based on methods of experience pedagogy and adventure education. Our aim was to enhance the good working atmosphere of the unit by means of adventure methods and provide the workers invigorating experiences by using different activities which improve well-being at work. Our aim was to invigorate every indi-vidual worker as well as the whole working community. We tried to offer positive experiences of being together and doing things together, which bring a positive atmosphere to the working community. Before the activities we carried out an initial inquiry and right after the last activity day we made the final inquiry. During the activity days we observed the activities of the group and we also got oral feedback. The results of the inquiries are only suggestive, because we did not get answers from all the workers and on the other hand all those workers who answered the initial inquiry did not necessarily take part in the activity days or only took part in one day. However, the inquiries supported planning the activity days and the feedback we got from the participants and the observations we made. When evaluating the answers to the inquiries, it turns out that the family working unit has undergone those changes which we were expecting. The activity days have improved both coping at work and the atmosphere of the working community

Palautejärjestelmän toimivuus työelämäpalveluissa

Jatkuva palautteen kerääminen on kiinteä osa työelämää. Kehittyvällä organisaatiolla on käytössään monenlaisia menetelmiä palautteen keräämiseen. Menetelmiä on osattava käyttää oikein. Systemaattisessa keruussa palaute kerätään samoista asioista säännöllisesti, toistuvasti sekä strukturoidusti, sovitulla rakenteella. Systemaattiseen palautteen keräämiseen ja sen raportointiin tarvitaan toimiva järjestelmä. Järjestelmän avulla tietoa palautteesta saadaan vietyä eteenpäin. Näin prosessi toimii hyvin. Tämän kehittämistyön teoria koostuu palautteesta, prosessijohtamisesta ja asiakaskokemuksesta. Lisäksi siinä kuvataan älykkään ja oppivan organisaation toimintatapoja. Kehittämistyössä tarkasteltiin Savon koulutuskuntayhtymän työelämäpalveluiden palauteprosessia kouluttajille tehdyn kyselyn avulla. Tarkastelussa olivat Aipal-, Opal- sekä lyhytkoulutuksista kerättävä palaute. Vastausprosentti kyselyssä oli 26,7 %. Hyvänä asiana koettiin, että palautetta on mahdollisuus käsitellä tiimeissä. Saatua palautetta arvostetaan ja se koettiin tärkeäksi osaksi oman työn kehittämistä. Saatu palaute mahdollistaa työn tai koulutuksen kehittämisen. Palautteen avulla voidaan käydä keskustelua työyhteisössä toiminnan kehittämiseksi ja sen avulla pystytään vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Tulokset kertoivat, että kaikki palautteen keräämiseen suunnitellut prosessit eivät ole toiminnassa käytännön tasolla. Eniten palautteen keräämisen kehittämisen tarvetta tuli esille lyhytkoulutusten palautteen keräämisprosesseissa. Kouluttajilla on niissä käytössä toisistaan eriäviä toimintatapoja ja -järjestelmiä. Myös erilaisia lomakkeita on käytössä. Palautteen keräämistä halusi kehittää 73 % vastaajista. Kehittämisasioiksi nousivat kyselyiden toiminnan ja käyttämisen yksinkertaistaminen sekä digitalisointi. Koettiin, että palautteen seuraamista tulisi kehittää esimer-kiksi luomalla sopivia ja ohjaavia palautemittareita. Lisäksi haluttiin saada yhtenäinen linja ja -toimintatapa koko koulutuskuntayhtymään.Continuous feedback collection has been an integrated part of work culture. An organization which is willing to develop its way of working has a wide range of methods to gather feedback. Those methods have to be used correctly on a regular basis with an agreed structure. For systematic feedback collection operating system is required. At its best the system will collect the information needed automatically and the information got from the questionnaire can be further developed. This thesis consists of the theory of feedback, process description and customer experience. It also describes intelligent learning organization and its practices. In this thesis I looked at Savo Consortium for Education Adult Education feedback process with the questionnaire made for the trainers of this school. The questionnaire was made to Aipal, Opal and short course trainers. Response rate was 26.7%. Good experience was felt that the feedback of the questionnaires can be gone through and handled with teams. People appreciate the feedback and it was seen as an important part of the developing process of trainer itself or the education. The feedback can be used in discussion in working place to develop the practices for training and thus be able to better meet the needs of working life. The results showed that all processes which were made to gather the feedback were not practical. The most potential need for the development of feedback was in short training organization. Trainers were using different types of systems and questionnaires also forms were in use. 73% of the responses were willing to develop the system to gather the feedback. Most potential development issues were harmonization of questionnaires and digitalization. There was also seen that people were willing to set and improve feedback metrics. In addition people are willing to have uniform standards and way of working within the whole organization

Eroaako tyypin 1 diabeteksen hoito­ta­sa­paino perus­ter­vey­den­huol­lossa ja eri­kois­sai­raan­hoi­dossa?

