Mullistaako laaja-alaisuus kouluopetuksen? Luokanopettajien käsityksiä laaja-alaisuudesta vuoden 2016 opetussuunnitelmassa

Vuonna 2016 käyttöönotettu uusi opetussuunnitelma on herättänyt paljon keskustelua niin koulutuksen kentällä kuin valtakunnallisestikin. Suurelle yleisölle mieleenpainuvimmat muutokset lienevät opetussuunnitelmassa ilmenevät pienemmät yksityiskohdat, kuten ruotsin kielen opiskelun alkaminen jo kuudennella luokalla sekä käsialakirjoituksen muuttuminen vapaaehtoiseksi. Opetussuunnitelmaan on kuitenkin tullut suurilinjaisempiakin muutoksia, joita ovat esimerkiksi laaja-alaisuuden tavoite sekä monialaiset oppimiskokonaisuudet. Tiedot, taidot, arvot, asenteet ja tahto muodostavat kokonaisuuden, joka voidaan nimetä laaja-alaiseksi osaamiseksi. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluu lisäksi se, että osaa käyttää tietoja ja taitoja tilanteen vaatimalla tavalla. Monialaiset oppimiskokonaisuudet tarkoituksena on eheyttää opetusta ja luoda kokonaisuuksia, jotka perustuvat oppiaineiden yhteistyöhön. (POPS 2014.) Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu kasvatustieteiden tiedekunnan ohjeiden mukaisesta vertaisarviointiin hyväksytystä tutkimusartikkelista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten laaja-alaisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet käytännössä toteutuvat ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita niihin liittyy koulun arjessa. Tutkimusaineisto (N=32) kerättiin eläytymismenetelmällä. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kirjoittivat kertomuksen joko innostuneen tai huolestuneen opettajan näkökulmasta. Opettajat esittivät monipuolisia näkemyksiä laaja-alaisuuteen ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyen, joten niiden pohjalta muodostettiin neljä tutkimyskysymystä, joiden pohjalta aineisto teemoiteltiin. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten monialaiset oppimiskokonaisuudet ja sitä kautta laaja-alainen osaaminen näkyy opetuksessa? 2) Millaisia käsityksiä opettajilla on laaja-alaisuuden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien roolista koulun arjessa? 3) Miten laaja-alaisuus on muuttanut opetusta? 4) Mitkä asiat mahdollistavat/estävät laaja-alaisuuden sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista? Tutkimustulokset jaoteltiin edellä esitettyihin tutkimuskysymyksiin sekä niiden pohjalta muodostettuihin teemoihin. Laaja-alaisen oppimisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumista opetuksessa jäsennettiin kahden teeman kautta: laaja-alaisuus opetuksessa ja monialaiset oppimiskokonaisuudet opetuksessa. Koulun arkeen liittyvän tutkimuskysymyksen kautta muodostuneet teemat olivat: osa koulun arkea, toiveena/tavoitteena, ei yhteistä toimintakulttuuria sekä yhteistyö. Uuden opetussuunnitelman tuomaa muutosta havainnollistetaan opettajan, oppilaan ja opetussuunnitelman sisällön kautta. Neljännessä tutkimuskysymyksessä teemoja oli useita. Mahdollistavien ja estävien tekijöiden lisäksi huolestuneesti opetussuunnitelmaan suhtautuvien opettajien vastaukset oli jaoteltu estävien tekijöiden osalta kolmeen alateemaan: aika/kiire, laitteet ja opettajat. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat opettajilla olevan hyvin ristiriitaisia käsityksiä uudessa opetussuunnitelmassa ilmenevistä laaja-alaisuudesta ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida sanoa, että laaja-alaisuudesta ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista olisi tullut luonteva osa koulun arkea, vaikka osan innostuneista opettajista vastaus olikin tämän suuntainen. Uudessa opetussuunnitelmassa ilmenevät käsitteet laaja-alaisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat vaikuttaneet opetukseen ja jopa muuttaneet sitä monin tavoin. Opettajat näkevät laaja-alaisuudessa mahdollisuuksia, vaikka myös monia estäviä tekijöitä oli mainittu

Mullistaako laaja-alaisuus kouluopetuksen? Luokanopettajien käsityksiä laaja-alaisuudesta vuoden 2016 opetussuunnitelmassa

