Muutoskriittiset tekijät - Tapaustutkimus yritysostojen jälkeisestä integraatioprosessista

MUUTOSKRIITTISET TEKIJÄT Tapaustutkimus yritysostojen jälkeisestä integraatioprosessista Tutkimuksen tavoitteet: Tämä tutkimus toteutettiin toimeksiantona lukuisten yritysostojen jälkeisessä integraatiovaiheessa olevalle ICT-alan toimijalle koskien käynnissä olevaa yrityksen toiminnan uudelleenjärjestelyä ja toimintamallien yhtenäistämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa käynnissä olevan muutoksen kannalta muutoskriittiset tekijät liikkeenjohdon ja muutosjohtamisen näkökulmasta. Metodologia: Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena yhden tapauksen tapaustutkimuksena. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto muodostuu 23:sta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin kohdeyrityksen viidessä eri maantieteellisessä toimipisteessä kahtena eri ajankohtana. Haastatellut henkilöt edustivat yrityksen työntekijöitä, esimiehiä ja ylintä johtoa. Teemahaastatteluita täydentävänä aineistona tutkimuksessa hyödynnettiin yrityksen ylimmän johdon kanssa käytyjä keskusteluita, sekä kahdessa henkilöstön koulutustilaisuudessa suoritettua havainnointia. Tutkimuksen tulokset: Aineiston analysoinnin myötä tunnistamani muutoskriittiset tekijät olivat nykyisen muutostavoitteen ja vision monimuotoinen tulkitseminen henkilöstön keskuudessa, organisaation eri osien välisten rajapintojen puute tai toimimattomuus, uutta tavoitteen mukaista toimintamallia tukevien järjestelmien puuttuminen sekä muutostavoitteiden monimuotoisesta tulkitsemisesta aiheutuva paikallisten käytäntöjen muodostuminen. Näiden tekijöiden taustalla aineistoon perustuvan tulkinnan myötä näkisin vaikuttavan muutosta ohjaavan ydintiimin koordinaatioon liittyvät heikkoudet. Näiden heikkouksien selvittämisen näkisin mielenkiintoisena jatkotutkimuksen aiheena kohdeyrityksessä

Seudullista kansalaisosallistumista jäljittämässä tiedon yhteistuottamisen keinoin

This article analyses an ongoing process of knowledge co-production concerning the role of citizens and participation in strategic city-regional planning, and discusses the theoretical and practical knowledge that results from the process. In knowledge co-production involving urban planning experts and researchers, three things stand out as key to successful outcomes: an ongoing dialogue between scientific and practical understanding, knowledge production as an accumulative process, and constructive criticism as a dynamism that pushes the frontiers of practical understanding. Based on our initial empirical findings about citizenship and participation on the city-regional level, we suggest that the role of broad value- and issue-based deliberation concerning the long-term aims of urban environment could be a fruitful starting point for discussions between citizens, experts and politicians within emerging city-regions.Peer reviewe

Community resilience and cultural sustainability in two Finnish urban neighbourhoods

This study explores how urban cultural environments, and particularly their cultural provision and forms of participation, can foster cultural sustainability in urban communities, namely neighbourhoods. Conceptually, the article situates cultural sustainability within the concept of community resilience to facilitate an understanding of the everyday lives of residents and concerns residents' expectations of the cultural environment and opportunities for cultural participation in two case neighbourhoods in Jyväskylä Finland. Drawing on the mixed-methods approach of the study our findings show that different cultural activities and communities can be central to promoting sustainable urban development. Community resilience as a sense of belonging like neighbourhood-related identity and also as a sense of ownership of place seems strong in various ways, and relation to the cultural participation can be identified. However, from urban cultural policy perspective, the low-threshold participation and opportunities for grassroots cultural activity seem an underexploited resource in the cities, especially when the concept of sustainability is under consideration. Moreover, the negotiation and communication between community actors and public officials deserves a lot of attention while the implementation of urban cultural policy is on focus. From urban cultural policy perspective, it is important to find new ways to measure the direct and indirect impacts of policies. According to findings of the study holistic analysis of residents, actors and institutions viewpoints helps us to understand the practises and processes related to community resilience. All this deserves multidisciplinary research and joint reflection. This approach assists to make sense of how urban cultural policy and cultural participation can support community resilience at community level

Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 4 : Johtopäätökset: juhlavuoden perintö

Tässä raporttikokonaisuutemme johtopäätösosiossa tiivistämme Suomi 100 -juhlavuotta koskevan tutkimushankkeemme tulokset ja esitämme näkemyksemme juhlavuoden perinnöstä. Tavoitteenamme on ollut tuottaa näkemys Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Juhlavuosi jättää seuraaville juhlavuosille esikuvaksi laajan osallistamisen toimintamallin, joka kuvaa avoimuudessaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa vuonna 2017. Yhtäältä juhlavuosi mahdollisti monenlaista, mutta toisaalta sen avulla ei suuremmin korostettu mitään erityistä suomalaista yhteiskuntaa koskevaa aihetta. Juhlavuodella ei pyritty muokkaamaan suuria kansallisia kertomuksia tai kerääntymään kansakuntana voimakkaasti yhteen. Juhlavuoden ohjelma ja sävy tukevat moniaineksisen suomalaisen kansallisen identiteetin rakentamista jatkossakin. Juhlavuosi osoitti, että valtiollisen juhlavuoden yhteydessä voi käsitellä myös aikaisempaa arkisempia, pienimuotoisempia ja iloisempia aiheita osana suomalaisuutta. Suomi 100 näyttäytyy ensisijaisesti mahdollistavana ja monimuotoisena ”hyvän fiiliksen” juhlana. Osallisuuden kokemuksia tarkastellessa juhlavuosi näyttäytyy kutsuvana mutta hetkellisenä ilmiönä. Onnistunut ja iloinen juhlavuosi osoitti, että suomalaiset tulevat tarvittaessa edelleen varsin hyvin toimeen keskenään tai vähintäänkin antavat toisilleen tilaa

