Amitriptyliini koiran kroonisen neuropaattisen kivun hoidossa

Elainten kivun hallinta on eettisesti tarkea osa elainlaakarin jokapaivaista tyonkuvaa. Akuutti neuropaattinen kipu kroonistuu helposti, mikali sen hoito on puutteellista. Pidempaan jatkuessaan kipuratojen aktivaatio saa aikaa muutoksia hermostossa, jolloin aikaisessa vaiheessa tehdylla diagnoosilla ja tehokkaalla kivun hallinnalla voidaan usein ehkaista kivun kroonistuminen. Tassa lisensiaatin tutkielmassa selvitetaan kirjallisuuskatsauksella kroonisen neuropaattisen kivun syntymekanismeja ja patofysiologisia eroavaisuuksia muun tyyppisesta akuutista ja kroonisesta kivusta seka neuropaattisen kivun esiintymista erilaisissa sairaustiloissa koirilla. Keskeisimpana tavoitteena on tarkastella kroonisen neuropaattisen kivun hoitomahdollisuuksia koirilla, keskittyen ihmisilla kivun hoidossa yleisesti kaytettyyn trisykliseen masennuslaakkeeseen, amitriptyliiniin. Neuropaattisille kiputiloille on olemassa useita etiologioita, joista koirilla yleisimpia ovat erilaiset traumat. Usein primaarista vammaa ei ole mahdollista paikantaa, jolloin kivun alkuperainen aiheuttaja voi jaada epaselvaksi. Diagnoosi pohjautuu talloin potilaan sairaushistoriaan, omistajan kertomukseen koiran oireista seka elainlaakarin tekemaan kliiniseen tutkimukseen. Kroonisessa neuropaattisessa kivussa hoitovaste yleisimmin kaytettyihin kipulaakkeisiin on usein huono. Tasta syysta kivun hoidossa turvaudutaan yleensa useiden laakeryhmien yhdistelmiin. Koirilla yleisimpia kroonisen neuropaattisen kivun hoidossa kaytettyja laakkeita ovat gabapentiini seka trisyklinen masennuslaake amitriptyliini. Amitriptyliinin paaasiallisen kivunhallinnallisen vaikutusmekanismin uskotaan perustuvan serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estoon, mutta silla on myos useita muita kroonisen kivun hallinnan kannalta olennaisia toimintamekanismeja. Se on yksi yleisimmista kroonisen kivun hoitoon kaytetyista laakkeista ihmisilla ja sen kaytto on yleistynyt myos elainpotilailla. Koirilla tehdyt farmakokineettiset tutkimukset ovat tuoneet lisaa tietoa amitriptyliinin kayttomahdollisuuksista, mutta tutkimustieto laakkeen kliinisesta kaytosta ja tehosta koirien neuropaattisen kivun hoidossa on viela erittain vahaista. Amiriptyliinilla on kuitenkin osoitettu olevan tehoa neuropaattisia komponentteja sisaltavaan krooniseen kipuun myos koirilla

Monikieliset oppilaat koulussa: eri kieliryhmien sisäinen ja ulkoinen motivaatio sekä sen yhteys matematiikan osaamiseen PISA 2012 -arvioinnissa

For the first time in PISA, the Finnish students with an immigrant background were oversampled in 2012. This makes the data more representative and increases the precision of statistical analyses. In this article 691 first-generation and 603 second-generation students with an immigrant background are studied closer as a group. We examine the level of students’ intrinsic and extrinsic motivation and its relation to the educational outcome in PISA 2012 from the perspective of students’ linguistic background. According to the results, there are statistically significant differences in students’ motivation level in different language groups. All of the non-native language groups represented in PISA 2012 had a higher level of motivation compared to native language groups. Secondly, the results reveal that the correlation between motivation and educational outcome within different language groups is not straightforward. Finally, we discuss some implications concerning the role of motivation and native languages of the student with migrant background in learning and how learning could be supported by taking these factors into consideration when teaching in multicultural and multilingual settings

Kirjallisuuskatsaus opintoja ja työllistymistä tukevista toimenpiteistä nuorille aikuisille, joilla on ADHD

ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, joka saattaa merkittävästi heikentää yksilön opiskelu- ja työkykyä. Monet kansainväliset terveysjärjestöt suosittelevat siihen useita interventiomuotoja yhdistävää kuntoutusta. Tässä järjestelmällisessäkirjallisuuskatsauksessa selvitettiin olemassa olevaa tutkimustietoa psykososiaalisista interventiomenetelmistä, joilla tuetaan ADHD-diagnoosin saaneiden nuorten ja nuorten aikuisten (16–30-vuotiaiden) opintojen edistymistä sekä normaaliin tai tuettuun palkkatyöhön työllistymistä ja työssä pysymistä. Järjestelmällisen kirjallisuushaun avulla löydettiin kahdeksan hakukriteerit täyttävää tutkimusartikkelia. Interventiomenetelmistä eniten tutkittuja olivat opiskelun haasteisiin kohdistuva valmennus sekä tarkkaamattomuuden ja impulsiivisuuden vähentämiseen kohdistuva EEGbiopalautehoito. Tutkimusten välillä oli suuria eroja käytännön toteutuksessa ja tuloksellisuuden mittaamisessa. Lyhyellä aikavälillä saadut tulokset olivat enimmäkseen myönteisiä, mutta pidempikestoista kuntoutuksen jälkiseurantaa ei ollut toteutettu. Kaiken kaikkiaan aihetta koskeva tutkimustieto näyttää olevan vielä niukkaa ja hajanaista, ja lisää tutkimustietoa tarvitaan kliinisen työn tueksi. Abstract ADHD is a disorder of attention and activity that can noticeably reduce an affected individual’s ability to study and work. Most international health organizations recommend treatment with a multicomponent intervention program. This systematic review assesses the state of the art in research on psychosocial interventions aimed at supporting education and employment of young adults (aged 16−30) with ADHD. A thorough search in nine databases resulted in eight research articles. The most commonly used intervention techniques were coaching targeted at study skills, and neurofeedback targeted at inattention and impulsivity. The parameters of practical implementation and instruments for measuring the results differed greatly between studies. In most cases, the short-time results were positive, but no long-term follow-up was conducted. All in all, the evidence shows that there is currently scant intervention research on young adults with ADHD, and more research is urgently required

Kelan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjautuminen ja perheenjäsenten kuntoutustoiveet

Tutkimuksessa kuvataan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjattujen lasten ja huoltajien taustatietoja sekä perheenjäsenten kuntoutukselle kohdistamia toiveita. Kelassa kehitetty perhekuntoutusohjelma (LAKU) on tarkoitettu perheille, joiden (5–12-vuotiaalla) lapsella on todettu neuropsykiatrinen häiriö ja mahdollisesti samanaikaisia tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmia. Tutkimusanalyysit perustuvat marraskuun 2013 ja syyskuun 2014 välisenä aikana tehtyihin seurantatutkimuksen aloituskyselyihin. Tutkimukseen osallistui 124 perhettä. Neljä perhettä ehti keskeyttää kuntoutuksen ennen aloituskyselyä, ja 26 kuntoutukseen osallistuvaa perhettä (16,8 %) kieltäytyi tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui perheenjäseniä seuraavasti: lapsia 121 (vastausprosentti oli 78,6), äitejä 117 (76,0 %) ja isiä 86 (55,8 %). Valtaosa perhekuntoutukseen ohjatuista lapsista oli poikia (83,9 %), ja 75,8 % lapsista oli 7–11 vuoden ikäisiä. Yleisimmät diagnoosiryhmät olivat lapsen ADHD (53,2 %) ja lapsen ADHD yhdistettynä käytösoireiluun (22,6 %). Vastaajien käsitykset perhekuntoutukseen ohjautumisesta samoin kuin kuntoutuksen aloitusvaiheesta olivat enimmäkseen myönteisiä. Vajaa kolmannes lapsista ei kaivannut suuremmin apua nykytilanteeseensa. Noin neljäsosa lapsista toivoi saavansa laaja-alaisesti tukea kasvunsa ja kehityksensä tueksi. Myös joidenkin huoltajien kuntoutustoiveet olivat tarkemmin rajattuja. Enemmistö huoltajista ilmaisi laaja-alaisesti lapsen kehitykseen, vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyviä kuntoutustoiveita. Erityisesti lapsen tunne-elämää ja haastavaa käyttäytymistä koskevat kuntoutustoiveet liittyivät samanaikaisiin vanhemmuutta ja perhe-elämää koskeviin tuen tarpeisiin. Tutkimus tuottaa kuvailevaa tietoa perheterapiaan perustuvaan kuntoutukseen ohjatuista lapsista ja heidän huoltajistaan. Jatkoanalyyseissa on tärkeää pyrkiä täsmentämään perhekuntoutuksen toteutuksen vahvuuksia ja haasteita kohderyhmän heterogeenisyyden takia.35,00 euroapeerReviewedVertaisarvioit