Vuonna 2016 käyttöönotettu uusi opetussuunnitelma on herättänyt paljon keskustelua niin koulutuksen kentällä kuin valtakunnallisestikin. Suurelle yleisölle mieleenpainuvimmat muutokset lienevät opetussuunnitelmassa ilmenevät pienemmät yksityiskohdat, kuten ruotsin kielen opiskelun alkaminen jo kuudennella luokalla sekä käsialakirjoituksen muuttuminen vapaaehtoiseksi. Opetussuunnitelmaan on kuitenkin tullut suurilinjaisempiakin muutoksia, joita ovat esimerkiksi laaja-alaisuuden tavoite sekä monialaiset oppimiskokonaisuudet. Tiedot, taidot, arvot, asenteet ja tahto muodostavat kokonaisuuden, joka voidaan nimetä laaja-alaiseksi osaamiseksi. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluu lisäksi se, että osaa käyttää tietoja ja taitoja tilanteen vaatimalla tavalla. Monialaiset oppimiskokonaisuudet tarkoituksena on eheyttää opetusta ja luoda kokonaisuuksia, jotka perustuvat oppiaineiden yhteistyöhön. (POPS 2014.) Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu kasvatustieteiden tiedekunnan ohjeiden mukaisesta vertaisarviointiin hyväksytystä tutkimusartikkelista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten laaja-alaisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet käytännössä toteutuvat ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita niihin liittyy koulun arjessa. Tutkimusaineisto (N=32) kerättiin eläytymismenetelmällä. Tutkimukseen osallistuneet opettajat kirjoittivat kertomuksen joko innostuneen tai huolestuneen opettajan näkökulmasta. Opettajat esittivät monipuolisia näkemyksiä laaja-alaisuuteen ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyen, joten niiden pohjalta muodostettiin neljä tutkimyskysymystä, joiden pohjalta aineisto teemoiteltiin. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten monialaiset oppimiskokonaisuudet ja sitä kautta laaja-alainen osaaminen näkyy opetuksessa? 2) Millaisia käsityksiä opettajilla on laaja-alaisuuden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien roolista koulun arjessa? 3) Miten laaja-alaisuus on muuttanut opetusta? 4) Mitkä asiat mahdollistavat/estävät laaja-alaisuuden sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista? Tutkimustulokset jaoteltiin edellä esitettyihin tutkimuskysymyksiin sekä niiden pohjalta muodostettuihin teemoihin. Laaja-alaisen oppimisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutumista opetuksessa jäsennettiin kahden teeman kautta: laaja-alaisuus opetuksessa ja monialaiset oppimiskokonaisuudet opetuksessa. Koulun arkeen liittyvän tutkimuskysymyksen kautta muodostuneet teemat olivat: osa koulun arkea, toiveena/tavoitteena, ei yhteistä toimintakulttuuria sekä yhteistyö. Uuden opetussuunnitelman tuomaa muutosta havainnollistetaan opettajan, oppilaan ja opetussuunnitelman sisällön kautta. Neljännessä tutkimuskysymyksessä teemoja oli useita. Mahdollistavien ja estävien tekijöiden lisäksi huolestuneesti opetussuunnitelmaan suhtautuvien opettajien vastaukset oli jaoteltu estävien tekijöiden osalta kolmeen alateemaan: aika/kiire, laitteet ja opettajat. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat opettajilla olevan hyvin ristiriitaisia käsityksiä uudessa opetussuunnitelmassa ilmenevistä laaja-alaisuudesta ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida sanoa, että laaja-alaisuudesta ja monialaisista oppimiskokonaisuuksista olisi tullut luonteva osa koulun arkea, vaikka osan innostuneista opettajista vastaus olikin tämän suuntainen. Uudessa opetussuunnitelmassa ilmenevät käsitteet laaja-alaisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat vaikuttaneet opetukseen ja jopa muuttaneet sitä monin tavoin. Opettajat näkevät laaja-alaisuudessa mahdollisuuksia, vaikka myös monia estäviä tekijöitä oli mainittu