Impacts of the Finland 100 anniversary year: Part 4 : Conclusions: legacy of the centenary

In the conclusions of the overall report we summarize the results of our research project on the Finland 100 anniversary year and present our reflections on the legacy of the centenary. Our objective has been to produce a picture of the impacts of the centenary on the Finnish society and its different actor groups. The Finland 100 anniversary year will leave as an example for future anniversary years an operating model based on broad participation which in its very openness is depictive of the functioning of Finnish society in 2017. The centenary did enable a wide range of actions, but on the other hand it did not really highlight any special theme in relation to the Finnish society. The centenary did not endeavor to reshape the great national stories or strongly bring the nation together. The program and tone of the anniversary year support the building of a national Finnish identity from a diversity of ingredients in the future as well. The anniversary year showed that the celebrations of a national centenary can also deal with smaller, more mundane and more cheerful aspects of Finnishness. The Finland 100 anniversary year presents itself first and foremost as an enabling and diverse “feel-good” celebration. In view of inclusion, the centenary comes across as an inviting but temporary phenomenon. The successful and cheerful anniversary year showed that Finns still can, if need be, get along with each other quite well or at least give each other space

Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 3 : Teema: Identiteetit ja imago

Tässä raportissa tarkastelemme Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia ja kytköksiä kansalliseen identiteettiin ja Suomen maakuvaan. Analysoimme, millainen juhlavuoden merkitys oli suomalaisuudelle ja Suomesta muodostuvalle kuvalle. Tarkastelemme juhlavuoden toiminnan ja kokemusten pohjalta muodostuvaa kuvaa suomalaisten merkittävinä pitämistä asioista ja suomalaisuudesta sekä sitä, miten juhlavuoden aikainen kansainvälinen toiminta asemoitui suhteessa maakuvatyöhön ja aikaisempiin käsityksiin Suomesta. Juhlavuosi ennemmin toisti ja täydensi kuin haastoi suomalaista identiteettiä ja Suomi-kuvaa. Juhlavuoden avoin toimintatapa ja profiloimattomuus mahdollistivat laajan suomalaisuuteen liittyvien aiheiden kirjon käsittelyn. Silti kansalaiset eivät kokeneet, että juhlavuosi olisi vaikuttanut merkittävästi kuvaan suomalaisuudesta. Maakuvatyön kannalta juhlavuosi oli yksi huippukohta maakuvatyön jatkumossa. Juhlavuoden vaikutus itsenäisyyden juhlimisen tapoihin oli rajallinen, mutta juhlinnan sävyssä on saattanut tapahtua muutoksia kevyempään ja iloisempaan suuntaan. Henkilökohtainen ja yksilöllinen kokemus suomalaisuudesta oli juhlavuoden jälkeen myönteinen, mutta juhlavuodella ei näytä olleen laajempaa koettua vaikuttavuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Silti juhlavuoden avoin ja demokraattinen toimintatapa oli viesti sellaisenaan ja kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta vuonna 2017

Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 1 : Johdanto, Teema: Yhteistyö ja organisoituminen

Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia käsittelevä raportointimme koostuu Johdannosta, kolmesta Teemaraportista sekä Johtopäätöksistä. Tämä raportoinnin ensimmäinen osa sisältää Johdannon ja ensimmäisen Teemaraportin. Johdannossa esittelemme raportoinnin tehtävän: tuotamme kokonaisnäkemyksen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Johdannossa vertailemme myös juhlavuotta kansainvälisiin esimerkkeihin sekä aikaisempiin itsenäisyyden juhlavuosiin. Tavoitteiltaan Suomi 100 -juhlavuosi ei merkittävästi eroa aikaisemmista juhlavuosista, mutta nostammekin huomion kohteeksi juhlavuoden osallistavuutta ja avoimuutta tavoitelleen uudenlaisen toimintatavan ja sen toimivuuden. Yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevässä teemaraportissa kysymme, mikä oli juhlavuoden merkitys siihen osallistuneiden toimijoiden organisoitumiselle ja yhteistyölle. Toteamme, että juhlavuoden aikaansaama innostus yhteistyösuhteiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi onnistuttiin hyödyntämään juhlavuosiorganisaation toimesta. Juhlavuoden myötä vahvistuneet yhteydet ja verkostot ovat pääosin edelleen olemassa ja uudelleen aktivoitavissa. Esimerkkejä juhlavuoden pitkäaikaisista vaikutuksista yhteistyösuhteisiin ja verkostoitumiseen on löydettävissä, mutta vaikutusten todentaminen laajemmassa mittakaavassa on silti vaikeaa. Yhteistyön pitkäjänteisessä edistämisessä juhlavuoden ainutkertaisuus näyttäytyy ongelmallisena. Julkaisu on päivitetty 20.10.2020 (s. 58 taulukko 3)

Core‐Selective Silver‐Doping of Gold Nanoclusters by Surface‐Bound Sulphates on Colloidal Templates: From Synthetic Mechanism to Relaxation Dynamics

publishedVersionPeer reviewe