Kutseharidus ja muutuv tööturg

Tööandjate uuringu lõpparuanneKäesoleva uuringu eesmärk on selgitada välja, kuidas hindavad Eesti erasektori tööandjad nüüdisaegse kutseharidusliku väljaõppe saanud töötajate kompetentside vastavust töökohtadel nõutavale, ning millised on nende tööandjate ootused Eesti kutseharidussüsteemi suhtes. Selle eesmärgi täitmiseks võetakse uuringus vaatluse alla varasemate kutseharidust puudutavate uuringute tulemused ning teiste riikide kogemused kutsehariduse võimaluste ja tööturu vajaduste ühitamisel. Kõige tähtsama osa uuringust moodustavad kutseharidusega töötajaid kasutavate ettevõtete seas tehtud küsitlus ja fookusrühmaintervjuud, mis annavad põhjaliku ülevaate sellest, milliseks peavad Eesti ettevõtted kutseharidusega töötajate pädevust ja koostööd kutseõppeasutustega

Toivoton tapaus? - tapauksen ratkaisu

60-vuotias mies tuli psykiatrian poliklinikan lääkärin vastaanotolle vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen jatkoarviota varten.publishedVersio

Identification of Depression and Screening for Work Disabilities among Long-Term Unemployed People

The study explores whether clinical screening targeted at work disabilities among long-term unemployed people reveals eligible individuals for a disability pension and the importance of depression in granting the disability pensions. A total of 364 participants of the screening project were considered as eligible to apply for disability pension. Among them, 188 were diagnosed as clinically depressed. They were classified into those with earlier depression diagnosis (n = 85), those whose depression had not been diagnosed earlier (n = 103), and those without diagnosed depression (n = 176). The association of this Depression identification pattern' with being granted a disability pension was explored by logistic regression analyses. Compared to those with earlier diagnosis, those whose depression had not been diagnosed earlier were granted disability pension more commonly (72% vs. 54% OR 2.2, p = 0.012). Corresponding figures of the undepressed were 73%, OR 2.3, p = 0.002. The adjustments did not affect the results. Clinical examination of the long-term unemployed people in terms of work disability seems to be worthwhile. In particular, the examination reveals new depression diagnoses, which contribute more to the award of disability pension than depression diagnosed earlier by regular health care. Novel ways to detect depression among the unemployed should be implemented in the health and employment services.Peer reviewe

Noorteseire aastaraamat 2010: Noored ja tööturg

Noorteseire aastaraamatuga jätkatakse „Noortemonitor 2009” kogumikuga alanud noorte eluolu käsitlevate väljaannete avaldamist. Seekordse noorteseire aastaraamatu fookuses on noorte toimetulek tööturul. Käesoleva aastaraamatuga püütaksegi avada noorte tööturule sisenemisega seotud küsimusi nii tööturuvalmiduse tagamise kui ka töötingimuste ja tugimeetmete seisukohalt. Aastaraamat on jagatud kaheks. Esimesest osast leiate ülevaate 2009. ja 2010. aastal noorte eluolus toimunud arengutest. Seal tuuakse välja noortega seotud olulisemad muutused ja arengud, võrreldes omavahel noortepoliitika valitud toimevaldkondi. See osa aitab lugejal end kurssi viia 2010. aastal noorte eluolus toimunud muutustega ning pakub võimalust hinnata olulisemate noortepoliitika valdkondade arengutrende. Aastaraamatu teises osas käsitletakse süvitsi noorte tööturule sisenemist ja seal toimetulekut

Identification of Mental Health Disorders among Long-term Unemployed People and Their Ability to Work: Does health care meet the case?