Odottavan perheen suun terveyden edistäminen

Opinnäytetyössä keskityimme edistämään odottavan perheen suunterveyttä tukemalla suuhygienistiopiskelijoiden tietämystä aiheeseen liittyvistä asioita. Suuhygienistin tehtävänä on edistää potilaiden suun terveyttä ja hyvinvointia. Jokainen potilas on erilainen ja erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat potilaan sekä kokonaisterveyteen että suun terveyteen. Raskaus on elämää mullistava tilanne, jolloin suun terveydestä huolehtiminen jää helposti toissijaiseksi. Suun terveydenhuollon koulutusohjelmassa käsitellään vähäisesti raskauteen ja suun terveyteen liittyviä asioita. Kurssien sisällöt sivuavat aihetta, mutta koottua opetusmateriaalia aiheesta ei ole saatavilla. Tästä ajatuksesta syntyi idea opinnäytetyöllemme. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää odottavan perheen tietämystä raskauden vaikutuksista suun terveyteen. Halusimme lisätä suuhygienistiopiskelijoiden tietämystä raskauden vaikutuksista sekä suun terveyteen, että hoitotilanteisiin. Opiskelijoiden kautta tavoitettiin paras mahdollinen hyöty ensin opetusklinikalla ja myöhemmin työelämässä. Valitsimme toimintamalliksi toiminnallisen opinnäytetyön. Tarkoituksena oli tuottaa Metropolian virtuaaliopetusklinikalle opetusmateriaalia, johon opiskelijat voivat tutustua aiheeseen mahdollisimman vaivattomasti. Uskomme tuotoksesta olevan hyötyä suuhygienistiopiskelijoille. Halusimme tehdä opetusmateriaalista mahdollisimman selkeän ja tiiviin osion, jotta tärkeimmät asiat aiheesta jäisivät opiskelijoiden mieleen. Virtuaaliopetusklinikalle tuottamamme materiaalia olisi jatkossa hyvä päivittää uusien suositusten mukaisesti. Lisäksi olemme pohtineet, olisiko tuotoksestamme hyötyä esimerkiksi terveyden- tai sairaanhoitajien koulutusohjelmaan. Olemme keskustelleet sairaanhoitajien kanssa aiheesta ja he ovat samaa mieltä kanssamme. Suhtaudumme tiedon päivityksiin sekä kehitysideoihin hyvin myönteisesti ja toivomme, että kehitystä tehtäisiin opinnäytetyön valmistuttuakin.The purpose of this thesis is to further the oral health of expecting families by expanding the knowledge on this subject among dental hygienist students. Pregnancy is a life changing period during which other matters may take precedence over oral hygiene. Dental hygienists promote the oral health and well-being of patients. Every patient has a unique situation in life, which affects both their overall health as well as their oral health. The effects of pregnancy on oral health is only minutely discussed in the Degree programme in Oral Healthcare. Courses brush upon the subject, but comprehensive teaching material on it is nonexistent. This circumstance is the inspiration of this thesis. The purpose of this thesis is to develop the knowledge available to expecting families by broadening the knowledge dental hygienist students have on the effects of pregnancy on both oral health and care. This purpose will be achieved through the students, first during their studies and continuing on to later occupation. Our chosen strategy was to create a practical thesis. The aim was to produce teaching material for Metropolia’s virtual teaching clinic, through which the students can acquaint themselves with this topic. We are convinced our product will be useful for dental hygienist students. Our goal was to make the material as clear and straightforward as possible so that students might efficiently grasp the key points of this subject. The material we have produced should be amended at some point in the future to correspond with new recommendations. We also suppose that this material might also be useful for nursing students, and have consulted with a number of nurses who are in agreement with us. We welcome any input regarding the development of this material and hope that progress is made in this field even after the completion of this project

