Sosiaalipäivystys Suomessa : Kartoitus sosiaalipäivystystoiminnan järjestämisestä ja toiminnasta

Kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestäminen on osa sosiaalihuollon lakisääteisiä tehtäviä. Sosiaalipäivystystä järjestetään ympärivuorokautisen kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi erilaisissa sosiaalisissa kiire- ja hätätilanteissa, asiakkaan iästä tai asuinpaikkakunnasta riippumatta. Sosiaalipäivystyksiltä edellytetään myös varautumista yllättäviin kriisitilanteisiin ja osallistumista psykososiaalisen tuen tarjoamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa kuntia sosiaali-päivystystoiminnan järjestämisessä ja kehittämisessä sekä sosiaalitoimen valmiussuunnittelutyössä. Sosiaalipäivystykset ovat olleet valtakunnallisesti toiminnassa viimeistään vuodesta 2007 lähtien. Toiminnan järjestämisessä on alusta alkaen ollut alueellisia eroja maantieteellisistä ja väestöpohjaan liittyvistä syistä. Sosiaalipäivystysten toiminnan järjestämistä on Suomessa kuvattu pirstaloituneeksi, eikä saatavilla ole tietojärjestelmiä toiminnan säännöllistä seurantaa ja laadunarviointia varten. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiin syksyllä 2018 yhteistyössä Valviran, aluehallintovirastojen sekä viiden erva-alueen sosiaalipäivystyksen kanssa selvitystyö sosiaalipäivystysten toiminnan laaja-alaiseksi kartoittamiseksi Manner-Suomessa. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää kattavasti, miten kunnat järjestävät lakisääteisen sosiaalipäivystystoimintansa. Tavoitteena on myös selvittää sosiaalipäivystystyön tilannetta sairaaloiden päivystysten yhteydessä sekä kartoittaa päivystysten valmiuden ja varautumisen tasoa. Tulosten perusteella sosiaalipäivystys on järjestetty kattavasti koko Manner-Suomessa, mutta järjestämistapa vaihtelee alueittain merkittävästi. Järjestämistapojen moninaisuus asettaa edelleen haasteita selkeän kokonaiskuvan muodostamiseksi ja sosiaalipäivystystoiminnan valtakunnallisen tilanteen arvioimiseksi. Valtakunnallisesti toiminnan järjestämisen ja laadun vertailua hankaloittaa myös yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen puute. Sosiaalipäivystysten alueellisen ja sisällöllisen toiminnan havaittiin kuitenkin kehittyneen lainsäädännön viitoittamaan suuntaan viime vuosien aikana

Vertaistukea blogista : verkkoympäristön mahdollisuus nuoren osallisuudessa

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kehittää sosiaalista mediaa työkaluksi nuorten kanssa työskentelyyn. Toteutin opinnäytetyön kehittämiskokeiluna vertaistukiryhmäblogin erityisoppilaille. Koska kohderyhmänä olivat alaikäiset, oli heidän osallistumiseensa pyydettävä huoltajilta kirjallinen lupa. Opinnäytetyöni tavoitteena oli osallistaa nuoria blogitoimintaan ja saada heitä jakamaan ajatuksiaan blogissa. Blogin sisältö koostui nuorten esiin tuomien ajatusten perusteella. Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö. Se koostuu tiedon keruusta, blogin rakentamisesta ja toteutusvaiheesta sekä kirjallisesta työstä. Toiminnan lopuksi tuotin nuorille kyselyn, jossa pyrin saamaan vastausta kysymyksiin miten blogi heidän mielestään toimi sekä miten blogia voisi käyttää koulussa. Kysyin lomakkeella myös millä keinoilla nuoret pitävät yhteyttä muihin nuoriin.Purpose of the thesis was to develop a social media tool for working with young people. I carried out the thesis development experiment peer group blog pupils with special needs. Since the target group consisted of minors, their participation had to ask guardians consent in writing. The aim of my thesis was to involve young people to a blog activity, and to get them to share their thoughts on the blog. The contents of the blog was composed on the basis of the ideas raised by young people. My thesis is a functional thesis. The study consists of collecting information, blog, build and implementation phases, as well as the written work. At the end or activities, i made a questionnaire for young people, in which I tried to get answers to questions on how to blog in their opinion works, and how blogs can be used in school. I also asked how young people keep in touch with other young people

Itse arvioidun sosiaalisen aseman ja perheen sosiaalisen taustan yhteys yhdeksäsluokkalaisten kouluun kiinnittymiseen