Työttömyyden ja mielenterveyden häiriöiden välinen yhteys on osoitettu luotettavasti useissa aiemmissa tutkimuksissa. Taustamekanismeina on runsaasti aiempaa tutkimusnäyttöä sekä heikentyneestä terveydentilasta aiheutuvasta valikoitumisesta työttömyyteen että työttömyyden aiheuttamasta sosiaalisesta kuormituksesta. Sen sijaan tutkimustieto työttömien mielenterveyden häiriöiden tunnistamisesta, työttömien työkyvystä ja työttömien työkyvyn arvioinnista on niukkaa. Työttömien terveyspalveluiden käyttötavat saattavat selittää sekä mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen että työkykyyn ja sen arviointiin liittyviä ongelmia. Aiempi tutkimustieto työttömien terveyspalvelujen käytöstä on ristiriitaista. Sekä lisääntynyttä että vähentynyttä terveyspalvelujen käyttöä on raportoitu. Tämän rekisteritutkimuksen aineisto on kerätty Eläkemahdollisuuksien arvio hankkeessa (ELMA, engl. EDIPE) v. 2001-07 Tampereella kertyneestä asiakirjatiedosta. ELMA-hankkeeseen lähetetyt ihmiset olivat pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden kestänyt työttömyys), joilla oli todettu työkykyä alentavia sairauksia ja jotka olivat vaikeasti työllistettäviä. Kansallisen ELMA-hankkeen lähtökohtana toimi oletus, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömien joukossa on useita ihmisiä, jotka tosiasiallisesti ovat työkyvyttömiä ja olisivat oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tutkimuksen osatöissä tarkasteltiin alkoholi- ja masennushäiriöiden tunnistamista terveys- ja työllisyyspalveluissa sekä ELMA-projektissa. Kyseisten häiriöiden tunnistamista tutkittiin myös suhteessa työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen. Lisäksi selvitettiin erityyppisiä terveyspalveluiden käyttötapoja ja niiden yhteyttä alkoholi- ja masennushäiriöihin. Saatujen tulosten mukaan merkittävällä osalla niistä pitkäaikaistyöttömistä, jotka kärsivät alkoholi- tai mielialahäiriöstä, työkyky ei ole riittävä työllistymistä ajatellen. Kuitenkin heidän työkyvyttömyytensä vaikuttaa jäävän tunnistamatta terveydenhuollossa. Toisaalta tutkimuksessa tuli esiin myös kyseisten häiriöiden asianmukaista tunnistamista ja viitteitä hyvin toimivasta terveydenhuoltojärjestelmästä. Alkoholihäiriö oli tunnistettu ja diagnosoitu asianmukaisesti terveydenhuollossa heillä, joille myönnettiin työkyvyttömyyseläke ELMA-projektin kautta. Asianmukaiseen tunnistamiseen viittaa epäsuorasti myös se,että pelkästä masennushäiriöstä kärsiviä oli aineistossa varsin vähän, vaikka depressio on nykyisin jo yleisin yksittäinen työkyvyttömyyden aiheuttaja Suomessa (Eläketurvakeskus, 2019). Sen sijaan ELMA-arvioon ohjautui sellaisia pitkäaikaistyöttömiä, joilla esiintyi samanaikaisesti depressio ja somaattisen terveydentilan ongelma. Tämän ilmiön sopisi selittämään se, että pysyvän työkyvyttömyyden aiheuttamasta masennushäiriöstä, ilman somaattista komorbiditeettia, kärsivät ohjautuvat työkyvyttömyyseläkkeelle tavanomaisen terveyspalvelujärjestelmän kautta. Vaikka alkoholihäiriöt tunnistetaan asianmukaisesti terveydenhuollossa niillä pitkäaikaistyöttömillä, jotka olisivat oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen, työkyvyn arvio jää kuitenkin puuttumaan. Sen sijaan työ- ja elinkeinoviranomaiset tunnistavat työkyvyn arvioinnin tarpeen, mutta eläkkeeseen oikeuttavia päihdehäiriöitä vain niukasti (osatutkimus I). Työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettujen pitkäaikaistyöttömien depressio näyttää jäävän paljolti tunnistamatta terveydenhuollossa (osatutkimus III). Ilmiö saattaa selittyä myös työttömyyden kestolla, sillä depression tunnistaminen näyttäisi vähenevän työttömyyden pitkittyessä (osatutkimus II). Tutkimuksen perusteella mielenterveyden häiriöiden tunnistamisen ja työkyvyn arvioinnin ongelmat saattavat liittyä myös pitkäaikaistyöttömien tapoihin asioida terveyspalveluissa. Niillä pitkäaikaistyöttömillä, jotka kärsivät alkoholi- tai masennushäiriöstä, oli kohonnut riski käyttää terveyspalveluja katkeilevaan tai syrjäytyneeseen tapaan (osatutkimus IV). Tutkimustulosten perusteella suositellaan erityisiä, työttömille suunnattuja, terveyspalveluja osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Myös täydennyskoulutus mielenterveyden häiriöiden tunnistamisesta pitkäaikaistyöttömien parissa toimiville viranomaisille olisi tarpeen. Pitkäaikaistyöttömien depression seulontaa tulisi harkita erityisesti niiden pitkäaikaistyöttömien keskuudessa, jotka kärsivät somaattisista sairauksista ja joiden työkyky on alentunut. Tulevaisuudessa tekoälysovelluksia voitaisiin kehittää osana potilastietojärjestelmää tunnistamaan niitä terveyspalveluiden käyttötapoja, jotka saattavat olla yhteydessä lisääntyneeseen riskiin ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen, työkyvyttömyyteen ja mielenterveyden häiriöiden kehittymiseen.The association of unemployment with mental health disorders has been convincingly demonstrated in earlier studies. There is ample evidence of both health selection and social causation mechanisms, whereas the research on the identification of mental health disorders among unemployed people is scanty. Also, little attention has been paid in earlier research to the ability to work of unemployed people and to its assessment. Their health care attendance may be one crucial factor behind both the identification of mental health disorders and the (lacking) assessment of work ability among unemployed people. Previous findings on the health care attendance of unemployed people have been inconsistent with both increased and decreased visits to health care reported. The material of this register study comprised the health records of the Eligibility for a Disability Pension (EDIPE) project in the Finnish city of Tampere from 2001 to 2007. All participants of the EDIPE project were long-term (over one year) unemployed people with work disabilities and low employability. The national level EDIPE project was launched on the assumption that a notable proportion of longterm unemployed people are incapable of work and would be entitled to a disability pension. The studies of which this dissertation is composed investigated the identification of alcohol-related and depressive disorders in the health and employment services in general and in the EDIPE process. The identification of the disorders was also investigated in relation to disability pensions granted. The association of the different health care attendance styles was studied in relation to alcohol-related and depressive disorders. The findings of the study show that a notable proportion of long-term unemployed people with alcohol-related or mood disorders lack the ability to work. However, their impaired working ability seems to go unheeded in health care although there are also signs in some respects of an adequate identification and wellfunctioning service system. The alcohol-related disorders were identified and diagnosed in health care among those long-term unemployed people who were granted a disability pension due to EDIPE examinations. The proportion of those people with separate depression without somatic comorbidity was scanty in the study register. Indirectly, it could be interpreted that those long-term unemployed people with eligibility for a disability pension due to depression are adequately identified in regular health care since depression is nowadays the single most frequent reason for work disability in Finland (Finnish Centre for Pensions, 2019). The alcohol-related disorders seem to be identified in health care among those long-term unemployed people who would be eligible for a disability pension. However, their working ability is not assessed. The employment authorities seem to be aware of the need for work ability assessment. They may not, however, offer significant assistance in the identification of alcohol-related disorders among those long-term unemployed people who would be entitled for a disability pension (Study I). Also, a notable proportion of the depressive disorders remains unidentified among those long-term unemployed people who would be eligible for the disability pension (Study III). This may be explained at least partly by the duration of unemployment, as the identification of depression decreases as the unemployment spell grows longer (Study II). The identification of depressive and alcohol-related disorders or their initiation working ability assessment processes may also be associated with the faltering or marginalised health care attendance style among longterm unemployed people with alcohol-related or depressive disorders (Study IV). According to the findings of the study health care services allocated especially for unemployed people are recommended. Also, professionals working with long-term unemployed people should be trained to be more perceptive in identifying mental health disorders among their clients and screening for depression should be considered, especially among those long-term unemployed with impaired work ability and physical disorders. In future artificial intelligence applications could possibly be included in the digital patient management systems to enhance the identification of health care attendance styles to screen for people at increased risk for mental health disorders, work disabilities and of drifting into long-term unemployment

