KIELENKEHITYKSEN ERITYISVAIKEUTEEN JA DYSLEKSIAAN LIITTYVÄT KUULOHAVAINNON KÄSITTELYN POIKKEAMAT

Tässä artikkelissa esitellään kielenkehityksen erityisvaikeuden (SpecificLanguage Imparment, SLI) ja dysleksian tutkimusta pääasiassa englanninkielisissämaissa. Erään teorian mukaan SLI ja dysleksia ovat kehityksellisiäkielihäiriöitä, joissa kuuloinformaation prosessointitarkkuus on hidastunuttatai heikompaa kuin tyypillisesti kehittyvillä lapsilla. Artikkelin tarkoituksenaon kriittisesti tarkastella tätä teoriaa tukevia ja vastustavia tutkimustuloksiaja herättää keskustelua SLI:n ja dysleksian suhteesta sekä SLI- jadysleksiatutkimuksen nykyisistä suuntaviivoista.Asiasanat: Kielenkehityksen erityisvaikeus, dysleksia, kuuloinformaationkäsittelytarkkuus, behavioraaliset ja elektrofysiologiset mittaritKey words: Specifi c Language Impairment (SLI), dyslexia, auditory processing, behaviouraland electrophysiological measure

Language Development and Impairment in Children With Mild to Moderate Sensorineural Hearing Loss.

PURPOSE: The goal of this study was to examine language development and factors related to language impairments in children with mild to moderate sensorineural hearing loss (MMHL). METHOD: Ninety children, aged 8-16 years (46 children with MMHL; 44 aged-matched controls), were administered a battery of standardized language assessments, including measures of phonological processing, receptive and expressive vocabulary and grammar, word and nonword reading, and parental report of communication skills. Group differences were examined after controlling for nonverbal ability. RESULTS: Children with MMHL performed as well as controls on receptive vocabulary and word and nonword reading. They also performed within normal limits, albeit significantly worse than controls, on expressive vocabulary, and on receptive and expressive grammar, and worse than both controls and standardized norms on phonological processing and parental report of communication skills. However, there was considerable variation in performance, with 26% showing evidence of clinically significant oral or written language impairments. Poor performance was not linked to severity of hearing loss nor age of diagnosis. Rather, outcomes were related to nonverbal ability, maternal education, and presence/absence of family history of language problems. CONCLUSIONS: Clinically significant language impairments are not an inevitable consequence of MMHL. Risk factors appear to include lower maternal education and family history of language problems, whereas nonverbal ability may constitute a protective factor

Investigating Clear Speech Adaptations in Spontaneous Speech Produced in Communcative Settings

In order to investigate the clear speech adaptations that individuals make when communicating in intelligibility-challenging conditions, it would seem essential to examine speech that is produced in interaction with a conversational partner. However, much of the literature on clear speech adaptations has been based on the analysis of sentences that talkers were instructed to read clearly. In this chapter, we review methods for eliciting spontaneous speech in interaction for the purpose of investigating clear speech phenomena. We describe in more detail the Diapix task (Van Engen et al., 2010) and DiapixUK picture pairs (Baker & Hazan, 2011) which have been used in the production of large corpora investigating clear speech adaptations. We present an overview of the analysis of spontaneous speech and clear speech adaptations from the LUCID corpora that include spontaneous speech recordings from children, young and older adults

Phonetic categorisation and cue weighting in adolescents with Specific Language Impairment (SLI)

This study investigates phonetic categorisation and cue weighting in adolescents and young adults with Specific Language Impairment (SLI). We manipulated two acoustic cues, vowel duration and F1 offset frequency, that signal word-final stop consonant voicing ([t] and [d]) in English. Ten individuals with SLI (14.0–21.4 years), 10 age-matched controls (CA; 14.6–21.9 years) and 10 non-matched adult controls (23.3–36.0 years) labelled synthetic CVC non-words in an identification task. The results showed that the adolescents and young adults with SLI were less consistent than controls in the identification of the good category representatives. The group with SLI also assigned less weight to vowel duration than the adult controls. However, no direct relationship between phonetic categorisation, cue weighting and language skills was found. These findings indicate that some individuals with SLI have speech perception deficits but they are not necessarily associated with oral language skills

Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuksiin liittyvät päätökset vuonna 2017

Tässä raportissa analysoidaan vuoden 2017 aikana tehtyjä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta koskevia lupa- ja ilmoituspäätöksiä. Niiden perusteella luodaan kuva pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustoiminnasta kyseisenä vuonna. Tavoitteina on edistää lainsäädännön soveltamiskäytännön yhtenäisyyttä ja ohjata viranomaisten toimintaa, arvioida toiminnan nykytilaa ja tavoitteita sekä tunnistaa toiminnan kehittämistarpeita. Maaperän pilaantumisen syyt ja puhdistusmenetelmät sekä päätösten käsittelymaksut ja -ajat ovat pysyneet pääosin samana aiempiin vuosiin, mutta uusien ohjauskeinojen käyttöönotto näkyy kunnostustavoitteiden asettamisessa ja kestävien puhdistusmenetelmien yleistymisenä. Puhdistustoiminnan eri osa-alueilla tunnistettiin kehitystarpeita