Leikkipuiston kesätoiminnan kehittäminen luovien toimintojen avulla

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää leikkipuiston toimintaa luovien toimintojen avulla painottuen kesäaikaan. Toiminnallisessa osuudessa suunniteltiin ja toteutettiin kahdeksan luovan toiminnan tuokiota leikkipuistoon. Tavoitteena oli saada mahdollisimman monia lapsia osallistumaan matalankynnyksen periaatteella toimivaan maksuttomaan toimintaan. Kohderyhmänä olivat lapset yhdestä kahdeksaan ikävuoteen saakka. Tarve leikkipuiston toiminnan kehittämiseen nousi aikaisempien tutkimusten vähyyden ja omien havaintojemme kautta. Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen on koottu tietoa leikistä ja liikunnasta ja niiden merkityksistä, sekä tietoa luovista menetelmistä, musiikista, lastenkirjallisuudesta ja kuvataiteesta. Teoriaosuuteen sisällytettiin myös tietoa ohjaajuudesta sekä syrjäytymisestä. Teoreettinen viitekehys tuki opinnäytetyössä toteutettuja toimintamuotoja, joiden tarkoituksena oli tukea lapsen monipuolista kasvua ja kehitystä. Opinnäytetyön lopputuloksena tehtiin opas, jonka sisältö koostui toimintatuokiosuunnitelmista ja tavoista toteuttaa niitä. Opas koottiin niin, että jokainen toimintatuokio esiteltiin erikseen, oppaassa kerrottiin mitä milloinkin oli tehty, miten toimintatuokiot olivat toteutuneet ja mitä materiaaleja siihen oli käytetty. Oppaan tekemisessä onnistuimme toivomallamme tavalla. Toiminnan arviointi tehtiin haastattelun, palautteen ja oppimispäiväkirjojen perusteella. Palautekyselyn ja haastattelun perusteella onnistuimme tuomaan leikkipuistoon uutta luovaa toimintaa sekä luomaan lapsille ilon ja onnistumisen kokemuksia.This thesis was a functional thesis based on research work. The thesis provides ideas for the development of playgrounds, with an emphasis on the summer- time. Eight creative sessions had been planned and carried out in the playground. Evaluation material was gathered from the participants. This feedback was used as a part of the performance evaluation. The aim was to get as many children as possible to participate in this low-threshold, free of charge operation. The target group was children from one to eight years of age. The need for the development arose from the lack of earlier studies and own perceptions. The theoretical reference frame of the thesis contains information about the play and its meaning, physical activity and its importance, as well as information about creative processes, music, children’s literature and the visual arts. The theory part also includes information about directing and exclusion. The theoretical framework supports the carried out modes of action, which are intended to support the diversification of the growth and development of a child. An outcome of the thesis was a guide book, which contained session plans and ways to implement them. The guide was compiled so, that each of the sessions is separately identified and all the things that were done during them were listed, how the sessions were have been carried out and what kind of materials were used for it. Evaluation of the operation was based on interviews, oral feedback and learning diaries. A variety of methods had been used in the assessment of the thesis to meet the objectives set. Based on the feedback from the questionnaire and the interview, creative activities were successfully introduced to the playground for the children, from which they experienced joy and success

"Etiopiassa ovat juureni, mutta olen israelilainen" : kuuluminen ja kuulumattomuus Israelissa asuvien etiopialaissiirtolaisten arjessa

