Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.2019

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnointiohjeiden päivittäminen on valmisteltu osana Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden yhtiöittämisen ja valtion liikenteenohjauskonsernin perustamisen laajempaa valmistelua. Päivitetyssä hallinnointiohjeessa otetaan huomioon mm. LVM:n omistajaohjattavien yhtiöiden muutokset ja valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen 13.5.2016 sisältö. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on päivitetty vuonna 2015 ja Keskuskauppakamarin julkaisema suositus Listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämisestä vuonna 2016. Muutoksia on tapahtunut myös OECD:n julkaisemissa hallinnointiperiaatteissa vuonna 2015 ja 2016. LVM:n toimialalle kuuluu kolme osakeyhtiötä (Cinia Oy, Traffic Management Finland Oy ja Yleisradio Oy). Yleisradio Oy:n ohjauksesta vastaa eduskunnan valitsema hallintoneuvosto. Osakeyhtiöiden hallinnointi perustuu osakeyhtiölakiin (624/2006). Valtionyhtiöiden hallinnoinnista säädetään laissa valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta (1368/2007). Tämä hallinnointiohje perustuu aiempaan, 1.1.2012 voimaan tulleeseen ohjeeseen

Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Osana työryhmän työtä on tarkasteltu myös mahdollisuutta tukea monikielistä ja monikulttuurista journalismia tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmän jäseninä ovat toimineet: Hanne Aho, puheenjohtaja, Journalistiliitto; Marko Ala-Fossi, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto; Mikko Grönlund, tutkimuspäällikkö, Turun yliopisto; Jukka Holmberg, toimitusjohtaja, Medialiitto; Mikko Villi, professori, Jyväskylän yliopisto sekä Päivi Korpisaari, viestintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto. Työryhmä ehdottaa pääasiallisena journalismin tukimuotona toimituksellista tuotantotukea. Toisena tukimuotona ehdotetaan kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää paitsi aloitteleville tiedotusvälineille myös olemassa olevan tiedotusvälineen kehittämishankkeisiin. Molempien tukien tarkoituksena olisi uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden tukeminen. Lisäksi työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden tukea. Malli edistäisi kokonaisuudessaan luotettavaa, monipuolista ja yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä

Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi

On 25 June 2020, the Ministry of Transport and Communications appointed a working group with representatives of the media sector and experts in the field to assist in the further preparation of a temporary government grant in support of journalism and to reflect on a permanent aid mechanism for this purpose. The working group also discussed the feasibility of public support for media that produce multilingual and multicultural journalism. Members of the working group: Hanne Aho, Chair, Union of Journalists in Finland; Marko Ala-Fossi, Media Researcher, University of Tampere; Mikko Grönlund, Research Manager, University of Turku; Jukka Holmberg, CEO, Finnish Media Federation; Mikko Villi, Professor, University of Jyväskylä; and Päivi Korpisaari, Professor in Communication Law, University of Helsinki. The working group proposes editorial production support as the main form of assistance. Another proposed form of assistance is development support that could be granted not only to newly established media companies but also for development projects of an established media company. Both forms of assistance are intended to support media that provide news and current affairs content. The working group also proposes specific support for community media. The proposed model would promote reliable, multi-faceted and socially significant communication as a whole.</p

Effect of remdesivir post hospitalization for COVID-19 infection from the randomized SOLIDARITY Finland trial

We report the first long-term follow-up of a randomized trial (NCT04978259) addressing the effects of remdesivir on recovery (primary outcome) and other patient-important outcomes one year after hospitalization resulting from COVID-19. Of the 208 patients recruited from 11 Finnish hospitals, 198 survived, of whom 181 (92%) completed follow-up. At one year, self-reported recovery occurred in 85% in remdesivir and 86% in standard of care (SoC) (RR 0.94, 95% CI 0.47-1.90). We infer no convincing difference between remdesivir and SoC in quality of life or symptom outcomes (p > 0.05). Of the 21 potential long-COVID symptoms, patients reported moderate/major bother from fatigue (26%), joint pain (22%), and problems with memory (19%) and attention/concentration (18%). In conclusion, after a one-year follow-up of hospitalized patients, one in six reported they had not recovered well from COVID-19. Our results provide no convincing evidence of remdesivir benefit, but wide confidence intervals included possible benefit and harm.Peer reviewe

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan tajunnantason tarkkailu

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aivoverenkiertohäiriöpotilaan tajunnan tason tarkkailua kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Käsittelimme tajunnan tason tarkkailua Glasgow`n kooma -asteikon mukaisesti sairaanhoitajan näkökulmasta. Työmme tavoitteena oli avata aivoverenkiertohäiriöitä ja tajunnan tasoa käsitteinä sekä perehtyä Glasgow`n kooma asteikkoon. Suomessa aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain noin 4500 ihmistä. Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan tajunnan tasoa on seurattava tiheästi. Tajunnantason seurannassa apuna voi käyttää Glasgow´n kooma-asteikkoa. Kansainvälisesti Glasgow´n kooma-asteikkoa on tutkittu paljon, mutta Suomalaisia tutkimuksia aiheesta on vähän. Tutkimuksissa kartoitettiin sairaanhoitajien osaamista asteikon käytöstä ja miten sitä osataan soveltaa käytännön hoitotyöhön. Useasta tutkimuksesta tuli esille sairaanhoitajien heikko osaaminen soveltaa asteikkoa kliiniseen hoitotyöhön. Perustieto asteikosta saattoi olla hyvä, mutta sitä ei osattu käyttää oikein. Sairaanhoitajien Glasgow`n kooma -asteikon käyttöä tulisi kehittää ja hoitajia kouluttaa asteikon käytöstä säännöllisesti, sillä tulosten mukaan se ei ole vielä riittävällä tasolla. Jäimme etenkin kaipaamaan kotimaisia tutkimuksia asteikon käytöstä ja sen tuomista haasteista juurikin Suomessa. Haluaisimme valmistuvina sairaanhoitajina edistää Glasgow`n kooma -asteikon käyttöä hoitotyössä

