Kansainväliset toimijat Afganistanissa : Tapaustutkimus Afganistanissa työskentelevien kansainvälisten toimijoiden koordinaatiotavoista ja keskinäisriippuvuussuhteista

Afganistan on maailmanpolitiikan ajankohtaisimpia näyttämöitä ja maassa työskentelee runsaasti erilaisia kansainvälisiä toimijoita. Toimijoiden keskinäinen koordinaatio ja sujuva yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä kokonaistavoitteen, maan vakauttamisen, saavuttamisen sekä kansainvälisen tuen perillepääsyn kannalta. Toimijoiden välinen koordinaatio ja yhteistyö ovat osoittautuneet haastavaksi Afganistanissa, kuten jo useilla kriisialueilla aiemmin. Tutkimuksessa keskitytään kansainvälisten toimijoiden koordinaatiotapojen sekä toimijoiden välillä ilmenevien riippuvuussuhteiden tutkimiseen Afganistanissa. Aihetta lähestytään kolmen toimijaryhmän avulla: diplomaattinen, kehitys- ja sotilaalliset toimijat. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten toimijaryhmien väliset koordinaatiotavat eroavat toisistaan ja millaisia keskinäisriippuvuuksia toimijaryhmien välillä esiintyy. Tutkimus osallistuu keskusteluun kansainvälisten toimijoiden keskinäisistä suhteista kriisinhallintaoperaatioissa. Aiheesta on kirjoitettu enenevässä määrin viimeisten 15 vuoden aikana, mutta aiheesta käyty teoreettinen keskustelu on tähän mennessä pysynyt rajoittuneena. Eräs tapa tutkia kansainvälisten organisaatioiden välisiä suhteita maailmanpolitiikan alalla on käyttää teoreettisena viitekehyksenä organisaatioteorioita. Tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat verkostoanalyysi ja resurssiriippuvuusteoria. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on pääosin kerätty haastattelemalla kansainvälisissä organisaatioissa työskenteleviä Afganistan asiantuntijoita. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tutkimus osoittaa, että vaikean turvallisuustilanteen ja muilla tavoin monimutkaisen toimintaympäristön seurauksena kansainvälisten toimijoiden koordinaatio on saanut verkostomaisia piirteitä. Diplomaattisen, kehitys- ja sotilaallisen toimijaryhmän välillä on painotuseroja erilaisten koordinaatiotapojen käytössä, mutta kaikille toimijaryhmille mahdollisuus muodollisten ja epämuodollisten sekä kahden- ja monenvälisten koordinaatiotapojen käyttöön on tärkeää. Kaikki toimijaryhmät näkevät koordinaation oman toimintansa kannalta välttämättömänä. Kansainväliset toimijat ovat voimakkaasti keskinäisriippuvaisia toisistaan, mutta riippuvuussuhteet saavat erilaisia muotoja eri toimijaryhmien välillä

Las locuciones parentéticas por lo que se ve y según parece como marcadores de evidencialidad : sus contextos sintácticos y funciones pragmáticas

