Metrin synty

Kuulin koulupoikana historian tunnilla, että pituusyksikkö metri otettiin käyttöön Ranskan suuren vallankumouksen aikana. Lisäksi sain kuulla, että sen pituudeksi määriteltiin kymmenesmiljoonas osa pohjoisnavan ja päiväntasaajan välisestä etäisyydestä. Enpä kuitenkaan ymmärtänyt kysyä, miten ihmeessä tämä etäisyys oli saatu selville ja miksi metri määriteltiin tämän etäisyyden avulla. Runsaan 50 vuoden kuluttua eläkeläisenä voin vastata näihin koulupojan tekemättä jättämiin kysymyksiin. Artikkelini perustuu suurelta osin alkuperäisiin lähteisiin ja niiden lisäksi Ken Alderin mainioon teokseen The Measure of All Things

Oikaisuja suomalaisen tieteen historiaan

Osoitamme Gustaf Gabriel Hällströmin ja Johan Gabriel Bonsdorffin unohdetun ensimmäisen suomalaisen pienimmän neliösumman menetelmän (PNS) sovelluksen vuonna 1815. Korjaamme tieteenhistoriallisen sekaannuksen isästä ja pojasta, Gabriel von Bonsdorffista ja Johan Gabriel von Bonsdorffista

Alkoholinkäytön aiheuttama liikennekuoleman riski Suomessa

Tässä tutkimuksessa analysoidaan juopumuksen asteen vaikutusta kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden riskiin moderneilla tilastollisilla menetelmillä. Tutkimuksen pääaineistona ovat vuosina 2005–2014 Suomessa tapahtuneet kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet, joissa oli mukana henkilöauto aiheuttajana tai muuna osallisena. Pääaineistoa täydennetään ratsiatutkimuksista julkaistuilla tilastoilla. Keskeisiä käytettyjä mittareita ovat riskisuhde sekä vakioitu riskisuhde, josta on poistettu sekoittavien muuttujien vaikutusta. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, miten pieni veren alkoholipitoisuus alkaa lisätä liikenneonnettomuuden riskiä, ja toisena tavoitteena on arvioida eri alkoholipitoisuuksien aiheuttaman riskin suuruusluokkaa. Tutkimuksessa havaitaan, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajaneet näyttävät jakautuvan kahteen ryhmään. Suurin osa (yli 80 %) pyrkii pitämään alkoholin nauttimisen sallitun rajoissa, niin ettei rattijuopumuksen raja ylity. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien aineistossa ylivoimaisesti suurin osuus on törkeitä rattijuoppoja, mutta on todennäköistä, että jo vähäinen veren alkoholipitoisuus (alle 0,2 ‰) lisää kuolemaan johtavan onnettomuuden riskiä. Onnettomuuden aiheuttamiseen perustuvat riskisuhteet ovat suurempia kuin osallisuuteen perustuvat. Riski olla aiheuttajana kuolemaan johtavassa liikenneonnettomuudessa on noin kymmenkertainen verrattuna raittiiseen, jos veren alkoholipitoisuus on 0,4 promillea. Riskisuhde kasvaa noin satakertaiseksi, jos veren alkoholipitoisuus on 1 promille.nonPeerReviewe

Data in sustainable production chain management

The aim of this paper is to innovate the role of data in sustainable production chain management by identifying drivers, challenges and future solutions related to sustainability and data utilisation. The research data was collected from a literature review, a sustainability seminar entitled “Strong Stronger Responsible” and interviews with company representatives. The interviewees represented operators in the renewable forest and chemical industries and the companies serving them. This study examines sustainability data on the wood fibre-based production chain, from the forest to the consumer. The results show that for sustainability data, production chains have challenges and development needs in terms of indicators, data collection, quality and sharing. Sustainability data should guide decision making in processes at all levels of the organisation, as well as in the production chain

Data in sustainable production chain management

The aim of this paper is to innovate the role of data in sustainable production chain management by identifying drivers, challenges and future solutions related to sustainability and data utilisation. The research data was collected from a literature review, a sustainability seminar entitled “Strong Stronger Responsible” and interviews with company representatives. The interviewees represented operators in the renewable forest and chemical industries and the companies serving them. This study examines sustainability data on the wood fibre-based production chain, from the forest to the consumer. The results show that for sustainability data, production chains have challenges and development needs in terms of indicators, data collection, quality and sharing. Sustainability data should guide decision making in processes at all levels of the organisation, as well as in the production chain

A STOCHASTIC SHAPE AND ORIENTATION MODEL FOR FIBRES WITH AN APPLICATION TO CARBON NANOTUBES

Methods are introduced for analysing the shape and orientation of planar fibres from greyscale images of fibrous systems. The sequence of image processing techniques needed for segmentation of fibres is described. The identified fibres were interpreted as deformed line segments for which two shape and two orientation parameters are estimated by the maximum likelihood method. The methods introduced are shown to perform quite well for simulated systems of deformed line segments with known properties. They were applied to TEM images of carbon nanotubes embedded in polycarbonate

Metrin synty

Kuulin koulupoikana historian tunnilla, että pituusyksikkö metri otettiin käyttöön Ranskan suuren vallankumouksen aikana. Lisäksi sain kuulla, että sen pituudeksi määriteltiin kymmenesmiljoonas osa pohjoisnavan ja päiväntasaajan välisestä etäisyydestä. Enpä kuitenkaan ymmärtänyt kysyä, miten ihmeessä tämä etäisyys oli saatu selville ja miksi metri määriteltiin tämän etäisyyden avulla. Runsaan 50 vuoden kuluttua eläkeläisenä voin vastata näihin koulupojan tekemättä jättämiin kysymyksiin. Artikkelini perustuu suurelta osin alkuperäisiin lähteisiin ja niiden lisäksi Ken Alderin mainioon teokseen The Measure of All Things.nonPeerReviewe