Sosiaalinen perhetausta on yhteydessä nuorten koulumenestykseen ja koulutusvalintoihin. Sosiaalisen aseman ja nuoren kouluun kiinnittymisen välisestä yhteydestä on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa, etenkin nuorten oman näkemyksen tavoittavilla mittareilla tarkasteltuna. Kouluun kiinnittymisen taustatekijöiden tuntemus on tärkeää, sillä vahvan kouluun kiinnittymisen on havaittu muun muassa edistävän koulutuksellista sinnikkyyttä sekä ennakoivan koulumenestystä ja siirtymistä peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen. Tämän artikkelimuotoisen pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko nuorten sosiaalisen aseman ja kouluun kiinnittymisen välillä yhteyttä. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa tekijöistä, jotka ovat yhteydessä suomalaisten nuorten kouluun kiinnittymiseen. Tutkimuksessa käytettiin aineistoa, joka on alun perin kerätty vuonna 2014 oppimisen ja hyvinvoinnin yhdistävään hankkeeseen nimeltä Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle: Osaaminen, motivaatio ja hyvinvointi (MetrOP). Kyselytutkimuksen vastaajina toimivat Helsingin metropolialueen 14 kunnan yhdeksäsluokkalaiset nuoret (N=7 738). Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä keski- ja hajontalukuja. Kouluun kiinnittymisen yhteyttä selittäviin tekijöihin tarkasteltiin ryhmäkeskiarvojen avulla ja analyysimenetelmänä käytettiin varianssianalyysiä (Anova). Kaikki analyysit toteutettiin sukupuolittain jaoteltuina. Tulosten perusteella yhdeksäsluokkalaiset nuoret olivat melko hyvin kouluun kiinnittyneitä, eikä tyttöjen ja poikien kiinnittymisen vahvuudessa ollut eroa. Sosiaalisen aseman todettiin olevan yhteydessä kouluun kiinnittymiseen. Itse arvioitu korkea sosiaalinen asema merkitsi molemmilla sukupuolilla vahvempaa kouluun kiinnittymistä. Tytöillä vanhempien korkea koulutus ja pojilla vanhempien työssäkäynti olivat yhteydessä vahvempaan kiinnittymiseen. Muista tekijöistä koulusta saatu tuki vahvisti ja pinnaaminen heikensi kouluun kiinnittymistä molemmilla sukupuolilla. Pojilla maahanmuuttajatausta oli yhteydessä kiinnittymiseen. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kouluun kiinnittyminen on monitahoinen ilmiö, johon on yhteydessä useita itsenäisiä tekijöitä. Voidaankin päätellä, että mitä useampia riskitekijöitä nuoren koulupolulle kasautuu, sitä todennäköisemmin hän myös kiinnittyy huonosti kouluun. Myönteisillä sosiaalisilla koulukokemuksilla voidaan vahvistaa nuorten kouluun kiinnittymistä. Tuloksia voidaankin hyödyntää esimerkiksi nuorten kouluhyvinvoinnin ja opetustyön kehittämisessä

Tulevaisuuden ylläpitomalli toiminnanohjaustietojärjestelmän muuttuessa - case Puolustusvoimat

Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea muutosprosessia osallistavalla skenaariotyöskentelyllä. Opinnäytetyöllä luotiin vaihtoehtoiset skenaariot toiminnanohjausjärjestelmän ylläpitotyön tulevaisuudesta Puolustusvoimille ja osallistettiin henkilöstö vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien arviointiin. Opinnäytetyössä tutkittiin muutoksen kohteena olevaa toimintaa ja muutoksen vaikutusta toiminnan eri osa-alueisiin. Erityisesti haluttiin huomioida teknologia muutoksen ajurina. Skenaarioiden pohjalta tavoitteena oli luoda ehdotuksia toiminnan kehittämisen tueksi. Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan toiminnan muutosta, muutosprosessia, muutosajureita ja mahdollistajia sekä muutoskohteeseen kytkeytyen digitalisaatiota ja tietotyötä. Opinnäytetyö on tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koottiin puolistrukturoiduilla asiantuntijahaastatteluilla. Haastattelujen analyysin perusteella luotiin kuva nykyisen toiminnan haasteista ja muutoksen jälkeisestä tulevaisuudesta, jossa digitalisaatiota hyödynnetään toiminnanohjausjärjestelmän ylläpito- ja pienkehitystyössä. Asiantuntijahaastatteluissa nousi esiin nykyisen toiminnan ongelmakohtina päätöksentekoprosessien kankeus, integraation puute ja toiminnan siiloutuminen. Nykytilan vahvuuksina pidettiin osaavaa ja sitoutunutta henkilöstä sekä määriteltyjä prosesseja, joiden mukaan toiminnan pitäisi tapahtua. Harva haastateltavista osasi vielä arvioida digitalisaation hyväksikäyttöä konkretian tasolla. Toivottuna tulevaisuuskuvana pidettiin yhtenäistä, asiantuntijuuteen perustuvaa organisaatiota, jonka johto toimii yksiselitteisesti ja nopeasti. Haastattelujen perusteella luotiin skenaariot, joissa ajureina toimivat digitalisaation hyväksikäyttö sekä ylläpito- ja pienkehitystyössä toimivan organisaation rakenne. Skenaarioita validointiin sähköisellä kyselyllä. Toivotuimmaksi skenaarioksi nousi skenaario, jossa organisaatio on yhdistetty ja digitalisaation hyväksikäyttö on laajaa. Kyselyn tuloksissa nousi esiin ristiriita skenaarioiden toivottavuuden ja todennäköisyyden välillä. Toivotuin skenaario ei ollut yksiselitteisesti todennäköisin, mikä osoittaa muutoksen monimutkaisuuden ja vaikutuksien laajuuden. Opinnäytetyössä esitetään kuusi ehdotusta ylläpito- ja pienkehitystoiminnan kehittämiseksi mm. toimintaa organisoimalla ja muutokseen osallistumalla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muutosprosessissa vaikutusten tarkastelu vaihtoehtoisten tulevaisuuksien, skenaarioiden, avulla tekee näkyväksi vaikutusten monimuotoisuuden ja auttaa ennakoimaan muutosprosessin vaikutuksia. Lähestymistavan voi ajatella olevan laajemminkin hyödynnettävissä