Tutkielman aiheena on espanjan parenteettisten ilmausten según parece ja por lo que se ve evidentiaalisuus eli tiedonlähteen ilmaiseminen. Tavoitteena on selvittää ja vertailla ilmausten käyttöä ja merkityksiä: millaisissa syntaktisissa konteksteissa ne esiintyvät ja millaisia pragmaattisia funktioita niillä on. Työssä tarkastellaan myös niiden syntaktisten ja pragmaattisten ominaisuuksien välisiä mahdollisia yhteyksiä. Tutkimukseen valittiin juuri nämä ilmaukset, sillä molempien ytimenä on havaintoverbi, ja niitä on aiemmin käsitelty evidentiaalisuustutkimuksissa vähän tai vain yhdessä muiden parecer- ja ver-verbin sisältävien ilmausten kanssa. Aineistona on Real Academia Españolan nykytekstikorpuksesta CREA saadut esiintymät, joista suurin osa on kirjallisia tekstejä Espanjasta. Aineisto koottiin noudattaen CREAn tilastojakaumia esiintymien aihepiirien ja tekstilajien suhteen, koska haluttiin mahdollisimman todenmukainen ja monipuolinen kuva ilmauksista. Lopulliseen analyysiin valikoitui parenteettisuus- ja evidentiaalisuuskriteerien perusteella yhteensä 77 por lo que se ve ja 94 según parece -esiintymää. Tämä funktionaalisen ja kognitiivisen kielitieteen sekä evidentiaalisuustutkimuksen menetelmiin nojautuva synkroninen tutkimus on luonteeltaan laadullinen, vaikka joitakin lukuja esitetään analyysin tueksi ja vertailun pohjaksi. Evidentiaalisuusanalyysissä, jossa käytetään apuna kontekstia ja kontekstualisointeja, esiintymät luokitellaan kolmeen ryhmään: inferentiaaliseen eli puhujan omaan päättelyyn pohjautuvaan evidenssiin, reportatiiviseen eli muilta ihmisiltä saatuun tietoon ja yleiseen epäsuoraan tiedonlähteeseen. Näiden lisäksi tarkastellaan muita esille tulevia merkityksiä ja funktioita. Sekä según parece että por lo que se ve sijoittuvat aineistossa pääosin virkkeen keskelle ja harvemmin loppuun. Useimmiten ne esiintyvät myönteisessä väitelauseessa. Noin 40 % kummankin ilmauksen esiintymistä on päälauseessa; por lo que se ve sijoittuu kuitenkin useammin rinnasteiseen lauseeseen, kun taas según parece on selvästi yleisempi alisteisissa lauseissa, etenkin relatiivilauseissa. Samassa virkkeessä oleva predikaatti on lähes poikkeuksetta indikatiivissa ja usein preesensissä tai jossakin menneessä aikamuodossa. Subjekti on useimmiten yksikön ja harvemmin monikon 3. persoona. Tutkitut ilmaukset erotetaan yleensä pilkuilla ympäröivästä virkkeestä, ja niiden vaikutusala on tyypillisesti koko lause, mutta muutamissa tapauksissa ne määrittävät yksittäistä lauseenjäsentä. Tutkielma osoittaa ilmauksen por lo que se ve olevan inferentiaalinen yli puolessa tapauksista, kun taas reportatiivisia esiintymiä on vain alle 10 %. Según parece -esiintymistä sen sijaan melkein puolet on reportatiivisia ja yli viidesosa inferentiaalisia. Yleinen epäsuora tiedonlähde -kategorian osuus on molemmilla ilmauksilla noin kolmannes. Tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, joissa on todettu ver-ilmausten olevan useasti inferentiaalisempia ja parecer-ilmausten reportatiivisempia. Kontekstilla on suuri merkitys tapausten lähdetyyppejä tulkittaessa: toisinaan reportatiivisissa esiintymissä mainitaan eksplisiittisesti tiedonlähde, ja toisinaan inferentiaalisissa tapauksissa on näkyvissä jälkiä puhujan tai kirjoittajan päättelystä. Ilmauksilla on aineistossa muitakin funktioita kuten vastakkainasettelu, moniäänisyys ja episteeminen modaalisuus. Tässä tutkimuksessa ilmausten evidentiaalisten merkitysten ja syntaktisten ominaisuuksien välillä ei ole selviä yhteyksiä

JAK Inhibitors AG-490 and WHI-P154 Decrease IFN-γ-Induced iNOS Expression and NO Production in Macrophages

In inflammation, inducible nitric oxide synthase (iNOS) produces nitric oxide (NO), which modulates inflammatory processes. We investigated the effects of Janus kinase (JAK) inhibitors, AG-490 and WHI-P154, on iNOS expression and NO production in J774 murine macrophages stimulated with interferon-γ (IFN-γ). JAK inhibitors AG-490 and WHI-P154 decreased IFN-γ-induced nuclear levels of signal transducer and activator of transcription 1α (STAT1α). JAK inhibitors AG-490 and WHI-P154 decreased also iNOS protein and mRNA expression and NO production in a concentration-dependent manner. Neither of the JAK inhibitors affected the decay of iNOS mRNA when determined by actinomycin D assay. Our results suggest that the inhibition of JAK-STAT1-pathway by AG-490 or WHI-P154 leads to the attenuation of iNOS expression and NO production in IFN-γ-stimulated macrophages

Optimal Bioeconomic Multispecies Fisheries Management: A Baltic Sea Case Study

We assess cod, herring, and sprat fisheries in the Baltic Sea under different salinity conditions using a bioeconomic model with simple predation functions. We compare the current fishing policy to an optimal policy under two different salinity conditions, which have a link to climate change. The fishery of these species is not at the most profitable level. If the fishing mortalities are lower, economic return will be greater in the long run. A lower fishing mortality for cod, which allows time for individuals to grow and achieve a higher economic value and reproduction potential, would result in the recovery of the cod stock. Under a high salinity level, which leads to better conditions for cod recruitment, the cod stock has a better chance to recover even without a decrease in fishing mortality. Therefore, fishery management is even more important under conditions of low salinity, which are likely to prevail in the future due to changing climate.This extended abstract is based on a full article that has been published originally in Marine Resource Economics, volume 27, pp. 115-136, and published here with a kind permission of the journal. Link to the full article: http://marineresourceeconomics.com/doi/abs/10.5950/0738-1360-27.2.115. This study is part of the Nordic Centre of Excellence project "Nordic Centre for Research on Marine Ecosystems and Resources under Climate Change" (NorMER) supported financially by the Nordforsk Top-Level Research Initiative (TFI), NordForsk Project number 36800