Työn imun kartoitus hotelliketjun toimipisteessä X

Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä suomalaisen hotellioperaattorin Sokotel Oy:n kanssa. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen ja sen tarkoituksena oli tutkia Sokotel Oy:n hallinnoiman Sokos Hotels –ketjun toimipisteen X työntekijöiden työn imun mahdollistavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja työn imun lisäämiseksi työyhteisössä. Opinnäytetyön keskeisimpiä käsitteitä olivat työn imu, positiivinen psykologia ja työhyvinvointi. Nämä käsitteet muodostivat tutkimuksen tietoperustan. Opinnäytetyössä tutkittiin työn imua osana työhyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Työn imun mahdollistavien tekijöiden selvittämiseksi opinnäytetyössä toteutettiin sähköinen lomakekysely toimipisteen X työntekijöille syksyn 2018 aikana. Tutkimustulokset osoittivat, että kuusi eniten työn imua mahdollistavaa tekijää toimipisteessä X olivat: Lähden töihin mielelläni, Olen innostunut työstäni, Olen ylpeä työstäni, Olen kiinnostunut kehittämään työympäristöäni, Koen että minulla on riittävästi osaamista onnistuakseni työssäni, sekä Koen että työni on tarpeeksi haasteellista. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi selvitettiin, miten näihin työn imun mahdollistaviin tekijöihin vaikuttamalla työn imua voidaan luoda toimipisteessä X. Johtopäätöksenä tutkimustuloksista voidaan todeta, että kiinnittämällä huomiota näihin kuuteen työn imua mahdollistavaan tekijään toimipiste X voi lisätä työntekijöiden innostusta ja vahvistaa jatkuvaa työn imun kokemista. Tutkimuksessa annettiin kehitysehdotukset työn imun lisäämiseksi, jotka olivat seuraavan laisia: lisätään arvostusta työntekijöitä kohtaan, kannustetaan ja rohkaistaan työntekijää myönteisen ilmapiirin lisäämiseksi, kannustetaan työntekijöitä oman työn tuunaamiseen, lisätään palautteenantokulttuuria ja selkeytetään perustehtävät, luotetaan työntekijöiden osaamiseen, lisätään vastuuta sekä työn merkityksellisyyttä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että työn imun tutkiminen Sokotel Oy:n toimipisteessä X auttoi yritystä ymmärtämään työntekijöiden työn imun mahdollistavia tekijöitä.Work Engagement Survey in Hotel Chain’s Office X. This thesis was commissioned by Sokotel Oy, which is a Finnish hotel operator. The thesis was conducted as a research and its purpose was to explore the factors that enable the employees to feel work engagement in the Sokos Hotels office X. The objective of the study was to map ways to increase work engagement in the work community. The most important concepts of the thesis are work engagement, positive psychology and work well-being. These concepts are the base for the research. The thesis investigated work engagement as a part of well-being at work. The thesis was carried out as a quantitative study. To investigate the factors that make it possible for the employees to feel work engagement an electronic survey with office X was carried out. It was executed in the autumn 2018. The results resulted in six statements that allow most work engagement to happen at office X. They are as follows. I am happy to go to the workplace. I am enthusiastic about my work. I am proud of my work. I am interested in developing my work environment. I feel that I have enough knowledge to succeed in my work and I feel that my work is challenging enough. In conclusion, it can be stated that the research findings indicate how by paying attention to these six factors office X can increase employees' enthusiasm and confirm a continuing feeling of work engagement. The study provided development suggestions to increase work engagement. The development suggestions were to enhance employee appreciation, to encourage employees to create a positive atmosphere, to encourage employees to pimp their own work, to add a more feedback-oriented culture and clarify basic tasks, to trust employees’ skills, to increase responsibility and importance of the work. Based on the results it can be stated that the research of the work engagement at Sokotel Oy's office X helped the company to understand how the employees could be more engaged to their work

"Ei jäädä jumiin ongelmiin" : positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

Toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Opetushallituksen rahoittama, LAB-ammattikorkeakoulun Tää on se mun paikka -hanke. Hankkeessa kehitetään tiimivalmennusmallia varhaiskasvatuksen ammattilaisille lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseksi. Tarve tällaisille täydennyskoulutuksille tuli ilmi Opetushallituksen teettämän selvityksen tuloksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli parantaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamista lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemisessa. Tavoitteena oli tehdä koulutusvideo positiivisesta pedagogiikasta. Video on arkilähtöinen, osallistava ja tutkimustietoon pohjautuva. Video suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä Tää on se mun paikka -hankkeen yhteyshenkilöiden kanssa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään positiivista psykologiaa, positiivista pedagogiikkaa, lämmintä vuorovaikutusta ja lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksen viitekehyksessä. Tuotoksen tekoprosessi koostui tiedonhankinnasta, suunnittelusta, toteutuksesta sekä arvioinnista, joita käsitellään opinnäytetyössä. Opinnäytetyön valmis tuotos, eli koulutusvideo tulee osaksi Tää on se mun paikka -hankkeen verkkovalmennusmateriaalia. Jatkossa videota voidaan hyödyntää myös sosionomikoulutuksessa ja videon käsikirjoitusta voidaan jalostaa esimerkiksi koulumaailmaan sopivaksi

