In-memory analytics and business intelligence tool selection

Muistinvaraisessa analysoinnissa käsiteltävä data ladataan kokonaan tietokoneen RAM-muistille, josta se on nopeasti raportointityökalujen hyödynnettävissä. Muistinvaraista analysointiteknologiaa hyödyntävät raportointityökalut ovat yleistyneet markkinoilla huimaa vauhtia. Markkinoille tulleiden uusien valmistajien lisäksi myös perinteiset raportointityökalutoimittajat ovat lisäämässä kilvan kyseistä teknologiaa tuotteisiinsa. Diplomityössä tutkitaan muistinvaraisen analysoinnin hyödyntämistä liiketoimintatiedon hallinnan raportointityökaluissa ja sitä, miten käytetty muistiteknologia voi vaikuttaa raportointityökalun valintaan. Työn tärkeimpänä tavoitteena on lisätä ymmärrystä muistinvaraiseen analysointiin liittyen. Ensin työssä perehdytään raportointityökaluihin ja muistinvaraiseen analysointiin liittyvään teoriaan, jonka jälkeen samoja asioita käsitellään case-esimerkin avulla. Muistinvaraisia liiketoimintatiedon hallinnan raportointityökaluja markkinoidaan usein erittäin nopeasti implementoitavina koko tiedonjalostusketjun kattavina raportointiratkaisuina. Ideana on ladata kaikki tarvittavat tiedot suoraan lähdejärjestelmästä raportointityökalun muistiin, jolloin vältyttäisiin paljon aikaa ja rahaa vievältä ETL/DW-projektilta. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole järkevä vaihtoehto kuin korkeintaan hyvin pienissä, maksimissaan muutaman lähdejärjestelmän ympäristöissä. Muistinvaraisia raportointityökaluja on viisainta käyttää perinteisen tietovaraston päällä tehokkaina esityskerroksen sovelluksina. Tulevaisuudessa raportointityökalut tulevat mitä todennäköisimmin yhdistelemään sekä perinteisten kovalevyihin perustuvien raportointityökalujen sekä uusien muistinvaraisten raportointityökalujen parhaita puolia. Käyttämällä muistinvaraisia raportointityökaluja tietovaraston päällä saavutetaan tietojen erittäin nopeat hakuajat ilman muuhun toteutukseen liittyviä haasteita esimerkiksi tiedon siiloutumiseen liittyen. Vaikka RAM-muistin hyödyntäminen ei tuo kuin nopeusetua perinteiseen kovalevyyn verrattuna, käytännössä tämä etu on ratkaiseva: Tiedon nopea saatavuus on mahdollistanut uudenlaisten raportointityökalujen toteuttamisen, joissa etenkin tiedon visualisointi on aivan eri luokkaa perinteisiin liiketoimintatiedon hallinnan raportointityökaluihin verrattuna. /Kir1

Hajakuormituksen vaikutukset järvien ja jokien kalastoon ja ekologiseen tilaan

Julkaisussa väärä ISBN-numero. Oikea ISBN-numero: 978-951-776-564-0

The maternal effects on Pikeperch (Sander lucioperca) larvae depend on temperature

We studied the influences of female pikeperch (Sander lucioperca) length and growth (i.e., maternal effects) on the length of hatched and starved larvae as well as on larval starvation resistance in two different temperature conditions (mean temperatures 13.2 and 17.9 degrees C). The data included fertilised eggs and reared larvae from 21 individuals caught during the spawning season from eutrophic Lake Pyhajarvi in Finland. The length of the hatching larvae was dependent on female size but also on water temperature and on the potential energy the female had invested on reproduction. Maternal effects seemed to also influence the timing of larvae growth, and larvae that were large at hatching grew less on mere yolk sac reserves, and vice versa. Female length had a positive effect on the larval starvation resistance but only under cold conditions. The results suggest that higher temperature might reduce the advantage the larvae from large females get for starvation resistance.Peer reviewe