Deciphering downstream gene targets of PI3K/mTOR/p70S6K pathway in breast cancer

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>The 70 kDa ribosomal protein S6 kinase (<it>RPS6KB1</it>), located at 17q23, is amplified and overexpressed in 10–30% of primary breast cancers and breast cancer cell lines. p70S6K is a serine/threonine kinase regulated by PI3K/mTOR pathway, which plays a crucial role in control of cell cycle, growth and survival. Our aim was to determine p70S6K and PI3K/mTOR/p70S6K pathway dependent gene expression profiles by microarrays using five breast cancer cell lines with predefined gene copy number and gene expression alterations. The p70S6K dependent profiles were determined by siRNA silencing of <it>RPS6KB1 </it>in two breast cancer cell lines overexpressing p70S6K. These profiles were further correlated with gene expression alterations caused by inhibition of PI3K/mTOR pathway with PI3K inhibitor Ly294002 or mTOR inhibitor rapamycin.</p> <p>Results</p> <p>Altogether, the silencing of p70S6K altered the expression of 109 and 173 genes in two breast cancer cell lines and 67 genes were altered in both cell lines in addition to <it>RPS6KB1</it>. Furthermore, 17 genes including <it>VTCN1 </it>and <it>CDKN2B </it>showed overlap with genes differentially expressed after PI3K or mTOR inhibition. The gene expression signatures responsive to both PI3K/mTOR pathway and p70S6K inhibitions revealed previously unidentified genes suggesting novel downstream targets for PI3K/mTOR/p70S6K pathway.</p> <p>Conclusion</p> <p>Since p70S6K overexpression is associated with aggressive disease and poor prognosis of breast cancer patients, the potential downstream targets of p70S6K and the whole PI3K/mTOR/p70S6K pathway identified in our study may have diagnostic value.</p

Impaired WNT signaling and the spine-Heterozygous WNT1 mutation causes severe age-related spinal pathology

Background: WNT signaling plays a major role in bone and cartilage metabolism. Impaired WNT/beta-catenin signaling leads to early-onset osteoporosis, but specific features in bone and other tissues remain inadequately characterized. We have identified two large Finnish families with early-onset osteoporosis due to a heterozygous WNT1 mutation c.652T>G, p.C218G. This study evaluated the impact of impaired WNT/beta-catenin signaling on spinal structures. Methods: Altogether 18 WNT1 mutation-positive (age range 11-76 years, median 49 years) and 14 mutation negative subjects (10-77 years, median 43 years) underwent magnetic resonance imaging (MRI) of the spine. The images were reviewed for spinal alignment, vertebral compression fractures, intervertebral disc changes and possible endplate deterioration. The findings were correlated with clinical data. Results: Vertebral compression fractures were present in 78% (7/9) of those aged over 50 years but were not seen in younger mutation-positive subjects. All those with fractures had several severely compressed vertebrae. Altogether spinal compression fractures were present in 39% of those with a WNT1 mutation. Only 14% (2/14) mutation -negative subjects had one mild compressed vertebra each. The mutation-positive subjects had a higher mean spinal deformity index (4.0 +/- 7.3 vs 0.0 +/- 0.4) and more often increased thoracic kyphosis (Z-score > + 2.0 in 33% vs 0%). Further, they had more often Schmorl nodes (61% vs 36%), already in adolescence, and their intervertebral discs were enlarged. Conclusion: Compromised WNT signaling introduces severe and progressive changes to the spinal structures. Schmorl nodes are prevalent even at an early age and increased thoracic kyphosis and compression fractures become evident after the age of 50 years. Therapies targeting the WNT pathway may be an effective way to prevent spinal pathology not only in those harboring a mutation but also in the general population with similar pathology. (C) 2017 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Dual Specificity Phosphatase 1 Regulates Human Inducible Nitric Oxide Synthase Expression by p38 MAP Kinase

