The EU’s engagement with international organisations : NATO’s impact on the making of EU security policy

acceptedVersionPeer reviewe

De nordiska ländernas integration saknar drivkrafter

publishedVersio

Finland and Sweden in NATO: the potential of new security providers

publishedVersio

Sukupolvien väliset erot perhearvoissa ja niiden yhteys nuorten elämäntyytyväisyyteen : tutkimus Suomessa asuvista venäjänkielisistä, vietnamilaisista ja suomalaisista nuorista

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia Suomessa asuvien venäjänkielisten, vietnamilaisten ja suomalaisten nuorten ja heidän vanhempiensa perheeseen liittyviä arvoja. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten nuorten ja vanhempien arvojen erot olivat yhteydessä nuorten elämäntyytyväisyyteen. Tutkielmassa käytetty aineisto on kerätty ICSEY-tutkimusprojektin (International Comparative Studies of Ethnocultural Youth ) puitteissa ja se koostuu 170 venäjänkielisestä, 271 vietnamilaisesta ja 190 suomalaisesta nuoresta. Lisäksi 103 venäjänkielisen, 184 vietnamilaisen ja 110 suomalaisen nuoren vanhemmista toinen tai molemmat osallistui tutkimukseen. Tutkittujen nuorten keski-ikä oli 15 vuotta. Venäjänkieliset nuoret olivat asuneet Suomessa keskimäärin 2,5 vuotta ja vietnamilaiset nuoret 7,1 vuotta. Perheeseen liittyvät arvot koskivat ensinnäkin nuorten velvollisuuksia perheessä ja vanhempien auktoriteettia (velvollisuuskäsitykset) ja toisaalta nuorten oikeuksia seurusteluun ja naimisiinmenoon liittyvissä kysymyksissä (oikeuskäsitykset). Elämäntyytyväisyys liittyi nuorten yleiseen tyytyväisyyteen tämänhetkiseen elämään ja elämänolosuhteisiin. Yhteenvetona tuloksista voidaan sanoa, että tutkittujen ryhmien nuoret erosivat toisistaan perheeseen liittyvien arvojen suhteen. Nuorten velvollisuuksia kannattivat eniten vietnamilaiset, toiseksi eniten venäjänkieliset ja vähiten suomalaiset nuoret. Nuorten oikeuksia kannattivat eniten suomalaiset, toiseksi eniten venäjänkieliset ja vähiten vietnamilaiset nuoret. Vanhemmista suomalaiset vanhemmat kannattivat venäjänkielisiä ja vietnamilaisia vanhempia vähemmän nuorten velvollisuuksia, ja vietnamilaiset vanhemmat kannattivat suomalaisia ja venäjänkielisiä vanhempia vähemmän nuorten oikeuksia. Nuorten ja vanhempien velvollisuus- ja oikeuskäsitykset erosivat toisistaan kaikissa etnisissä ryhmissä, lukuun ottamatta suomalaisnuorten ja -vanhempien velvollisuuskäsityksiä. Suomalaiset nuoret olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin venäjänkieliset ja vietnamilaiset nuoret. Nuorten ja vanhempien arvoerojen yhteyttä nuorten elämäntyytyväisyyteen tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin avulla, joka suoritettiin jokaiselle etniselle ryhmälle erikseen. Kaikissa analyyseissa vakioitiin iän ja sukupuolen vaikutus ja venäjänkielisten ja vietnamilaisten nuorten analyyseissa lisäksi Suomessa asutun ajan vaikutus. Analyysien tulokset olivat erilaisia maahanmuuttaja- ja suomalaisnuorten osalta. Suomalaisnuorten ja -vanhempien väliset arvoerot eivät olleet yhteydessä nuorten elämäntyytyväisyyteen. Sen sijaan sekä venäjänkielisten että vietnamilaisten nuorten ja vanhempien velvollisuuskäsitysten ero oli yhteydessä nuorten elämäntyytyväisyyteen: mitä suurempi ero oli, sitä tyytymättömämpiä nuoret olivat elämäänsä. Oikeuskäsitysten ero ei ollut yhteydessä venäjänkielisten ja vietnamilaisten nuorten elämäntyytyväisyyteen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi akkulturaatiotutkimus ja erityisesti akkulturaatioon perheen kontekstissa keskittyvä tutkimus. Keskeisimpiä lähteitäni olivat Berry (2002), Jasinskaja-Lahti & Liebkind (2000), Phinney & Ong (2000), Sam (1998a) ja Sam & Virta (2003)

Defence integration in the EU : From vision to business-as-usual

acceptedVersionPeer reviewe

Mitigation potential of cultivated thick layered peatlands in Finland

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esittee

Metsäteollisuuslaitosten lopettamistoimiin ja pitkiin tuotantoseisokkeihin liittyvien ympäristöriskien hallinta

Tämän kehityshankkeen tarkoituksena oli selvittää metsäteollisuuslaitosten toiminnan lopettamiseen ja pitkiin tuotantoseisokkeihin liittyviä ympäristökysymyksiä. Raportin alussa on käyty läpi aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja hallintomenettelyjä. Lopettamistoimien hoitamista varten on olemassa riittävä lainsäädäntö, mutta laitosten ympäristöluvissa ei yleensä ole annettu määräyksiä lopettamistoimille lukuun ottamatta kaatopaikkojen lopettamista. Tehtaiden lopettamistoimiin liittyen tarkasteltiin erilaisia ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisiä aiheita. Keskeisimpiä kysymyksiä ovat jätevedenpuhdistamon hallittu alasajo tai toiminnan muutokset, jätteiden käsittely ja loppusijoitus sekä maaperän tilan selvittäminen ja kunnostus. Pitkissä tuotantoseisokeissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti jätevedenpuhdistamon toiminnan ylläpitämiseen eri vaiheissa. Raportissa on selvitetty myös tehtaiden lopettamiseen liittyvistä ympäristöongelmista aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia. Merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia aiheuttaneita ympäristöongelmia on esiintynyt parilla paikkakunnalla. Ympäristöongelmien on muun muassa pelätty vaikeuttavan korvaavien työpaikkojen syntymistä alueelle sekä huonontavan kaupungin imagoa

Ethnographic Knowledge in Urban Planning – Bridging the Gap between the Theories of Knowledge-Based and Communicative Planning

Knowledge-based' approaches have recently made a breakthrough in urban planning. How to develop balance in knowledge-based planning between abstract and scientific knowledge, on the one hand, and 'local knowledge' on the other hand has been long debated. To this debate, we add a form of knowledge with potential for sustainable urban planning, i.e. ethnographic knowledge that could transmit an understanding of urban dwellers' daily practices and values to planning organisations. Theoretical literature is the foundation of our argument, which we illustrate with a case study involving urban planners and decision-makers in the Helsinki region of Finland.Peer reviewe