Merenkurkun ahvenkantojen rakenne ja kalastuksen vaikutukset

Merenkurkun rannikkoalueen merkitys kaupallisessa ahvenenkalastuksessa on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Enimmillään Vaasan ja Mustasaaren vesialueelta, tilastointiruudulta 23 on kalastettu yli 20 % rannikon kaupallisesta ahvensaaliista. Ahveneen kohdentuva vapaa-ajankalastus, sekä verkolla että aktiivivälinein vavalla tai pilkillä on myös suosittua, mutta saalismääristä ei ole tarkkaa tietoa. Ahvenen pyynnin suhteellisen merkityksen lisääntyessä tarvitaan lisätietoja ympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusten ymmärtämiseksi ja toisaalta kalastuksen säätelemiseksi, jotta ahvenkantoja voidaan käyttää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kaupallisesta pyynnistä hankittujen saalisnäytteiden sekä erillisten pilkki- ja katiskanäytteiden avulla arvioitiin Merenkurkun alueen ahventen kasvua ja ikärakennetta sekä verrattiin sitä aiempiin saatavilla oleviin aineistoihin Merenkurkusta ja Saaristomereltä. Kaupallisessa pyynnissä suurin osa ahvenista saadaan saaliiksi verkoilla. Ahvenen rysäkalastus on vähäisempää. Vapaa-ajankalastajat pyydystävät ahvenia pääasiassa verkoilla ja vapavälineillä. Verkko- ja rysäpyynnin ahvensaaliissa runsaammin edustettuna ovat viisivuotiaat ja vanhemmat ahvenet ja siten ne ovat ehtineet kutea 2‒3 kertaa ennen saaliiksi päätymistään. Koiraat tulevat pienempinä sukukypsiksi kuin naaraat ja jäävät suuremmalla todennäköisyydellä pienikokoisiksi ja hidaskasvuisemmiksi kuin naaraat. Verkkopyynnissä saalis koostuu enimmäkseen naarasahvenista, koska pääsääntöisesti ne ovat nopeakasvuisia ja kasvavat pyyntikokoon. Vanhemmissa ikäryhmissä, yli kuusivuotiaissa ahvenissa kasvu näyttää hidastuvan, joka voi johtua siitä, että nopeakasvuiset yksilöt tulevat pyydetyksi varhaisemmin kuin hidaskasvuisemmat, ja yli 6-vuotiaissa on pääasiassa hidaskasvuisia yksilöitä jäljellä. Sukutuotteiden kehittämiseen vaadittava energiamäärä myös osaltaan hidastaa kasvua. Kaupallinen ahvenen pyynti Merenkurkun alueella ei tutkimuksen aineiston perusteella kohdistu iän tai koon puolesta sukukypsyyttä saavuttamattomiin yksilöihin, eikä sillä näin ollen voi katsoa olevan evolutiivisesti suuntaavaa vaikutusta aikaisempaan ja pienikokoisempana lisääntymiseen. Ahventen kasvuun, lisääntymistuottoon ja lopulta kannan kokoon ja saaliisiin vaikuttavat huomattavissa määrin veden lämpötila ja ravintotilanne. Lämpiminä vuosina kasvu on nopeaa ja vuosiluokasta muodostuu vahva. Ahvensaaliiden suuruus ei kuitenkaan ole kovin riippuvainen yhdestä vahvasta vuosiluokasta, koska saalis koostuu monen ikäisistä ahvenista. Merenkurkun verkko- ja rysäsaalis koostui pääosin 3‒5 vuosiluokasta, ja kun katiskaan ja pilkkiin jäävät pienemmät ahvenet huomioitiin, saalis koostui yhteensä 7‒11 vuosiluokasta. Yhden vuosiluokan ahvenet näkyivät saaliissa 7‒8 vuoden ajan. Vaasan ja Raippaluodon alueen ahventen havaittiin kasvavan huomattavasti nopeammin kuin Kyrönjoen suualueen ja Mikkelinsaarten alueen näyteahventen. Pyydys ja pyyntiajankohta vaikuttivat saaliin sukupuolijakaumaan. Rysillä pyydetyt naarasahvenet kasvoivat jonkin verran nopeammin Saaristomerellä verrattuna Merenkurkkuun. Sen sijaan verkoilla pyydetyt nuoret ahvenet olivat kasvaneet hieman nopeammin Merenkurkussa kuin Saaristomerellä, mutta pyynti-iässä ahvenet olivat hieman pidempiä Saaristomerellä. Mahdollisesti kasvuero heijastaa Merenkurkun korkeaa pyyntipainetta. Vuosina 2016‒2020 Merenkurkun alueella on pesinyt merkittävä määrä merimetsoja. Ne saalistava pääosin nuoria tai hidaskasvuisia ahvenia, jotka eivät ole saavuttaneet kalastajien suosimaa pienintä pyyntikokoa. Merimetsojen saalistus voi olla havaittavissa erityisesti pesimäalueiden vaikutusalueella kalastuskoon saavuttavien ahventen määräässä ja kantojen tilassa. Ahvenen syönnösalue on varsin suppea, jääden usein alle kymmenen kilometrin etäisyydelle kutupaikasta. Siten rajatuille alueille voimakkaasti painottuva kaupallinen tai vapaa-ajan kalastus näkyy paikallisen kalakannan koko- ja ikärakenteessa. Esimerkiksi Vaasan edustan näyteahvenissa vanhojen ahventen osuus oli vähäinen, mikä todennäköisesti kuvaa voimakkaan kalastuspaineen vaikutusta. Paikallisesti pyyntipaine voi ylittää kalakannasta saatavan enimmäissaaliin, jolloin pitkällä aikavälillä saaliit heikkenevät. Toisaalta osa ahvenpopulaatioista syönnöstää sellaisilla alueilla, joilla kalastuspaine voi olla merkittävästi pienempi. Ahvenen kalastuksen säätelyssä tulisi huomioida tunnettujen ahvenen lisääntymisalueiden sijainti esimerkiksi Velmu -lisääntymisaluekarttojen tai mahdollisten tarkempien selvitysten perusteella ja säädellä näiden alueiden vaikutuspiirissä olevan kalastuksen määrää paikallisesti. Kalatalousaluetason lisäksi yksittäisten osakaskuntien tulisi ahvensaaliiden tai tavoiteltavan ahvenen ikä- ja kokojakauman perusteella arvioida tarvetta kalastuspaineen muuttamiselle nykytilasta. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää ahvenenpyynnin ajankohtaan. Loppukesän saaliit ovat heikentyneet viime vuosien aikana, ja osatekijänä siihen saattaa olla voimakas pyynti keväällä, jolloin kalastuskokoisten ahventen määrä jää vähäisemmäksi loppukauden pyynnissä. Tutkimuksen havaintoja voidaan hyödyntää esimerkiksi kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimiseen, ja ylläpitoon liittyvissä töissä ja paikallisessa ahvenkantojen hoitamisessa.202