The role of dual specificity phosphatase 1 (DUSP1) in inducible nitric oxide synthase (iNOS) expression in A549 human pulmonary epithelial cells, J774 mouse macrophages and primary mouse bone marrow-derived macrophages (BMMs) was investigated. iNOS expression was induced by a cytokine mixture (TNF, IFNγ and IL-1β) in A549 cells and by LPS in J774 cells, and it was inhibited by p38 MAPK inhibitors SB202190 and BIRB 796. Stimulation with cytokine mixture or LPS enhanced also DUSP1 expression. Down-regulation of DUSP1 by siRNA increased p38 MAPK phosphorylation and iNOS expression in A549 and J774 cells. In addition, LPS-induced iNOS expression was enhanced in BMMs from DUSP1(−/−) mice as compared to that in BMMs from wild-type mice. The results indicate that DUSP1 suppresses iNOS expression by limiting p38 MAPK activity in human and mouse cells. Compounds that enhance DUSP1 expression or modulate its function may be beneficial in diseases complicated with increased iNOS-mediated NO production

Night Awakening in Infancy : Developmental Stability and Longitudinal Associations With Psychomotor Development

Fragmented sleep is common in infancy. Although night awakening is known to decrease with age, in some infants night awakening is more persistent and continues into older ages. However, the influence of fragmented sleep on development is poorly known. In the present study, the longitudinal relationship between fragmented sleep and psychomotor development (Bayley Scales of Infant and Toddler Development [Bayley-III]; Bayley, 2009) was investigated in infants with (>= 3 night awakenings, n = 81) and without fragmented sleep (Peer reviewe

Näkökulmia laadukkaaseen oppimiseen ja aluekehitykseen

Näkökulmia laadukkaaseen oppimiseen ja aluekehitykseen –artikkelikokoelma on järjestyksessään kolmas Näkökulmia-julkaisu, jonka toimittamisessa TALO-hanke on ollut mukana. Se on jatkoa vuosina 2006 ja 2007 julkaistuille teoksille Näkökulmia ammatilliseen kasvuun sekä Näkökulmia opettajuuteen ja asiantuntijuuteen. Julkaisun artikkelit ovat vuonna 2007 Lahden ammattikorkeakoulussa järjestetyn T&Kosaamisen -seminaarisarjan sekä Päijät-Hämeen korkeakoulujen yhteisen tiedepäivän Lahti Science Dayn antia. Artikkelikokoelma jakaantuu kolmeen teemaan: 1) laadukas oppiminen, 2) osaamisen kehittäminen ja 3) aluekehitys. Ensimmäisen teeman artikkelit käsittelevät laadukasta oppimista opiskelijan, opettajan ja koulutusorganisaation näkökulmista. Toisen teeman artikkeleissa osaamisen kehittämistä tarkastellaan yksittäisen koulutusohjelman toteutuksen ja sen arvioinnin sekä koko organisaation osaamisen johtamisen ja HRM-työn näkökulmista. Viimeisen teeman artikkelit käsittelevät tutkimus- ja aluekehitystyötä ammattikorkeakouluissa sekä innovaatiotoimintaa osaamisen, tiedon ja voimavarojen yhdistämisenä

Aidosti yhdenvertaiset, Yhdenvertaisuuslain arviointi

Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden yhdenvertaisuuslain tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja eri syrjintäperusteiden saattaminen yhtenäisen oikeussuojan piiriin kaikilla elämänalueilla. Tämän hankkeen tehtävänä oli selvittää uudistuksen onnistumista. Lainsäädännön tasolla moni tavoitteista on onnistunut ja lain keinovalikoimaa pidetään hyvänä. Eri syrjintäperusteet on huomioitu aiempaa paremmin ja sääntelyä on yhdenmukaistettu. Myös työelämän yhdenvertaisuuden edistä-misvelvoitteen laajentamista pidetään myönteisenä kehityksenä. Kaikki syrjintäperusteet eivät kuitenkaan ole vieläkään täysin yhdenmukaisessa asemassa. Aineiston perusteella lakia ja sen mahdollisuuksia ei myöskään tunneta riittävän hyvin. Ilmeistä on, että uusi yhdenvertaisuuslaki on lisännyt yhdenvertaisuusasioiden näkyvyyttä ja lisännyt syrjintätapausten esiin tulemista. Ilmeistä on myös, että osa syrjinnästä jää edelleen piiloon ja tunnistamatta. Yleisenä haasteena on edelleen valvontaviranomaisten resurssien puutteellisuus. Suurimmat haasteet lain tavoitteiden toteutumiselle liittyvät täytäntöönpanoon ja siihen, miten eri syrjintäperusteilla tapahtuva syrjintä valikoituu eri oikeussuojakanaviin. Haasteita voidaan osittain purkaa lainsäädäntöä uudistamalla ja yhdenvertaisuuden edistämisen voimakkaammalla ohjauksella.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä