ILME- JA PUREMALIHASTEN ANATOMIA

Tämän syventävien opintojen projektityön tarkoituksena oli luoda opetusvideo pään alueen anatomiasta Anatominen ruumiinavaus -kurssin hammaslääketieteen ja yleislääketieteen opiskelijoille. Osana syventäviä opintoja tein myös kirjallisuuskatsauksen kasvojen pinnallisesta verisuonituksesta ja hermotuksesta. Tässä kirjallisessa osuudessa kerron tarkemmin videoiden teosta. Projektityön tavoitteena oli tuottaa selkeää videomateriaalia, joka valmistaisi opiskelijoita Anatominen ruumiinavaus -opintojakson pään alueen ruumiinavauskertoja varten sekä auttaisi opiskelijoita kertaamaan kasvojen pinnallista anatomiaa sekä puremalihasten anatomiaa. Projektityön tuloksena valmistui kolme opetusvideota; 1) Ilmelihasten anatomia, 2) Ilmelihasten verisuonitus ja hermotus, 3) Puremalihasten ja leukanivelen anatomia. Videot tuotettiin työryhmässä, johon kuuluivat lisäkseni hammaslääketieteen opiskelijat Tuomas Nieminen ja Jami Kallio. Työryhmässä oli selkeä ja tasapuolinen vastuunjako. Vainajien preparoinnissa olimme kaikki mukana ja videon tuottamisessa omana vastuualueenani oli ilmelihaksia käsittelevän videon sekä ilmelihasten verisuonitusta ja hermotusta käsittelevän videon editointi sekä kaavakuvien luonti. Olin lisäksi vastuussa palautekyselyn tekemisestä Anatominen ruumiinavaus -opintojakson opiskelijoille. Videoilla käsitellään lihasten lähtökohdat, kiinnityskohdat, hermotus, verisuonitus ja toiminta, verisuonten ja hermojen kulku ja niiden hermottamat ja suonittamat rakenteet sekä leukanivelen anatomiaan ja sen toimintaan liittyvät ligamentit. Videot kuvattiin lääketieteellisen tiedekunnan opetusavaussalissa 2020. Kuvaukset teimme kahdesta eri vainajasta, joista toinen oli palsamoitu ja toinen pakastettu. Videoiden editointia paranneltiin usean palautekierroksen kautta sekä ohjaajien että Anatominen ruumiinavaus -kurssin opiskelijoiden palautteiden perusteella. Valmiit videot latasimme CD3-vuosikurssin opiskelijoiden Anatominen ruumiinavaus -opintojakson Moodle-alueelle

Internet-hakukoneiden tulevaisuus

Tämä opinnäytetyö on tutkimustyö, jossa tarkastellaan millaiseksi Internet-hakukoneiden tulevaisuus on mahdollisesti muodostumassa. Tavoitteena oli erityisesti kartoittaa asiantuntijoiden mielipiteitä kyselyn avulla. Opinnäytetyö perustuu pääasiassa laadullisiin tutkimusmenetelmiin. Aineistona käytettiin lähdekirjallisuutta, Internet-lähteitä sekä tutkimuksessa tehdyn kyselyn vastausmateriaalia. Kysely suoritettiin web-pohjaisena, ja se lähetettiin informaatioteknologia-alan tutkijoille Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistoihin. Opinnäytetyöprosessin aikana saavutettiin tavoitteet asiantuntijamielipiteiden kartoittamisesta ja näin muodostui myös oma mielikuva hakukoneiden tulevaisuudesta. Prosessin loppupuolella koottiin yhteen kyselyn tulokset. Tämän jälkeen ne analysoitiin ja näiden pohjalta muodostettiin oma näkemys ja loppupäätelmät. Kyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että perinteinen hakukone ei ole luopumassa valtaistuimestaan mobiililaitteiden hakusovelluksille, eikä Googlen markkinajohtajuus ole siirtymässä kilpailijoille. Lisäksi semantiikan eli tiedon merkitysopin asema tulevaisuuden hakukoneissa tulee korostumaan.The future of web search engines This thesis is a research, which aims to answer what possibly could be the future of web search engines. The main purpose is to map out what the opinion of experts of the field is about the subject. The research in this thesis is based on the qualitative method of research. The sources used herein were the books about the subject, internet sources and the results from the study that was conducted for the research. The study was carried out as a web survey, which was sent to the information technology research staff at the University of Jyväskylä, Oulu and Helsinki. The thesis process can be considered a success at meeting its targets. The experts’ opinions were received and the results were analyzed. Based on the results the views and ideas could be formed about what might be the way search engines are heading in the future. At the end of the process, the experts’ opinions were summarized and personal visions and conclusions were drawn from this. Based on the results of the survey can be deducted that the traditional web search engine is not going to sway from its leading position for the search applications in mobile devices, and Google’s leading market share isn’t threatened by the competition. The meaning of semantics in search engines is also going to strengthen in the future

Yhteysalusliikenteen toimintamallien vertailu ja riskiarviointi

Työ on toteutettu LVM:n toimeksiannosta maalis-syyskuussa 2023 osana valtioneuvoston laajempaa tietotarvetta yhteysalusliikenteen kehittämisnäkymistä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Selvitys tarkastelee Manner-Suomen yhteysalusliikenteen neljän päätoimintamallin hyötyjä ja haittoja sekä riskejä keskeisille sidosryhmille. Tarkastelun keskiössä ovat mm. reittikokonaisuuksien luonne, aluskanta sekä sopimusten kesto ja liikenteen jatkuvuudenhallinta. Työssä sivutaan myös organisaatiokoon vaikutusta toiminnan jatkuvuuteen ja tehokkuuteen sekä esitetään katsaus Ahvenanmaan maakunnan, Ruotsin ja Viron yhteysalusliikenteeseen. Toimeksiannon vaihtoehdoissa 1) ja 2) tarkastelussa olivat nykyinen 5-vuotinen (mallit 1a ja 1b) ja mahdollinen 10+5 vuoden sopimuskausi (mallit 2a ja 2b): 1) Nykyinen kilpailutettu malli, jossa kaluston omistavat yksityiset toimijat tai valtion omistama yhtiö 2) Ns. pakettikilpailutusmalli, jossa kilpailutetaan nykyistä laajempia reittikokonaisuuksia 3) Varustamo, jolla sekä kalusto että operointi (3a) tai yhtiössä kalusto ja operointi kilpailutettuna (3b) 4) Ns. virastomalli, jossa virasto omistaa ja operoi aluksia (4a) tai vain omistaa ja vuokraa niitä (4b) Manner-Suomen julkisesti tuetussa ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kilpailuttamassa yhteysalusliikenteessä kulki vuonna 2022 noin 260 000 matkustajaa. Tällä noin 17 milj. euron markkinalla toimi syyskuussa 2023 neljä pääkilpailijaa ja niiden neljä alihankkijaa, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on alle 100; aluksia on 15 ja vara-aluksia 6. Ala on pieni ja nyt myös hyvin keskittynyt: toukokuussa 2023 valtio-omisteisen FinFerries-konsernin (Suomen Lauttaliikenne Oy) osuus markkinan rahallisesta arvosta oli 70 %. 2020-luvulla alan ympäristö-, turvallisuus- ja muu sääntely tulee kiristymään. Kaluston ikärakenne on parin viime vuoden aikana kehittynyt parempaan suuntaan, mutta osa aluksista on iäkkäitä ja vara-alukset erittäin iäkkäitä. Edellytykset kehittää alaa sekä uusia kalustoa turvallisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan ovat kuitenkin olemassa. Kun tarkastelujänne on 10–20 vuotta, yhteysalusliikenteen toimintamalleista nousee esiin kaksi päävaihtoehtoa, joilla on parhaat edellytykset vastata alan sääntelyn ja toimintaympäristön muutoksiin. Mallien asettaminen keskinäiseen paremmuusjärjestykseen on poliittinen päätös – myös jatkaminen nykyjärjestelyin (malli 1a) on päätös: - vähintään 10+5 vuoden tai jopa 20 vuoden sopimusmalli niin, että nykyisistä reiteistä kootaan 4–7 laajempaa liikennealuetta (malli 2b), tai - valtion omistama varustamo, joka operoi aluksiaan (malli 3a). Molemmat vaihtoehdot edellyttävät määrätietoista, selkeää ja pitkäjänteistä poliittista ohjausta valtioneuvostolta ja vastuuministeriöiltä, jonka tulee välittyä myös kilpailutusta hoitavan ELY-keskuksen suuntaan erityisesti mallissa 2b. Ilman tällaista ohjausta viranomainen ei voi omin päätöksin hyödyntää sitä ainutkertaista potentiaalia, joka yhteysalusliikenteen kehittämiselle nyt on. Molemmissa malleissa korostuu myös valtionyhtiö Suomen Lauttaliikenne Oy:n määrätietoisen ja pitkäjänteisen omistajaohjauksen merkitys

Yhteysalusliikenteen toimintamallien vertailu ja riskiarviointi

Työ on toteutettu LVM:n toimeksiannosta maalis-syyskuussa 2023 osana valtioneuvoston laajempaa tietotarvetta yhteysalusliikenteen kehittämisnäkymistä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Selvitys tarkastelee Manner-Suomen yhteysalusliikenteen neljän päätoimintamallin hyötyjä ja haittoja sekä riskejä keskeisille sidosryhmille. Tarkastelun keskiössä ovat mm. reittikokonaisuuksien luonne, aluskanta sekä sopimusten kesto ja liikenteen jatkuvuudenhallinta. Työssä sivutaan myös organisaatiokoon vaikutusta toiminnan jatkuvuuteen ja tehokkuuteen sekä esitetään katsaus Ahvenanmaan maakunnan, Ruotsin ja Viron yhteysalusliikenteeseen. Toimeksiannon vaihtoehdoissa 1) ja 2) tarkastelussa olivat nykyinen 5-vuotinen (mallit 1a ja 1b) ja mahdollinen 10+5 vuoden sopimuskausi (mallit 2a ja 2b): 1) Nykyinen kilpailutettu malli, jossa kaluston omistavat yksityiset toimijat tai valtion omistama yhtiö 2) Ns. pakettikilpailutusmalli, jossa kilpailutetaan nykyistä laajempia reittikokonaisuuksia 3) Varustamo, jolla sekä kalusto että operointi (3a) tai yhtiössä kalusto ja operointi kilpailutettuna (3b) 4) Ns. virastomalli, jossa virasto omistaa ja operoi aluksia (4a) tai vain omistaa ja vuokraa niitä (4b) Manner-Suomen julkisesti tuetussa ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kilpailuttamassa yhteysalusliikenteessä kulki vuonna 2022 noin 260 000 matkustajaa. Tällä noin 17 milj. euron markkinalla toimi syyskuussa 2023 neljä pääkilpailijaa ja niiden neljä alihankkijaa, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on alle 100; aluksia on 15 ja vara-aluksia 6. Ala on pieni ja nyt myös hyvin keskittynyt: toukokuussa 2023 valtio-omisteisen FinFerries-konsernin (Suomen Lauttaliikenne Oy) osuus markkinan rahallisesta arvosta oli 70 %. 2020-luvulla alan ympäristö-, turvallisuus- ja muu sääntely tulee kiristymään. Kaluston ikärakenne on parin viime vuoden aikana kehittynyt parempaan suuntaan, mutta osa aluksista on iäkkäitä ja vara-alukset erittäin iäkkäitä. Edellytykset kehittää alaa sekä uusia kalustoa turvallisempaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan ovat kuitenkin olemassa. Kun tarkastelujänne on 10–20 vuotta, yhteysalusliikenteen toimintamalleista nousee esiin kaksi päävaihtoehtoa, joilla on parhaat edellytykset vastata alan sääntelyn ja toimintaympäristön muutoksiin. Mallien asettaminen keskinäiseen paremmuusjärjestykseen on poliittinen päätös – myös jatkaminen nykyjärjestelyin (malli 1a) on päätös: - vähintään 10+5 vuoden tai jopa 20 vuoden sopimusmalli niin, että nykyisistä reiteistä kootaan 4–7 laajempaa liikennealuetta (malli 2b), tai - valtion omistama varustamo, joka operoi aluksiaan (malli 3a). Molemmat vaihtoehdot edellyttävät määrätietoista, selkeää ja pitkäjänteistä poliittista ohjausta valtioneuvostolta ja vastuuministeriöiltä, jonka tulee välittyä myös kilpailutusta hoitavan ELY-keskuksen suuntaan erityisesti mallissa 2b. Ilman tällaista ohjausta viranomainen ei voi omin päätöksin hyödyntää sitä ainutkertaista potentiaalia, joka yhteysalusliikenteen kehittämiselle nyt on. Molemmissa malleissa korostuu myös aputoiminimeä FinFerries käyttävän valtionyhtiö Suomen Lauttaliikenne Oy:n määrätietoisen ja pitkäjänteisen omistajaohjauksen merkitys

Vaarantaako suomalaisyritysten varastonhallinta kansallisen huoltovarmuuden?

Security of Supply comprises all the operations which are carried out in order to secure economic necessities relating both to the population’s subsistence, to a nation’s economy, and to national defense in unusual conditions. The Finnish model of Security of Supply is based on cooperation of administrations and business life. The network is formed by different industries, administrative sectors and industry organizations. As a result of an increase in the general influence of business life, its significance as a contributor of Security of Supply has also enhanced. In this research the importance of industrial enterprises’ inventory management and its influence on national Security of Supply is discussed. The discussion and conclusions are based on key ratios which are calculated from industry-level inventory statistical data on Finnish manufacturing as a whole and on two of its sub-sectors between 1995 and 2008. By analyzing selected key inventory ratios, such as Days of Supply and Inventory Cycle Times, the influence of inventory management on national Security of Supply is assessed. Based on industry-level inventory statistics, manufacturing firms’ inventory ratios indicated no changes which would considerably undermine Finland’s national Security of Supply, but results vary by industry. More detailed analyses on the criticality of supply and inventories would require studies on the level of individual companies, product categories or even items. The full text is in Finnish. Artikkeli on suomenkielinen

Ruotsin ja Portugalin välinen kauppa 1700-luvulla - STRO:n luotettavuuden arviointi ruotsalaisten ja portugalilaisten lähteiden perusteella

Peer reviewe

Development Cooperation as a Knowledge Creation Process: Rhythmanalytical Approach to a Capacity-Building Project in Zanzibar

In development cooperation, the ideas of material support and instructive teaching have increasingly given way to those of reciprocal collaboration and non-material support. In this research, we explore the potential of rhythmanalysis as an approach to studying complex knowledge creation processes in an international development cooperation project. The Zan-SDI project aimed to enhance the geospatial infrastructure in Zanzibar through cooperation between Finnish and Zanzibarian experts. Our rhythmanalysis shows that knowledge creation in the everyday practices of development cooperation is extremely vulnerable to various distractions on multiple spatio-temporal scales. Continuous learning and efforts are required to sustain the project ensemble and knowledge creation. Although new partnerships and inter-organisational collaboration are a source of novelty and innovation, much of their potential remains unrealised without intensive long-term engagement, possibilities to quickly reform the project scheme, and a sufficient combination of financial, material and non-material support.</p