Ampumaratojen luvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksista

Useimpien ulkona sijaitsevien ampumaratojen toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa ja ampumaratalain mukaista ampumaratalupaa. Toimivia ympäristöluvanvaraisia ampumaratoja on noin 500 kappaletta. Ympäristönsuojelulain uudistamisen kolmannessa vaiheessa ehdotettiin selvitettäväksi, voidaanko joidenkin ampumaratojen luvanvaraisuuden kynnystä muuttaa laukausmäärän, sijaintipaikan (etäisyys haittavaikutuksille alttiisiin kohteisiin) tai aselajin mukaan. Tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa, jota tarvitaan ampumaratojen ympäristöluvanvaraisuuden keventämismahdollisuuksien arvioimiseksi. Hankkeessa selvitettiin, voitaisiinko joidenkin ampumaratojen luvanvaraisuus siirtää hallinnollisesti kevennettyyn menettelyyn sekä millaiset muut keventämis- ja sujuvoittamismahdollisuudet olisivat mahdollisia. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan keventämiseen ja sujuvoittamiseen liittyviä hyötyjä ja haittoja. Selvityksessä tarkasteltiin viittä keventämisvaihtoehtoa: nykyinen lupajärjestelmä sujuvoitettuna, rekisteröintimenettely, uusi ilmoitusmenettely, BAT-raportin mukaisten ratojen siirtäminen kevyempään menettelyyn sekä eräiden ympäristövaikutuksiltaan vähäisten ratojen poistaminen kokonaan ennakollisten hyväksymismenettelyjen piiristä. Selvityksen mukaan kevyemmän menettelyn piiriin voisivat kuulua pääsääntöisesti ympäristövaikutuksiltaan vähäiset ampumaradat kuten tarkkuutuspaikat, yksittäisten ampumakilpailujen järjestäminen ja pienoiskivääreille ja pienoispistooleille tarkoitetut radat, joissa laukausmäärä on enintään 10 000 laukausta vuodessa. Kevyemmän menettelyn piiriin voisivat lisäksi kuulua kivääriradat, joilla ammutaan enintään 10 000 laukausta vuodessa ja joilla on käytössä teknisiä, haittojen muodostumista ennalta ehkäiseviä ratkaisuja tai toimintamalleja (esimerkiksi käytetään äänenvaimentimia ja/tai ammutaan konttiin käyttäen aliääniluoteja) ja jos rata ei ylitä valtioneuvoston päätöksessä ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) säädettyjä melun ohjearvoja. Keventämisen mahdollisia kriteereitä voisivat olla meluhaittojen osalta myös etäisyys asutukseen tai muuhun vastaavaan melulle herkkään toimintaa

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksiin liittyvät lupapäätökset vuonna 2014

Tässä raportissa analysoidaan vuoden 2014 aikana tehtyjä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta koskevia lupa- ja ilmoituspäätöksiä ja niiden perusteella luodaan kuva puhdistustoiminnasta kyseisenä vuonna. Tavoitteina on edistää lainsäädännön soveltamiskäytännön yhtenäisyyttä ja tehostaa lupaviranomaisten toimintaa, arvioida toiminnan nykytilaa ja tavoitteita sekä tunnistaa toiminnan kehittämistarpeita. Lisäksi raportin liitteenä on uudistettu asiakirjamalli, millaisia tietoja ympäristöviranomaisen tekemä lupa- tai ilmoituspäätös tulisi sisältää

Functional brain alterations following mild-to-moderate sensorineural hearing loss in children.

Auditory deprivation in the form of deafness during development leads to lasting changes in central auditory system function. However, less is known about the effects of mild-to-moderate sensorineural hearing loss (MMHL) during development. Here, we used a longitudinal design to examine late auditory evoked responses and mismatch responses to nonspeech and speech sounds for children with MMHL. At Time 1, younger children with MMHL (8-12 years; n = 23) showed age-appropriate mismatch negativities (MMNs) to sounds, but older children (12-16 years; n = 23) did not. Six years later, we re-tested a subset of the younger (now older) children with MMHL (n = 13). Children who had shown significant MMNs at Time 1 showed MMNs that were reduced and, for nonspeech, absent at Time 2. Our findings demonstrate that even a mild-to-moderate hearing loss during early-to-mid childhood can lead to changes in the neural processing of sounds in late childhood/adolescence

TOVARAMA – Toissijaisen ympäristövahinkovastuun rahoitusmallien vertailu

Hankkeen tarkoituksena on oikeusvertailun tulosten avulla tukea ympäristövastuun toissijaisen rahoitusjärjestelmän (TOVA-järjestelmän) uudistamis- ja kehitystyötä Suomessa. Hankkeen päätavoitteena on ollut tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa ja vaikutuksiin perustuvia arvioita TOVA-järjestelmän vaihtoeh-toisista toteuttamis- ja rahoittamistavoista. Tavoitteen toteuttamiseksi on kartoitettu kansainvälisestä vertailuaineistosta parhaita käytäntöjä ja ideoita (legal transplants) sekä sovitettu oikeusvertailuun perustuvia sääntelyinnovaatioita kansalliseen ympäristövastuun järjestelmään. Oikeudellisella ympäristövastuulla varaudutaan ympäristöriskien hallintaan sekä ympäristövahinkojen korvaamiseen ja korjaamiseen. Toissijainen ympäristövastuu tarkoittaa muun tahon kuin aiheuttajan vastuuta silloin, kun aiheuttaja on maksukyvytön, tuntematon tai tavoittamattomissa tai tätä ei muusta syystä saada täyttämään toimimisvelvollisuutta tai maksamaan kustannuksia. Käytännössä toissijainen vastuu merkitsee viime kädessä taloudellista vastuuta, toisin sanoen, kuka maksaa ympäristövastuun toteuttamisen kustannukset. Kyse on taloudellisen rasituksen kohdentamisesta, joka voidaan tehdä usealla vaihtoehtoisella tavalla. Hanke toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteistyönä pääosin vuoden 2019 aikana. Liite 1 Katsaus sääntelyyn vertailumaissa Liite 2 Liikenteen toissijaiset vastuut Liite 3 Webropol-kyselyn pohja ja yleiskuvaus kyselyn vastauksistaTämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä