Citizens' Attitudes Towards Multifunctional Agriculture

This paper examines Finnish citizens' attitudes towards multifunctional agriculture and further, the connections among these attitudes, consumers' willingness to pay, and some socio economic factors. Attitudinal dimensions were executed by using factor analysis. The respondents (N=1300) were distributed into clusters based on their attitudes. It would be expected that people who have positive attitudes, would also state high values of WTP. Instead, this study suggests that attitudes and WTP do not have a positive relation. People are willing to support domestic agriculture as a provider of safe and high-quality food. However, a remarkable proportion of Finnish citizens have a positive attitude towards externalities and joint products of agriculture.multifunctional agriculture, agricultural prices, attitudes, Consumer/Household Economics, Q18,

Finnish Citizens' Attitudes towards Multifunctional Agriculture

This paper examines Finnish citizens' attitudes towards multifunctional agriculture and further, the connections among these attitudes, consumers' willingness to pay, and some socio economic factors. Attitudinal dimensions were executed by using factor analysis. The respondents (N=1300) were distributed into clusters based on their attitudes. It would be expected that people who have positive attitudes, would also state high values of WTP. Instead, this study suggests that attitudes and open-ended WTP do not have a positive relation. People are willing to support domestic agriculture as a provider of safe and high-quality food. However, a remarkable proportion of Finnish citizens have a positive attitude towards externalities and joint products of agriculture. The emphasised multifunctionality characteristics can have important implications on agribusiness firms in terms of e.g. plant location decisions, and on the WTO negotiations with regard to the anticipated removal of export subsidies.Agricultural policies, consumers, public goods, WTP, Agricultural and Food Policy, Consumer/Household Economics,

Politiikkojen ja työvoiman tarjonnan muutosten vaikutukset Pohjois- Karjalan maakunnassa

Työn tavoitteena on tutkia politiikkojen ja työvoiman tarjonnan muutosten vaikutuksia Pohjois-Karjalanaluetalouteen. Sitä, miten nämä muutokset vaikuttavat esimerkiksi eri toimialojen välisiin suhteisiin, alueentyöllisyyteen ja palkkoihin, yritysten menestymismahdollisuuksiin ja eri instituutioiden väliseen tulonjakoon.Tämän lisäksi tutkitaan maaseutu- ja kaupunkialueen vuorovaikutusta. Mallintaminen tehtiin kahdessa vaiheessa.Ensin rakennettiin alueelle sosiaalisen tilinpidon matriisi (SAM), jota käytetään perusaineistona yleisentasapainon malliin (CGE). Yleisen tasapainon mallista pyritään rakentamaan joustava työkalu politiikkojenja talouden makrotason muutosten analysointiin. Mallin pohja-aineiston hienojakoisuuden ansiosta mallillaon mahdollista tarkastella aikaisempaa yksityiskohtaisemmin politiikkojen vaikutuksia maakuntatasolla.Työssä keskitytään kuvaamaan toisaalta työvoiman tarjonnan muutosten seurauksia ja toisaalta maatalouspolitiikanmuutoksia. Työvoiman tarjonnasta tehtiin kahdeksan erilaista simulaatiota. Näistä neljässä koko työvoimantarjontaa joko vähennettiin tai lisättiin ja toisessa puolessa eri koulutustason työvoiman tarjontaalisättiin tai vähennettiin. Paitsi puhtaasti työvoiman tarjonnan muutoksia, simulaatioiden voidaan ajatellakuvaavan muuttoliikkeen vaikutusta maakuntaan. Vaikutuksia tarkastellaan valittujen indikaattoreiden, esimerkiksiBKT:n, investointien ja hintojen muutosten kautta. Korkeammin koulutetun työvoiman tarjonnanmuutoksilla oli suurempi vaikutus investointeihin ja tuontiin, kun taas yksityiseen kulutukseen, vientiin jaBKT:n vaikuttivat enemmän vähemmän koulutetun työvoiman tarjonnan muutokset. Vaikutukset olivat voimakkaimmatjalostussektoreilla. Erot maaseudun ja kaupungin välillä olivat varsin pieniä.Maatalouspolitiikkasimulaatioiden tavoitteena oli testata, millaisia vaikutuksia maataloustukien poistamisella,tukien irrottamisella tuotannosta ja siirtymisellä maataloustuista muunlaisiin tukiin on maatalouteenja toisaalta koko alueen talouteen. AGCUT-simulaatiossa maataloustoimialalta poistetaan kaikki tuet.DECOUPLE-simulaatiossa poistetaan maataloudelta kaikki tuet ja vastaava summa siirretään suorana tukenamaanviljelijäkotitalouksille. PILLAR2-simulaatiossa tuet poistetaan maataloudelta ja vastaava summa siirretäänrakentamisen investointikysyntään. MODULATION-simulaatiossa maataloustuet poistetaan, ja tästäsummasta 20 % siirretään rakentamisen investointikysyntään ja 80 % suorana tukena maanviljelijäkotitalouksille.Kaikkien politiikkavaihtoehtojen osalta kokonaisvaikutukset alueelliseen bruttokansantuotteeseenolivat lievästi negatiivisia, mikä kertoo maatalouselinkeinon tärkeydestä kerrannaisvaikutusten kautta. Pelkästäänmaataloutta tarkasteltaessa BKT putosi kaikissa vaihtoehdoissa noin 13 % ja työvoiman kysyntälaski 40 %. Maatalouden tukien poistamisella oli suuri vaikutus myös elintarvikkeiden jalostukseen

RA-MAP, molecular immunological landscapes in early rheumatoid arthritis and healthy vaccine recipients