Lähtö­kohdat Tyy­pin 1 diabe­teksen hoi­don kehit­tä­minen on jää­nyt tyy­pin 2 diabe­teksen var­joon. Tutki­muksen tarkoi­tuk­sena on alueel­lisen poti­las­tie­to­jär­jes­telmän avulla ar­vioida tyy­pin 1 diabe­tes­po­ti­laiden hoi­don toteu­tu­mista ­pe­rus­ter­vey­den­huol­lossa ja eri­kois­sai­raan­hoi­dossa Pohjois-Kar­ja­lassa. Mene­telmät Pohjois-Kar­ja­lassa on alueel­linen avo­ter­vey­den­huollon ja eri­kois­sai­raan­hoidon yh­teinen poti­las­tie­to­jär­jes­telmä Me­diatri. Tieto­jär­jes­tel­mästä poi­mittiin yli 20-vuo­tiaiden tyy­pin 1 diabe­tes­po­ti­laiden (n = 1 053) diabe­tekseen hoi­toon liit­tyvät tie­dot vuo­silta 2013–2014. Tie­tojen perus­teella ar­vioitiin tyy­pin 1 diabe­teksen hoi­don ­to­teu­tu­mista maakun­nassa. Tu­lokset Tyy­pin 1 diabee­ti­koista 73 % oli perus­ter­vey­den­huollon ja 27 % eri­kois­sai­raan­hoidon seuran­nassa. ­Eri­kois­sai­raan­hoidon seuran­nassa olevat diabee­tikot olivat keski­määrin nuo­rempia, ja heis­tä 44 % oli al­le 30-vuo­tiaita. Perus­ter­vey­den­huol­lossa taas 68 % seuran­nassa ol­leista diabee­ti­koista oli 40–60-vuo­tiaita. Keski­mää­räinen HbA1c-taso vuo­sina 2013–2014 oli 8,20 % (66,0 mmol/mol) ja me­diaani oli 8,05 % (64,5 mmol/mol). Ko­ko aineis­tosta 17,9 % saa­vutti HbA1c-ta­voitteen < 7 % (53 mmol/mol). Perus­ter­vey­den­huollon ja eri­kois­sai­raan­hoidon seuran­nassa olevien HbA1c-kes­kiar­voissa ei ol­lut eroa (8,17 ± 1,34 % vs. 8,27 ± 1,44 %; NS). Insu­lii­ni­pumppua käyttä­neillä HbA1c-kes­kiarvot olivat pa­remmat kuin moni­pis­tos­hoitoa käyttä­neillä (7,91 ± 0,99 % vs. 8,23 ± 1,40 %; p = 0,047). Pää­telmät Pohjois-Kar­ja­lassa tyy­pin 1 diabe­testa sairas­tavien ai­kuisten glu­koo­si­ta­sa­paino oli pa­rempi kuin aiem­missa suoma­lai­sissa rapor­teissa. Kui­tenkin vain al­le viide­sosa tyy­pin 1 diabee­ti­koista saa­vutti hoito­ta­voitteen. ­Hoi­to­ta­sa­pai­nossa ei ol­lut eroja sen mu­kaan, oliko po­tilas eri­kois­sai­raan­hoidon vai perus­ter­vey­den­huollon seuran­nassa, ja asian­mu­kainen lääke­hoito to­teutui hoito­pai­kasta riippu­matta. Hoi­don laa­tua on osaltaan ­var­mis­tanut Pohjois-Kar­ja­lassa diabe­teksen hoi­dossa vuosi­kym­menten ajan toteu­tunut pitkä­jän­teinen ­pe­rus­ter­vey­den­huollon ja eri­kois­sai­raan­hoidon verkos­toyh­teistyö

Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi : ideoita avoimen väylän kehittämiseen

Esittelemme tässä julkaisussa Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa (2018–2021) tehtyä avoimen väylän kehittämistyötä, joka on osa korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta. Mukana kehittämistyössä on ollut 11 suomalaista yliopistoa. Jaamme kirjassa kokemuksia sekä hyviksi havaittuja käytänteitä, joista on hyötyä avoimen väylän uudistamisessa. Lopussa annamme myös suosituksia avoimen väylän kehittämiseksi. Kirja on tehty avoimen väylien suunnittelun tueksi yliopistojen tutkintokoulutuksesta vastaaville yksiköille ja avoimille yliopistoille sekä muille väylien kanssa työskenteleville tahoille, kuten vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Kyseessä on käsikirjamainen julkaisu, josta on helposti löydettävissä tietoa avoimen väylän päättäjille, suunnittelijoille, kehittäjille ja tutkijoille. Samalla se on yleistajuinen tietopaketti laajemmalle yleisölle – lukijalle, joka on kiinnostunut avoimen väylästä. Hankkeessa meitä on vienyt eteenpäin ajatus avoimen väylästä, joka avaa opiskelun ovet yhä useammalle koulutusta tavoittelevalle poistaen koulutuspolkujen umpikujia. Toivomme, että jakamistamme havainnoista ja päätelmistä on apua avoimen väylien kehittämistyössä osana koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä. Kiitos opetus- ja kulttuuriministeriölle rahoituksesta, jolla tämä kehittämishanke on ollut mahdollista. Kiitämme kaikkia avoimen väylän kehittämistä ja uudistamista innoittaneita ja tukeneita sekä jokaista tämän julkaisun kirjoitukseen, toimitustyöhön ja esilukuun osallistunutta ihmistä</p