Workplace Social Capital and Employee Health

Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja työntekijöiden terveys Monien tutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma vaikuttaa terveyteen. Vaikka työssä käyvä väestönosa on merkittävän osan valveillaoloajastaan työyhteisössä, siellä kertyvää sosiaalista pääomaa on toistaiseksi tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työyhteisön sosiaalisen pääoman ja kuntatyöntekijöiden terveyden välistä yhteyttä pitkittäisasetelmassa hyödyntäen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksen aineistoa vuosilta 2000–2005. Yhteensä 48592 kuntatyöntekijää vastasi kyselyyn vuosina 2000–02 (vastausprosentti 68 %). Heistä 35914 (77 %) osallistui myös seurantatutkimukseen vuosina 2004–05. Tutkimuksessa kehitettiin kyselyyn perustuva työyhteisön sosiaalisen pääoman mittausmenetelmä. Työntekijän omaan arvioon perustuvan sosiaalisen pääoman lisäksi mitattiin työyhteisön sosiaalista pääomaa käyttämällä samassa työyhteisössä työskentelevien muiden työntekijöiden keskimääräistä arviota sosiaalisesta pääomasta. Terveyttä mitattiin kysymyksellä koetusta terveydestä. Masennusta arvioitiin sekä kysymällä lääkärin toteamasta masennuksesta että masennuslääkeostoilla Kelan lääkerekistereistä. Analyyseihin otettiin mukaan vain ne kuntatyöntekijät, jotka olivat lähtötilanteissa terveitä eli kokivat terveytensä hyväksi tai heillä ei ollut aiempaa diagnosoitua tai lääkehoitoa vaatinutta masennusta. Tulosten analysointiin käytettiin monitasomallinnusta. Tulokset vakioitiin sosiodemografisten tekijöiden ja terveyskäyttäytymisen suhteen. Neljän vuoden seurannassa sekä jatkuvasti vähäinen että vähenevä yksilön sosiaalinen pääoma työssä lisäsi riskiä koetun terveyden heikkenemiseen niillä kuntatyöntekijöillä, jotka eivät vaihtaneet työpaikkaa seurannan aikana ja jotka seurannan alussa kokivat terveytensä hyväksi. Tulos ei selittynyt sosiodemografisilla tekijöillä tai terveyskäyttäytymisen eroilla. Tuloksen merkittävyyttä tuki havainto, että myös työtoverien arvioon perustuva sosiaalinen pääoma ennusti oman terveyden huononemista seuranta-aikana. Niillä työntekijöillä, jotka työskentelivät sellaisissa työyhteisöissä, joissa koko seurannan ajan oli vähiten sosiaalista pääomaa, oli lähes 1.3 -kertainen riski terveyden heikentymiseen. Vähäinen omaan arvioon perustuva sosiaalinen pääoma työssä ennusti myös masennuksen ilmaantuvuutta lähtötilanteessa ei-masentuneilla lähes neljän vuoden seurannassa. Matalaan sosiaaliseen pääomaan liittyi 20–50 % suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen seurannan aikana niin itseraportoidun lääkärin totea-man masennuksen kuin masennuslääkeostojen perusteella. Tätä tulosta ei kuitenkaan pystytty toistamaan käyttämällä oman arvion sijasta työtoverien arviota työyhteisön sosiaalisesta pääomasta. Tutkimusta sosiaalisen pääoman vaikutusta masennuksen ilmaantumiseen jatkettiin selvittämällä miten sosiaalisen pääoman eri ulottuvuudet vaikuttivat masennuksen ilmaantumiseen. Tulosten mukaan sosiaalisen pääoman vertikaalinen komponentti (työntekijöiden ja esimiesten välinen luottamus, vastavuoroisuus ja jaetut arvot ja normit, jotka edesauttavat yhteistyötä) sekä horisontaalinen komponentti (työntekijöiden välisissä suhteissa yhteistyöstä, luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta syntyvä sosiaalinen pääoma) vaikuttivat itsenäisesti masennusriskiin. Tutkimuksen perusteella korkea työyhteisön sosiaalinen pääoma saattaa vaikuttaa edullisesti työntekijöiden terveyteen. Jos näin on, olisi tärkeää edistää työyhteisöjen sosiaalista pääomaa ja kannustaa sellaiseen toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja vastavuoroisuutta sekä työntekijöiden kesken että työntekijöiden ja esimiesten välillä.A growing number of studies suggest that social capital is a determinant of population health. However, the main body of evidence is limited by the cross-sectional nature of the studies as well as a focus mainly on geographical areas and residential neighbourhoods. Given that workplace is an important source of social relationships and networks, studies on workplace social capital are highly relevant. The aim of this study was to investigate the effect of workplace social capital on employee health in a large occupational cohort. Data were derived from the Finnish Public Sector, which is an on-going prospective cohort study on work and health. In 2000-02, 48,592 participants responded (response rate 68%) to the baseline survey and of them 35,914 (77%) to the follow-up survey in 2004-05. A specifically designed 8-item tool was used to measure social capital with perceptions at individual level and co-workers’ assessment at work unit level. Pooled data from repeated measures of self-rated health and social capital were used to study the exposure to social capital and the risk of health impairment in initially healthy employees. Participants with no previous history of depression were followed up on average 3.5 years for new self reported physician-diagnosed depression and recorded antidepressant prescriptions derived from national health registers. Multilevel logistic regression modelling was used to analyse hierarchical data with individuals (1st level) nested in work units (2nd level). The analyses were adjusted for sociodemographic characteristics and lifestyle. Persistent low levels of individual workplace social capital predicted poor self-rated health. The results from repeated assessments of social capital further showed that change in social capital was associated with subsequent self-rated health, which could support the causality in the association, however, the results are suggestive and no definite conclusions about the causality can be drawn. Low levels of individual workplace social capital were associated with 20-50% higher risk of new-onset depression. The relation was robust to adjustment for psychological distress for self-reported doctor-diagnosed depression but not for antidepressant treatment. Both low vertical social capital, i.e. respectful and trusting relationships between superior and employee, and low horizontal social capital, i.e. trust and reciprocity between co-workers, increased the likelihood of new-onset depression, independently of each other. There was additionally a contextual effect of workplace social capital on self-rated health but not on depression. The odds for impaired self-rated health were 30% higher for employees whose co-workers perceived social capital as low compared to those in units of high workplace social capital. In conclusion, the longitudinal associations observed suggest that high workplace social capital may be beneficial for employee health. If the observed associations were causal, the findings would suggest that increasing workplace social capital could be a promising target for workplace interventionsSiirretty Doriast

Ohjeistus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin lääkäreille: Ohjeistuksen laadinnan mahdollisuutta arvioivan työryhmän loppuraportti

Osana sopimusta vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolotarpeen arvioinnista. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat. Tämä julkaisu on työryhmän loppuraportti. Toimeksiannon mukaan sairauslomien tarvetta ja tavanomaista kestoa koskevien arvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja kliiniseen kokemukseen tyypillisesti työkykyä rajoittavien sairauksien ja vammojen aiheuttamista keskimääräisistä työkyvyttömyysjaksoista. Olennainen merkitys on myös työn sisällöstä ja työstä terveydentilalle ja toimintakyvylle aiheutuvilla vaatimuksilla. Työryhmän selvityksen perusteella on mahdollista laatia lääkäreille ohjeistus sairauspoissaolotarpeen ja keston arvioimiseksi keskeiseen osaan sairauksista ja tapaturmista. Ohjeistus olisi nykyisen lainsäädännön puitteissa annettu suositus lääkäreille hyvästä toimintatavasta

Karyotype dispersal of the common lizard Zootoca vivipara (Lichtenstein, 1823) in eastern and northeastern Fennoscandia

The wide-ranging Eurasian common lizard Zootoca vivipara (Lichtenstein, 1823) is remarkably uniform morphologically but highly varied in its karyotype. Previous studies have revealed two distinctly different chromosomal forms of Z. v. vivipara in the Baltic basin. Moreover, a zone of secondary contact between these forms has been localized on the southern Baltic Sea seashore. Intraspecific karyotype diversity for Z. vivipara and new zones of secondary contact have recently been suggested for other parts of the Baltic Sea seashore. We studied the karyotype of Z. vivipara in central, western and northern parts of Finland. All the individuals karyotyped represented the Russian form of Z. v. vivipara that differs from the western form of the subspecies located at the southern and western Baltic Sea seashore. Together with previous data sets, our results suggest intraspecific karyotype diversity in the northern and northwestern parts of Fennoscandia. The results give support to the hypothesis of Z. vivipara’s re-colonization of the Baltic Sea basin. Moreover, the results support the previous observations of Voipio (1961, 1968 and 1969) who has reported variability in the shield pattern of Z. vivipara in the same region

The Bright Side and Dark Side of Workplace Social Capital: Opposing Effects of Gender on Overweight among Japanese Employees

Background: A growing number of studies have sought to examine the health associations of workplace social capital; however, evidence of associations with overweight is sparse. We examined the association between individual perceptions of workplace social capital and overweight among Japanese male and female employees. Methodology/Principal Findings We conducted a cross-sectional survey among full-time employees at a company in Osaka prefecture in February 2012. We used an 8-item measure to assess overall and sub-dimensions of workplace social capital, divided into tertiles. Of 1050 employees, 849 responded, and 750 (624 men and 126 women) could be linked to annual health check-up data in the analysis. Binomial logistic regression models were used to calculate odds ratios and 95% confidence intervals for overweight (body mass index: ≥25 kg/m2, calculated from measured weight and height) separately for men and women. The prevalence of overweight was 24.5% among men and 14.3% among women. Among men, low levels of bonding and linking social capital in the workplace were associated with a nearly 2-fold risk of overweight compared to high corresponding dimensions of social capital when adjusted for age, sleep hours, physiological distress, and lifestyle. In contrast, among women we found lower overall and linking social capital to be associated with lower odds for overweight even after covariate adjustment. Subsequently, we used multinomial logistic regression analyses to assess the relationships between a 1 standard deviation (SD) decrease in mean social capital and odds of underweight/overweight relative to normal weight. Among men, a 1-SD decrease in overall, bonding, and linking social capital was significantly associated with higher odds of overweight, but not with underweight. Among women, no significant associations were found for either overweight or underweight. Conclusions/Significance: We found opposite gender relationships between perceived low linking workplace social capital and overweight among Japanese employees

Lääkärien työolot, terveys ja työkyky

English summar

Lääkärien työolot, terveys ja työkyky

English summar

Can number and size of offspring increase simultaneously? - a central life-history trade-off reconsidered

Background: To maximize their fitness, parents are assumed to allocate their resources optimally between number and size of offspring. Although this fundamental life-history trade-off has been subject to long standing interest, its genetic basis, especially in wild mammals, still remains unresolved. One important reason for this problem is that a large multigenerational pedigree is required to conduct a reliable analysis of this trade-off. Results: We used the REML-animal model to estimate genetic parameters for litter size and individual birth size for a common Palearctic small mammal, the bank vole (Myodes glareolus). Even though a phenotypic trade-off between offspring number and size was evident, it was not explained by a genetic trade-off, but rather by negative correlations in permanent and temporary environmental effects. In fact, even positive genetic correlations were estimated between direct genetic effects for offspring number and size indicating that genetic variation in these two traits is not necessarily antagonistic in mammals. Conclusions: Our results have notable implications for the study of the life-history trade-off between offspring number and size in mammals. The estimated genetic correlations suggest that evolution of offspring number and size in polytocous mammals is not constrained by the trade-off caused by antagonistic selection responses per se, but rather by the opposing correlative selection responses in direct and maternal genetic effects for birth size.peerReviewe

- Pk-yrittäjän terveys ja jaksaminen, Syty 2000® –projektin osaraportti (20)

Tämä osaraportti liittyy vuonna 2002 käynnistettyyn ”Pk-yrittäjän terveys ja jaksaminen, Syty 2000®” –hankkeeseen, joka toteutetaan Turun aluetyöterveyslaitoksen ja Varsinais- Suomen Yrittäjät ry:n yhteistyönä. Hanke on jatkoa aikaisemmalle ”Syty 2000® – Terveempi yrittäjä – terveempi yritys” –projektille

Health- and work-related predictors of work disability among employees with a cardiometabolic disease - A cohort study

Objective: The proportion of aging employees with cardiometabolic diseases, such as heart or cerebrovascular disease, diabetes and chronic hypertension is on the rise. We explored the extent to which health- and work-related factors were associated with the risk of disability pension among individuals with such cardiometabolic disease. Methods: A cohort of 4798 employees with and 9716 employees without a cardiometabolic disease were followed up for 7 years (2005-2011) for disability pension. For these participants, register and survey data (from 2004) were linked to records on disability pensions. Cox proportional hazards modeling was used for estimating the hazard ratios (HR) with 95% confidence intervals (CI). Results: Individuals with heart or cerebrovascular disease had 2.88-fold (95% CI = 2.50-331) higher risk of all cause disability pension compared to employees with no cardiometabolic disease. Diabetes was associated with a 1.84-fold (95% CI = 1.52-2.23) and hypertension a 1.50-fold (95% CI = 131-1.72) increased risk of disability pension. Obesity in cases of diabetes and hypertension (15%) and psychological distress in cases of heart or cerebrovascular disease (9%) were the strongest contributing factors. All 12 health- and work-related risk factors investigated accounted for 24% of the excess work disability in hypertension, 28% in diabetes, and 11% in heart or cerebrovascular disease. Cause-specific analyses (disability pension due to mental, musculoskeletal and circulatory system diseases) yielded similar results. Conclusions: In this study, modifiable risk factors, such as obesity and mental comorbidity, predicted permanent exit from the labor market due to disability in individuals with cardiometabolic disease. (C) 2016 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Psychosocial work environment as a dynamic network : a multi-wave cohort study

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).While characteristics of psychosocial work environment have traditionally been studied separately, we propose an alternative approach that treats psychosocial factors as interacting elements in networks where they all potentially affect each other. In this network analysis, we used data from a prospective occupational cohort including 10,892 participants (85% women; mean age 47 years) and repeated measurements of seven psychosocial work characteristics (job demands, job control, job uncertainty, team climate, effort-reward imbalance, procedural justice and interactional justice) assessed in 2000, 2004, 2008 and 2012. Results from multilevel longitudinal vector autoregressive models indicated that job demands as well as interactional and procedural justice were most broadly associated with the subsequent perceptions of the work-related psychosocial factors (high out-Strength), suggesting these factors might be potentially efficient targets of workplace interventions. The results also suggest that modifying almost any of the studied psychosocial factors might be relevant to subsequent perceptions of effort-reward imbalance and interactional justice at the workplace.Peer reviewe