Menetelmiä nuorten digi- ja työnhakutaitojen vahvistamiseen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian OSUVA - nuorten ja nuorten aikuisten digitaitojen sparraus -hankkeen oppaaseen on koottu hyväksi havaittuja menetelmiä nuorten sekä nuorten aikuisten digi- ja työnhakutaitojen vahvistamiseen. Opas on tuotettu OSUVA-hankkeen aikana tehtyjen havaintojen, osallistujien palautteen, hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvien asiantuntijoiden sekä hankkeen kehittäjäryhmän kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta. Opas on suunnattu nuorten sekä nuorten aikuisten parissa työskenteleville asiantuntijoille ja alaa opiskeleville sekä muille aiheesta kiinnostuneille inspiraatioksi ja keskustelun avaajaksi

Asuinalueiden yhteisöllisyyttä rakentamassa. Yhteisömanagerin opas

Yhteisömanageri on yhteisön kehittäjä. Hän voi työskennellä esimerkiksi asuinalueilla, taloyhtiöissä, kyläyhteisöissä, naapurustossa tai erilaisissa pienryhmissä. Asuinalueiden yhteisöllisyyttä rakentamassa - Yhteisömanagerin opas painottuu asuinalueilla tehtävään yhteisömanagerointiin, joka on käytännönläheistä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää työtä. Yhteisömanageri innostaa kaupunginosien asukkaita osallistumaan oman lähiyhteisönsä kehittämiseen, tukee aktiivista kansalaisuutta ja edistää kaupunkiaktivismia. Opas on tuotettu Hyvinvoiva asukas -hankkeessa tehtyjen havaintojen sekä asukkaiden ja osallisuustyön ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Julkaisu on suunnattu inspiraatioksi nuorisoalan, sosiaalityön sekä osallisuushankkeiden ammattilaisille. Opas koostuu neljästä luvusta. Ensimmäinen luku määrittelee yhteisömanagerin työn. Toinen luku käsittelee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kolmas luku paneutuu yhteisömanagerin työn aloittamiseen asuinalueella. Neljäs luku esittelee hankkeessa kehitettyä asukasaktiivivalmennuksen menetelmää. Oppaan lopussa on lista yhteisömanagerin työhön innostavista lähteistä ja linkeistä

Nuorten työikäisten mielenterveyden edistäminen terveysneuvonnassa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia keinoja terveydenhuollolla on 18–34-vuotiaiden nuorten työikäisten mielenterveyden edistämiseen terveysneuvonnan yhteydessä ja millaisia haasteita siihen voi mahdollisesti liittyä. Aihetta lähestyttiin terveyden edistämisen näkökulmasta. Tavoitteena oli, että työn toimeksiantaja voisi hyödyntää työtä opetusmateriaalina sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa. Työn teoreettinen viitekehys koostui mielenterveydestä ja sen edistämisestä, terveysneuvonnasta sekä nuorten työikäisten mielenterveydestä. Työssä käsiteltiin perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa tapahtuvaa terveysneuvontaa. Tutkimus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin seitsemän tutkimusta, joista yksi oli englanninkielinen ja loput suomenkielisiä. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkimus osoitti, että mielenterveyden edistämiseen toimivia keinoja ovat luottamuksellisen asiakassuhteen luominen, asiakkaan kokonaistilanteen kartoittaminen, neuvonta, yksilön hyvinvoinnin edistäminen, henkilöstöön liittyvät tekijät, resurssit sekä yhteistyösuhteen luominen työpaikkaan. Mielenterveyden edistämisen haasteena taas nähtiin ajankäyttöön, vuorovaikutukseen, asiakkaaseen, henkilöstöön ja palveluihin liittyvät ongelmat. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että hyväksi havaittuja keinoja mielenterveyden edistämiseksi on olemassa, mutta niiden käyttäminen käytännön työssä on vaihtelevaa. Hoitohenkilöstön osaamisen taso vaihtelee, ja tästä syystä koulutusta niin mielenterveyden edistämisen taitojen kuin asenteidenkin suhteen kaivataan. Mielenterveyttä edistävien menetelmien hallinta ja moniammatillisten verkostojen tuntemus auttavat hoitotyön ammattilaista antamaan terveysneuvontaa niin, että mielenterveyttä edistävä näkökulma toteutuu

Priming effect increases with depth in a boreal forest soil

201

Priming effect in boreal soils

201