Tutkielmassa tarkastellaan Israelissa asuvan etiopialaisvähemmistön kuulumisen (belonging) ja kuulumattomuuden (non-belonging) kokemuksia. Kuulumisen ja kuulumattomuuden kysymyksiä lähestytään tutkielmassa kolmen eri teeman identiteetin, uskonnon ja kansalaisuuden kautta. Tutkimuskysymyksiä ovat: Millaisia kuulumisen ja kuulumattomuuden kokemuksia Etiopiasta muuttaneilla siirtolaisilla on Israelissa (2000-luvulla)? Millaisia merkityksiä kuulumisen ja kuulumattomuuden kokemukset saavat suhteessa identiteetin, uskonnon ja kansalaisuuden teemoihin? Etiopiasta Israeliin saapuneita juutalaisia kutsutaan käsitteillä Beta Israel ja Falasha. Aikanaan Israeliin suurin osa etiopialaissiirtolaisista saapui Israelin valtion vuonna 1984 toteuttaman operaatio Mooseksen ja vuonna 1991 toteuttaman operaatio Solomonin yhteydessä. Nykyisin Israelissa asuu arvioiden mukaan noin 150 000 etiopialaista alkuperää olevaa juutalaista. Tutkielman aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta. Haastatteluista neljä on nauhoitettu sekä litteroitu ja kahdesta haastattelusta käytössä on muistiinpanot. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään vaeltavaa havainnointia, joka on kirjattu ylös kenttäpäiväkirjaan muiden esimerkiksi haastatteluista tehtyjen havaintojen tueksi. Aineistoa tulkitaan sisällönanalyysin keinoin sekä aineisto- että teorialähtöisesti. Työssä kuulumisen ja kuulumattomuuden käsitteiden tarkastelussa on nojauduttu etenkin Nira Yuval-Davisin ajatuksiin. Työssä käytetyillä muilla teemoilla identiteetillä, uskonnolla ja kansalaisuudella on pyritty erittelemään kuulumisen ja kuulumattomuuden kokemusten ulottuvuuksia. Lisäksi työssä hyödynnetään toiseuden ja rasismin käsitteitä kuulumattomuuden tarkastelussa. Tutkielmassa tulkitaan, että kuulumisen ja kuulumattomuuden kokemukset ovat läsnä Etiopiasta saapuneiden israelilaisten arjessa eri tavoin tarkasteltavien teemojen yhteydessä. Lähtökohtaisesti he ovat Israelin kansalaisia sekä juutalaisen yhteisön jäseniä. Haastateltavat olivat kaikki eläneet sekä Etiopiassa että Israelissa ja kokivat yhteenkuuluvuutta molempiin maihin. Israelissa Etiopiasta saapuneet siirtolaiset kohtaavat toiseuttamista ja rodullistamista, joiden seurauksena he määrittelivät olevansa "toisen luokan kansalaisia"