Alamitan noston vaikutus kaupallisten kalastajien kuhasaaliisiin ja kuhakantaan Saaristomerellä : Loppuraportti

Kuhan alamitan noston vaikutukset Saaristomerellä -hankkeessa kerättiin normaalia saalisraportointia tarkempaa tietoa ammattikalastajien kuhasaaliissa tapahtuneista muutoksista alamitan noston myötä. Hankkeeseen ilmoittautuneet ryhmän 1 kalastajat tuottivat kirjanpitokalastuksen kautta tietoa kuhasaaliinsa runsaudesta ja kokojakaumasta eri pyyntivälineissä (erityyppiset rysät ja verkot) korvausta vastaan. Lisäksi käytössä oli elinkeinokalatalouden keskusrekisterin kalastajakohtaiset tiedot 2017–2020 saaliista. Tiedon avulla seurattiin muutoksia ammattikalastajien saaliin määrässä ja kokojakaumassa ja edelleen kuhakannan runsaudessa ja rakenteessa. Saalisaineistoa verrattiin Luken aikaisemmin keräämiin tietoihin. Tavoitteena oli arvioida alamitan noston vaikutuksia kaupallisille kalastajille ja kuhakannalle. Hankkeen tulosten perusteella kuhan alamitan noston vaikutus saaliisiin näyttää jääneen pelättyä pienemmäksi koko Saaristomerellä, mutta päiväkohtaiset saaliit kuitenkin pienenivät selvästi tilastoruudulla 47 ja alle 45 mm:n solmuvälin verkoissa hankkeen kalastajilla. Sen sijaan harvempia (45 mm) verkkoja käyttäneillä keskisaalis kasvoi, mikä yhdessä havaitun kuhan keskipituuden kasvun kanssa kuvastaa kuhakannan kokorakenteen muutosta. Havaittu saalisalenema ja alamittaisten kuhien suuri osuus näyttävät tekevän alle 45 mm:n verkkojen käytön kuhan pyynnissä kannattamattomaksi verrattuna harvempiin verkkoihin. Jatkotutkimuksissa pitäisi selvittää 45 mm harvempien kuhaverkkojen pyytävyyttä ja saalisrakennetta kuhakannan tuottopotentiaalin osoittamiseksi

Population dynamics and growth of perch in a small, humic lake over a 20-year period — importance of abiotic and biotic factors

Peer reviewe

Troubled by the humics — effects of water colour and interspecific competition on the feeding efficiency of planktivorous perch

Peer reviewe