Identification of major depressive disorder among the long-term unemployed

Depression is a common mental health disorder among the unemployed, but research on identifying their depression in health care is scarce. The present study aimed to explore the identification of major depressive disorder (MDD) in health care on long-term unemployed and find out if the duration of unemployment correlates with the risk for unidentified MDD. The study sample consisted the patient files of long-term unemployed people (duration of unemployment 1-35 years, median 11 years), who in a screening project diagnosed with MDD (n = 243). The MDD diagnosis was found in the health care records of 101. Binomial logistic regression models were used to explore the effect of the duration of unemployment, as a discrete variable, to the identification of MDD in health care. MDD was appropriately identified in health care for 42% (n = 101) of the participants with MDD. The odds ratio for unidentified MDD in health care was 1.060 (95% confidence interval 1.011; 1.111, p = 0.016) per unemployment year. When unemployment had continued, for example, for five years the odds ratio for having unidentified MDD was 1.336. The association remained significant throughout adjustments for the set of background factors (gender, age, occupational status, marital status, homelessness, criminal record, suicide attempts, number of health care visits). This study among depressed long-term unemployed people indicates that the longer the unemployment period has lasted, the more commonly these people suffer from unidentified MDD. Health services should be developed with respect to sensitivity to detect signs of depression among the long-term unemployed.Peer reviewe

Socioeconomic factors in disability retirement due to mental disorders in Finland

publishedVersionPeer reviewe