Lapsen avustajan kokemuksia läheisneuvonpidosta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimus kuuluu yhteiskuntatieteellisesti orientoituvan lapsuustutkimuksen piiriin. Tutkimuksen viitekehys rakennetaan tarkastelemalla lapsen yhteiskunnallisen paikan historiallista kehitystä. Lapsen asema nousi Suomessa 1990-luvulla erityisen huomion kohteeksi lastensuojelussa sekä lapsuustutkimuksessa. Yhteiskunnassamme alkoivat keskustelut lapsen paikasta ja lapsuudesta yhteiskunnallisena ilmiönä. Lapsuutta koskeva tieto oli tähän asti ollut yleensa aikuiskeskeistä ja aikuislähtöistä. 2000-luvun suomalaisessa lastensuojelutyössä on alettu entistä enemmän kiinnittää huomiota lapsen kanssa työskentelyyn. Tämä on lisännyt lapsen osallisuutta sekä tehnyt työstä aiempaa lapsilähtöisempää. Tutkimuksen viitekehystä jatketaan kuvaamalla lapsilähtöisyyden sekä osallistavan sosiaalityön kehittymistä lastensuojelussa. Tutkimuksessa tarkastellaan lastensuojelun uudehkon työmenetelmän läheisneuvonpidon historiaa, sen eri vaiheita sekä myös lapsen avustajan roolia ja läheisneuvonpidon lapsilähtöisyyttä. Läheisneuvonpito on työmenenetelmä, jonka avulla pyritään saamaan lapsen mielipiteitä ja näkemyksiä esille. Läheisneuvonpito haastaa perinteistä lastensuojelun asiakastyötä radikaalisti. Läheisneuvonpidossa viranomaiset jakavat määritys- ja päätösvaltansa asiakasperheen kanssa ja työskentelevät sen kumppanina lapsen auttamiseksi. Tutkimuksessa haastatellaan kahdeksaa lapsen läheisneuvonpidon avustajaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, saako lapsen avustaja mielestään riittävästi perehdytystä tehtäväänsä sekä miten lapsen avustaja kokee läheisneuvonpitoprosessin eri vaiheet. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten lapsen avustaja selvittää ja ottaa toiminnassaan huomioon lapsen oman näkemyksen. Tutkimusmenetelmä on laadullinen ja analyysissa käytetään hermeneutiikkaa, mikä on yleinen teoria ymmärtämisestä ja tulkinnasta. Hermeneuttisen ymmärryksen avulla ei pyritä selittämään aineistoa, vaan pyritään ymmärtämään haastateltavien kokemuksia. Ymmärtämisen avulla muodostetaan tulkintoja aineistosta ja tulkinnoista muodostetaan edelleen tutkimuskohteesta kokonaisuus. Tutkimuksen mukaan lapsilähtöisyys toteutuu läheisneuvonpidossa hyvin, lapsen avustajat ovat nimenomaan lapsen takia neuvonpidossa ja lapsen asia pidetään esillä koko prosessin ajan. Lisäksi lapsen näkökulma nousee selkeästi esille aikuisen näkokulman asemesta. Lapsi nähdään myös omiin asioihinsa vaikuttavana toimijana ja yhteiskunnallisena osallistujana. Lisäksi työmenetelmä on voimaannuttava, avustajat kokevat pystyvänsä vaikuttamaan lapsen ja/tai perheen asioihin. Läheisneuvonpito on hyvä tapa koota lapsen sukulais- sekä läheisverkosto koolle. Neuvonpidossa koetaan myös aitoa vuorovaikutusta. Avustajat kokevat, että viranomaiset kuuntelevat lasta ja hänen läheisiään ja ottavat heidän mielipiteensä huomioon ratkaisuja tehdessään. Tärkeimmät käytetyt lähteet: Reinikainen, Sarianna: Läheisneuvonpito lapsinäkökulmasta. Vuorio, Juha-Pekka & Saurama, Erja & Hänninen, Salla (toim.): Verkostojen voimaa vai seittien satimia. Kokemuksia läheisneuvonpidosta

Åländska : 15-åriga elevers resultatnivå i PISA 2009 -undersökningen

År 2009 deltog åländska skolor för andra gången med ett större sampel i PISA (Programme for International Student Assessment), OECD:s internationella studie som undersöker elevers förmågor i och attityder till läsning, matematik och naturvetenskap. År 2009 deltog redan över 60 länder och områden i undersökningen. I den här rapporten presenteras resultatnivån på Åland. Resultatnivån för de 151 åländska ungdomarnas prestationer i läsförmåga, matematik och naturvetenskaper jämförs med de nationella resultaten och resultaten i andra nordiska länder samt andra deltagande länders resultat. Ett stort intresse riktas även mot könsskillnaderna som traditionellt sett har varit stora i Finland

Finlandssvenska 15-åriga elevers resultatnivå i PISA 2009 -undersökningen

Finlandssvenska 15-åriga elevers resultatnivå i PISA 2009 -undersökningen Heidi Harju-Luukkainen, Kari Nissinen 2011. 83 s. 25 e. D100. År 2009 deltog finlandssvenska skolor för andra gången med ett större sampel i PISA (Programme for International Student Assessment), OECD:s internationella studie som undersöker elevers förmågor i och attityder till läsning, matematik och naturvetenskap. År 2009 deltog redan över 60 länder i undersökningen. I den här rapporten presenteras resultatnivån i Svenskfinland. Resultatnivån för de finlandssvenska ungdomarnas prestationer jämförs med de nationella resultaten och resultaten i andra nordiska länder samt andra deltagande länders resultat. Den här rapporten granskar också orsakerna till skillnaderna i elevprestationen. Ett stort intresse riktas även mot könsskillnaderna som traditionellt sett har varit stora i Finland