Rheumatoid arthritis (RA) is a chronic inflammatory disorder with poorly defined aetiology characterised by synovial inflammation with variable disease severity and drug responsiveness. To investigate the peripheral blood immune cell landscape of early, drug naive RA, we performed comprehensive clinical and molecular profiling of 267 RA patients and 52 healthy vaccine recipients for up to 18 months to establish a high quality sample biobank including plasma, serum, peripheral blood cells, urine, genomic DNA, RNA from whole blood, lymphocyte and monocyte subsets. We have performed extensive multi-omic immune phenotyping, including genomic, metabolomic, proteomic, transcriptomic and autoantibody profiling. We anticipate that these detailed clinical and molecular data will serve as a fundamental resource offering insights into immune-mediated disease pathogenesis, progression and therapeutic response, ultimately contributing to the development and application of targeted therapies for RA.</p

Finnish Citizens' Attitudes towards Multifunctional Agriculture

This paper examines Finnish citizens' attitudes towards multifunctional agriculture and further, the connections among these attitudes, consumers' willingness to pay, and some socio economic factors. Attitudinal dimensions were executed by using factor analysis. The respondents (N=1300) were distributed into clusters based on their attitudes. It would be expected that people who have positive attitudes, would also state high values of WTP. Instead, this study suggests that attitudes and open-ended WTP do not have a positive relation. People are willing to support domestic agriculture as a provider of safe and high-quality food. However, a remarkable proportion of Finnish citizens have a positive attitude towards externalities and joint products of agriculture. The emphasised multifunctionality characteristics can have important implications on agribusiness firms in terms of e.g. plant location decisions, and on the WTO negotiations with regard to the anticipated removal of export subsidies

Asenteet monivaikutteista maataloutta kohtaan

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisten kuluttajien asenteita monivaikutteista maataloutta kohtaan ja selvittää, millainen suhde näillä asenteilla ja estimoidulla maksuhalukkuudella oli. Lisäksi tarkasteltiin asenteiden, maksuhalukkuuden ja sosioekonomisten tekijöiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 2002 kerättyä aineistoa (N=1300), josta on aiemmin estimoitu maksuhalukkuus contingent valuation –menetelmällä. Asenneulottuvuudet selvitettiin faktorianalyysin avulla. Faktorianalyysissä päädyttiin neljän faktorin ratkaisuun. Vastaajat jaettiin ryhmiin klusteriana-lyysissä asenneulottuvuuksista laskettujen faktoripisteiden pohjalta. Klusterianalyysissä vastaajista muodostui kuusi erilaista ryhmää, joiden välistä merkitsevyyttä testattiin maksuhalukkuutta ja sosio-ekonomisia tekijöitä vasten.Vastaajien korkea sosiaalinen asema heijastui myönteisinä asenteina, mutta matalana maksuhalukkuutena. Naisten maksuhalukkuus oli miehiä suurempi, mutta miesten asenteet olivat naisia myönteisempiä. Eteläsuomalaiset ja Vaasan läänin alueella asuvilla oli kaikkein myönteisimmät asenteet, mutta alhainen maksuhalukkuus.Olisi todennäköistä, että ihmiset, joilla on myönteiset asenteet, esittäisivät myös korkeita maksuhalukkuuksia. Tässä tutkimuksessa näiden välillä ei kuitenkaan havaittu positiivista riippuvuutta. Korkein maksuhalukkuus oli ryhmissä, jonka jäsenten asenteet kuvastivat välinpitämättömyyttä tai jopa kielteisyyttä monivaikutteista maataloutta kohtaan. Koska suurin osa maanviljelijöistä kuului tähän ryhmään, voidaan olettaa, että viljelijät eivät pidä monivaikutteisuutta tai ainakaan kaikkia sen osia tärkeinä. Viljelijöiden korkeiden maksuhalukkuuksien taustalla voi olla myös halu varmistaa tukien jatkuminen tulevaisuudessa. Kuluttajien kohdalla myönteisten asenteiden esittäminen yhdessä alhaisen maksuhalukkuuden kanssa voi kuvastaa ihmisten halua antaa itsestään edullinen kuva toisten silmissä. Aiemmissa tutkimuksissa tällaista toimintaa on selitetty strategisella käyttäytymisellä.Kuluttajatutkimuksessa on usein törmätty ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen väliseen ristiriitaan. Tätä on selitetty sosiaalisilla ja psykologisilla tekijöillä. Tällainen usein todettu epäjohdonmukaisuus ihmisten toiminnassa on aiheellista ottaa huomioon myös talous- ja politiikkatutkimuksessa.Suomalaiset haluavat edelleen ensisijaisesti tukea kotimaista maataloutta puhtaan ja turvallisen ruoan tuottajana. Monivaikutteisen maatalouden muut tuotokset eivät ole kansalaisille yhtä tärkeitä, vaikkakin huomattavalla osalla suomalaisista on myönteiset asenteet näitä maatalouden tuottamia ulkoisvaikutuksia kohtaan

Citizens' Attitudes Towards Multifunctional Agriculture

This paper examines Finnish citizens' attitudes towards multifunctional agriculture and further, the connections among these attitudes, consumers' willingness to pay, and some socio economic factors. Attitudinal dimensions were executed by using factor analysis. The respondents (N=1300) were distributed into clusters based on their attitudes. It would be expected that people who have positive attitudes, would also state high values of WTP. Instead, this study suggests that attitudes and WTP do not have a positive relation. People are willing to support domestic agriculture as a provider of safe and high-quality food. However, a remarkable proportion of Finnish citizens have a positive attitude towards externalities and joint products of agriculture