Syöpäkuntoutuksen tuloksellisuutta on tutkittu aikaisemmin Suomessa vähän. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli verrata syöpäkuntoutujan elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen. Tutkimus on osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen (LSSY) ja Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen yhteistyöhanketta.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli LSSY:n kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseille vuosina 2009–2010 osallistuneet syöpäpotilaat. Yhteensä tutkimukseen osallistui 108 (= n) syöpäkuntoutujaa. Tutkimusaineisto kerättiin kaksivaiheisesti syöpäkuntoutuksen alkaessa ja puolen vuoden kuluttua kurssin alkamisesta strukturoidulla FACT-G-mittarilla. Aineisto analysoitiin PASW-ohjelmalla.
Opinnäytetyön tutkimustuloksia tarkasteltaessa voidaan havaita ensimmäisen ja toisen mittauskerran välillä syöpäkuntoutuksella tai muulla tutkimuksen toteutuksen aikana tapahtuneella kuntoutumisella olleen positiivista vaikutusta kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Erittäin merkitsevästi kuntoutus vaikutti tunne-elämän hyvinvointiin ja toiminnasta saatavaan hyvinvointiin. Syöpäkuntoutujat kokivat perheeltä saadun henkisen tuen hieman heikommaksi toisella mittauskerralla.
Syöpäkuntoutuksella ja kurssitoiminnalla on tulevaisuudessa vielä kehitettävää. Kurssien tulisi jatkossa vastata aikaista paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. Kuntoutujat tulevat tulevaisuudessa olemaan vielä vaativampia ja laatutietoisempia. Saatujen tutkimustulosten perusteella tulevaisuudessa tulisi syöpäkuntoutujien kursseilla kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota kuntoutujien seksuaalisuuteen ja perhekeskeisyyteen.The effectiveness of the cancer rehabilitation has gained only minor interest in Finland. The purpose of this thesis was to compare the quality of life of cancer rehabilitees before and after their cancer rehabilitation. This study was part of the Cancer Association of South-western Finland (LSSY) and Turku University of Applied Sciences’ faculty of Health Care’s collaboration project.
The sample of the study consisted of 108 (= n) cancer patients who had participated in the rehabilitation and adaptation training courses between 2009 and 2010. The data was collected in two phases: in the beginning of the rehabilitation and adaptation training courses and six months after using the FACT-G tool. The data was analyzed using the PASW program.
Based on the results cancer rehabilitation and other types of rehabilitation that might have happened between the two phases had a positive impact on every aspect of quality of life. There was a significant positive change in emotional well-being as well as in functional well-being. Cancer rehabilitees perceived emotional support from their family members slightly lower on the second phase.
In the future, there is still work to be done when it comes to cancer rehabilitation and adaptation training courses. The courses should better meet the challenges of the changing society. In addition, rehabilitees will be more demanding and quality conscious. Based on the results more attention should be drawn to the family-centred approach and rehabilitees’ sexuality in the rehabilitation courses