KUOLEVAN POTILAAN HOITO, Opas palvelutalon henkilökunnalle

TIIVISTELMÄ Kallio, Anne; Latomaa, Suvi & Ollila, Piia. Kuolevan potilaan hoito, opas palvelutalon henkilökunnalle, Oulu, kevät 2011, 99 s + 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sai-raanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas kuolevan potilaan hoidosta palvelutalo Lumilyhdyn henkilökunnalle. Tuotteen tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoa, luoda työyhteisöön yhteneväiset hoitokäytännöt ja kehittää kuolevan potilaan hoidon laatua palvelutalossa. Oppaassa oleva tieto on koottu asiantuntijalähteistä, Käypä hoito -suosituksista, tutki-muksista sekä alan kirjallisuudesta. Opas syntyi tuoteprosessin vaiheiden mukaisesti kehittämistarpeen tunnistamisesta tuotteen viimeistelyyn ja arviointiin. Tuoteprosessin ensimmäisessä vaiheessa tietojenkeruusta saatu aineisto käsiteltiin sisällön analyysiä käyttäen. Opas viimeisteltiin yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kuolevan hoitotyötä ohjeistava opas, jota voidaan hyö-dyntää myös hoidon suunnittelussa. Oppaaseen sisältyvät alueet kuolevan potilaan fyy-sisestä, henkisestä ja hengellisestä huolenpidosta, omaisten tukemisesta sekä monikult-tuurisuuden huomioimisesta. Yhtenäiset hoitokäytännöt ohjaavat hoitohenkilökuntaa johdonmukaiseen työskentelyyn kuolevan potilaan parhaaksi. Opas annettiin palvelutalon käyttöön niin paperiversiona kuin sähköisessä muodossa, jotta sitä on käytäntöjen muuttuessa mahdollista päivittää. Asiasanat: kuolevan potilaan hoito, saattohoito, tuoteprosessi, hoitotyö, huolenpito, opasABSTRACT Kallio, Anne; Latomaa, Suvi & Ollila, Piia. Taking Care of a Dying Patient, guide for nursing home staff. Oulu, spring 2011. 99 p. + 6 appendices. Language: Finnish Diaconia University of Applied Sciences, Diak North, Oulu. Degree programme in nursing, Degree: Registered nurse The aim of this thesis was to produce a guide of Taking Care of a Dying Patient for the staff of Lumilyhty nursing home (Finland). The goal of the product was to increase the staff’s knowledge, to create combining nursing procedures for the work community and to develop the quality of a dying patient´s nursing in the nursing home. The information for the guide is gathered from professional sources, Käypä hoito recommendations, research and literature on the field. The guide was made according to the phases of the product process from identification of the development need to finishing and evaluation the product. At the first phase of the product process, the material that was received from the information gathering was processed using content analysis. The guide was finished with co-operation of the nursing home staff. The result of this thesis was a guide of taking care of a dying patient that can also be used for organizing nursing. The guide contains areas of a dying patient´s physical, psychological and spiritual well-being, supporting the relatives and considering multicultural aspects. Combining nursing procedures guides the nursing staff to coherent action for the best of the dying patient. The guide was given to staff in writing as well as in an electronic form, so it can be updated if procedures change. Keywords: taking care of a dying patient, palliative care, product process, nursing, care, guid

Association between Finnish 9th grade students’ school connectedness, subjective social status in school and objective social status

publishedVersionPeer reviewe