Yleisimmät ummessaolokauden ruokintastrategiat sekä niiden vaikutus metabolisen stressin ja insuliiniresistenssin syntyyn

Ummessaolokausi on lähes viidesosa lypsylehmän tuotoskautta. Ummessaolokauden ruokinta vaikuttaa lehmän maidontuotantoon poikimisen jälkeen. Poikimisen aikoihin lehmän aineenvaihdunnassa tapahtuu suuria muutoksia. Energian tarve kasvaa voimakkaasti maidontuotannon alkaessa, mikä lisää kudosmobilisaatiota. Tiineyden loppuvaiheessa ja tuotoskauden alussa voimistunut ääreiskudosten insuliiniresistensi lisää energian ja ravintoaineiden saantia utareeseen, mutta voi samalla altistaa lehmän erilaisille metabolisille häiriöille. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ummessaolokauden vapaa ja toisaalta rajoitettu ruokinta vaikuttavat lypsylehmän insuliiniresistenssin kehittymiseen ja voimakkuuteen ummessaolokaudella sekä poikimisen jälkeen. Insuliiniresistenssin voimistuminen voi lisätä lehmien metabolista stressiä ja herkkyyttä erilaisille puerperaalikauden sairauksille. Tutkimuksen hypoteesina oli olettamus, että ennen poikimista vapaasti säilörehulla ruokituilla lehmillä kuntoluokka on korkeampi ennen poikimista ja rasvakudosten mobilisaatio on suurempaa poikimisen jälkeen. Lisäksi ennen poikimista vapaasti säilörehulla syötettyjen lehmien insuliiniresistenssin oletettiin olevan voimakkaampaa kuin rajoitetusti ruokittujen lehmien. Tutkimuksessa oli 16 vähintään toisen kerran poikivaa ay-lehmää. Lehmät jaettiin kahteen kahdeksan lehmän ryhmään, joista toista ryhmää ruokittiin vapaasti säilörehulla koko ummessaolokauden ajan. Toisen ryhmän saamaa kokonaisenergiamäärää rajoitettiin lisäämällä rehuseokseen olkea. Lehmät jaettiin pareihin kuntoluokan ja poikima-ajan perusteella, minkä jälkeen jokaisen parin yksilöt jaettiin eri ruokintaryhmiin arpomalla. Lehmien verestä määritettiin glukoosi- ja insuliinipitoisuuksia kahdeksan viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen. Lisäksi lehmille tehtiin kaksi glukoosirasituskoetta. Ensimmäinen rasituskoe tehtiin 11 (±1) ennen odotettua poikimista ja toinen rasituskoe tehtiin 8 (±1) vuorokautta poikimisen jälkeen. Rasituskokeen yhteydessä lehmille annettiin glukoosiinfuusio laskimonsisäisesti ja samaan aikaan mitattiin verestä glukoosi- ja insuliinipitoisuuksia. Näytteiden otto aloitettiin 10 minuuttia ennen infuusion aloittamista ja jatkettiin neljä tuntia infuusion aloittamisesta. Lehmiltä mitattiin elopaino ja ne kuntoluokitettiin kokeen aikana. Ummessaolokauden ruokinnalla ei ollut vaikutusta lehmän kuntoluokan kehittymiseen ennen eikä jälkeen poikimisen. Vapaasti ruokituilla lehmillä veren glukoosipitoisuus oli suurempi koko ummessaolokauden ajan. Ennen poikimista tehdyssä glukoosirasituskokeessa rajoitetusti ruokitulla ryhmällä veren glukoosipitoisuus pysyi kauemmin koholla verrattuna vapaasti ruokittujen pitoisuuteen. Poikimisen jälkeen glukoosiaineenvaihdunnassa ei ollut eroa. Vapaasti ruokitulla ryhmällä veren insuliinipitoisuus oli huomattavasti suurempi ennen poikimista. Ennen poikimista tehdyssä glukoosirasituskokeessa vapaasti ruokituilla lehmillä veren insuliinipitoisuus nousi huomattavasti suuremmaksi ja pysyi suurena pidempään. Ennen poikimista vapaasti ruokitulla ryhmällä ensivaiheen insuliinivaste oli suurempi kuin rajoitetusti ruokituilla, mutta insuliinin herkkyysindeksissä ei ollut eroa ryhmien välillä. Ummessaolokauden ruokinnalla ei ollut vaikutusta kuntoluokan kehittymiseen eikä insuliiniresistenssiin vastoin tutkimuksen hypoteeseja. Saattaa kuitenkin olla, että vapaalla ruokinnalla on vaikutusta insuliiniresistenssin kehittymiseen, mutta sitä ei kyetty todistamaan. Ummessaolokauden ruokinnalla voi olla enemmän merkitystä, mikäli lehmät ovat kauempana niin sanotusta ihannekuntoluokasta kuin tutkimuksessa mukana olleet lehmät

Forest disturbance by an ecosystem engineer : beaver in boreal forest landscapes

Natural disturbances are important for forest ecosystem dynamics and maintenance of biodiversity. In the boreal forest, large-scale disturbances such as wildfires and windstorms have been emphasized, while disturbance agents acting at smaller scales have received less attention. Especially in Europe beavers have long been neglected as forest disturbance agents because they were extirpated from most of their range centuries ago. However, now they are returning to many parts of their former distribution range. As a disturbance agent, beaver plays two roles: of an ecosystem engineer and of a herbivore. The engineering impact is realized through dam construction resulting in a transformation of an originally terrestrial ecosystem into an aquatic one. As herbivores, beavers affect stand structure and tree species composition by preferring deciduous trees over coniferous ones. After abandonment, a beaver pond gradually turns into a terrestrial habitat again. At well-drained sites, forest will return in due course, first dominated by deciduous trees. At poorly drained sites, moistness of beaver patches may result in fen development. We conclude that beaver has an important impact on ecosystem processes and biodiversity in boreal forest ecosystems because it creates and maintains a spatio-temporal mosaic of successional habitats and associated species communities that would otherwise not exist in the landscape.Peer reviewe

Coexistence of pairing gaps in three-component Fermi gases

We study a three-component superfluid Fermi gas in a spherically symmetric harmonic trap using the Bogoliubov-deGennes method. We predict a coexistence phase in which two pairing field order parameters are simultaneously nonzero, in stark contrast to studies performed for trapped gases using local density approximation. We also discuss the role of atom number conservation in the context of a homogeneous system.Comment: Text revised, added two figures and three reference

Syöpäkuntoutujan elämänhallinta kuntoutukseen tullessa ja sen jälkeen FACT-G-mittarilla arvioituna

Syöpäkuntoutuksen tuloksellisuutta on tutkittu aikaisemmin Suomessa vähän. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli verrata syöpäkuntoutujan elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen. Tutkimus on osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen (LSSY) ja Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen yhteistyöhanketta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli LSSY:n kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille vuosina 2009–2010 osallistuneet syöpäpotilaat. Yhteensä tutkimukseen osallistui 108 (= n) syöpäkuntoutujaa. Tutkimusaineisto kerättiin kaksivaiheisesti syöpäkuntoutuksen alkaessa ja puolen vuoden kuluttua kurssin alkamisesta strukturoidulla FACT-G-mittarilla. Aineisto analysoitiin PASW-ohjelmalla. Opinnäytetyön tutkimustuloksia tarkasteltaessa voidaan havaita ensimmäisen ja toisen mittauskerran välillä syöpäkuntoutuksella tai muulla tutkimuksen toteutuksen aikana tapahtuneella kuntoutumisella olleen positiivista vaikutusta kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Erittäin merkitsevästi kuntoutus vaikutti tunne-elämän hyvinvointiin ja toiminnasta saatavaan hyvinvointiin. Syöpäkuntoutujat kokivat perheeltä saadun henkisen tuen hieman heikommaksi toisella mittauskerralla. Syöpäkuntoutuksella ja kurssitoiminnalla on tulevaisuudessa vielä kehitettävää. Kurssien tulisi jatkossa vastata aikaista paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. Kuntoutujat tulevat tulevaisuudessa olemaan vielä vaativampia ja laatutietoisempia. Saatujen tutkimustulosten perusteella tulevaisuudessa tulisi syöpäkuntoutujien kursseilla kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota kuntoutujien seksuaalisuuteen ja perhekeskeisyyteen.The effectiveness of the cancer rehabilitation has gained only minor interest in Finland. The purpose of this thesis was to compare the quality of life of cancer rehabilitees before and after their cancer rehabilitation. This study was part of the Cancer Association of South-western Finland (LSSY) and Turku University of Applied Sciences’ faculty of Health Care’s collaboration project. The sample of the study consisted of 108 (= n) cancer patients who had participated in the rehabilitation and adaptation training courses between 2009 and 2010. The data was collected in two phases: in the beginning of the rehabilitation and adaptation training courses and six months after using the FACT-G tool. The data was analyzed using the PASW program. Based on the results cancer rehabilitation and other types of rehabilitation that might have happened between the two phases had a positive impact on every aspect of quality of life. There was a significant positive change in emotional well-being as well as in functional well-being. Cancer rehabilitees perceived emotional support from their family members slightly lower on the second phase. In the future, there is still work to be done when it comes to cancer rehabilitation and adaptation training courses. The courses should better meet the challenges of the changing society. In addition, rehabilitees will be more demanding and quality conscious. Based on the results more attention should be drawn to the family-centred approach and rehabilitees’ sexuality in the rehabilitation courses

Можливості розвитку інноваційної діяльності малого та середнього бізнесу в Україні та за кордоном

Objectives The unemployed are assumed to adopt unhealthy behaviours, including harmful use of alcohol. This study sought to elucidate the relations between unemployment before age 21years and consumption of alcohol from 21 to 42years. The design was based on the conception of youth as a sensitive period for obtaining drinking scars' that are visible up to middle age. Setting The Northern Swedish Cohort Study has followed up a population sample from 1981 to 2007 with five surveys. Participants All pupils (n=1083) attending the last year of compulsory school in Lulea participated in the baseline survey in classrooms, and 1010 of them (522 men and 488 women) participated in the last follow-up survey that was conducted at classmate reunions or by post or by phone. Outcome measure The trajectory of alcohol consumption from 21 to 43years, obtained with latent class growth analyses, was scaled. Results Men were assigned to five and women to three consumption trajectories. The trajectory membership was regressed on accumulation of unemployment from 16 to 21years, with multinomial logistic regression analyses. The trajectory of moderate consumption was preceded by lowest exposure to unemployment in men and in women. With reference to this, the relative risk ratios for high-level trajectory groups were 3.49 (1.25 to 9.79) in men and 1.41 (0.74 to 2.72) in women, but also the trajectories of low-level consumption were more probable (relative risk ratio 3.18 (1.12 to 9.02) in men and 2.41 (1.24 to 4.67) in women). Conclusions High-level alcohol consumption throughout adulthood is, particularly among men, partly due to scars' from youth unemployment, particularly in men, but there are also groups of men and women where unemployment in the teens predicts a trajectory of low consumption

Kurkien aiheuttamat viljelysvahingot ja niiden ennaltaehkäisy

Syysmuutolleen kerääntyvät kurjet näyttävät hyödyntävän muutamia suuria peltolakeuksia, joille niitä kertyy sadoittain, parhaimmille jopa tuhansia. Viljapelloilla liikkuvat ja ruokailevat kurjet voivat aiheuttaa tuntuvia vahinkoja. Niiden vakavuus vaihtelee vuosittain. Jos puinnit tehdään kovin myöhään, ovat kurjet ja puimurit pelloilla samaan aikaan. Tämä julkaisu sisältää Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tutkijoiden monivuotisen kurkiprojektin tulokset. Julkaisussa selvitetään kurkien aiheuttamia viljelysvahinkoja ja niiden ennaltaehkäisyä. Ongelman ratkaisu edellyttää perusteellista kurkien ruokailualueiden ominaisuuksien ja ruokailukäyttäytymisen tutkimusta sekä ennaltaehkäisyn keinojen kokeilua ja kehittämistä. Kurkia voidaan houkutella ruokailemaan kurkipelloilla viljapeltojen sijasta. Silloin niiden aiheuttamat vahingot jäävät vähäisemmiksi. Lintudirektiivi edellyttää lintujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn keinojen kehittämistä. Ennaltaehkäisy on lintudirektiivin tarkoittama muu tyydyttävä ratkaisu sille, että linnun rauhoituksesta myönnettäisiin poikkeuksia. Kun käytössä on ennaltaehkäisyn keino, joka ei vaikuta juurikaan linnun elämänkiertoon, ei sillä ole vaikutusta lajiin. Linnut saadaan toimimaan niin, ettei vahinkoja esimerkiksi viljelyksille aiheudu