Rokkotaudit

Tiivistelmä Suurin osa rokkotaudeista on saatu hävitettyä Suomesta rokotusten avulla. Tuhkarokko on hävinnyt kokonaan Suomesta rokotusohjelman ansiosta. Ulkomailla tuhkarokkoa esiintyy edelleen. Rokottamaton lapsi voi sairastua tuhkarokkoon. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa tietoa rokkotaudeista. Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa sähköinen diaesitys sairaanhoitajaopiskelijoiden täydentäviin opintoihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tiedon avulla sairaanhoitajat tunnistavat rokkotauteja esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolla. Teimme diaesityksen sairaanhoitajan vastaanotto- ja ohjaustoiminta verkkokurssille. Verkkokurssi kuuluu täydentäviin opintoihin ja se on vapaasti valittava. Opinnäytetyön aiheesta ei ole aikaisemmin tehty opetusmateriaalia koulun Moodleen ja toimeksiantajan mukaan sille oli tarvetta. Toimeksiantajanamme toimi Karelia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön prosessi koostui kokonaisuudessaan tietoperustan kokoamisesta ja toiminnallisesta osuudesta, sähköisen diaesityksen tekemisestä. Sähköisessä diaesityksessä hyödynsimme etsimäämme tietoperustaa. Diaesityksessä on kerrottu lyhyesti ja selkeästi Suomessa esiintyvistä rokkotaudeista, niiden oireista ja hoidosta. Sähköinen diaesitys luovutettiin toimeksiantajalle sähköisenä versiona. Toimeksiantaja liittää itse diaesityksen osaksi sairaanhoitajan vastaanotto- ja ohjaustoiminta verkkokurssia

Pitkittynyttä kipua kokevien henkilöiden odotuksia fysioterapeutin kohtaamiselta ja vuorovaikutukselta: laadullinen lähestymistapa

Kivun kokemisella on moniulotteinen vaikutus ihmisen toimintakykyyn. Kivun pitkittyessä sen vaikutus laajenee sekä psyykkiseen että sosiaaliseen hyvinvointiin, ja se voi rajoittaa arjen toimintakykyä huomattavasti. Kipu on fysioterapiassa yleinen ilmiö, mutta kipuasiakkaan kohtaamiseen liittyvät biopsykososiaaliset tekijät jäävät usein huomioimatta fysioterapeutin vastaanotolla. Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa pitkittynyttä kipua kokevien henkilöiden odotuksia fysioterapeutin kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Opinnäytetyömme tarkoitus oli tuottaa ajankohtaista tietoa pitkittynyttä kipua kokevien henkilöiden kanssa työskenteleville fysioterapeuteille kokemuksellisen tiedon pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoituina ryhmä- ja yksilöhaastatteluina. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin menetelmillä. Asiakkaan odotukset fysioterapeutin kohtaamiselta ja vuorovaikutukselta liittyvät vahvasti fysioterapeutin ihmissuhdetaitoihin sekä asiantuntijuuteen. Fysioterapeutin kohtaamiselta ja vuorovaikutukselta odotetaan asiakkaan yksilöllistä huomiointia sekä kuuntelua ja läsnäoloa. Fysioterapeutin odotetaan olevan lempeä kannustaja, joka huomioi asiakkaan henkisen hyvinvoinnin osana kokonaisvaltaista toimintakykyä ja mukauttaa toimintaansa sen mukaan. Opinnäytetyömme tuotti tärkeää tietoa pitkittynyttä kipua kokevien henkilöiden odotuksista. Fysioterapeutin tulisi huomioida paremmin psyykkinen hyvinvointi osana kokonaisvaltaista toimintakykyä pitkittynyttä kipua kokevien asiakkaiden parissa. Psyykkisen terveyden merkitys tulisi huomioida myös fysioterapiaopiskelijoiden opinnoissa ja opetuksessa. Aihetta tulisi tutkia suuremmalla kohderyhmällä, mikä lisäisi tutkimuksen luotettavuutta