SUURENNUSLASISSA LUONTOMME MONIMUOTOISUUS Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 tavoitteiden toteutuminen

Tutkin pro gradu –tutkielmassaniSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2006-2016: Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi -ohjelmaan kirjattujen strategisten tavoitteiden ja päämäärien sekä toimenpiteiden toteutumista. Luonnon monimuotoisuusohjelma on jaettu strategiaan, johon on kirjattu strategiset tavoitteet ja päämäärät, ja toimintaohjelmaan, johon on kirjattu 110 toimenpide-ehdotusta. Selvitän erityisesti toimen-piteiden toteutumisen astetta ja sen perusteella päättelen ja pohdin, miten strategiset päämäärät ja tavoitteet ovat toteutuneet. Aineistonani on monimuotoisuusohjelmasta tehty seurantaraportti, ministeriöiden ja niiden tulosohjauksessa olevien organisaatioiden tekemä itsearviointi hallinnon toimista ohjelman edistämiseksi sekä tekemäni asiantuntijahaastattelut. Ympäristöministeriön vuonna 2009 julkaiseman tiedotteen mukaan ohjelman keskeisintä tavoitetta, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä vuoteen 2010 mennessä ei saavuteta. Toinen tutkimuskysymykseni onkin se, mitkä tekijät ovat estäneet tai hidastaneet toimenpiteiden toimeenpanoa ja toteutumista ja siten koko ohjelman toteutumista.  Analyysiosuudessa hyödynnän Evert Vedungin käsitystä evaluoinnista ja sen toteuttamisesta, koska hänen näkemyksensä soveltuvat hyvin juuri tämänkaltaiseen hallinnon toimia arvioivaan tutkimukseen. Analyysista saamiani tutkimustuloksia peilaan politiikan epäonnistumisen teoriaan ja pohdin, miten ja mitkä politiikkaepäonnistumisen tekijät näkyvät monimuotoisuusohjelman toimeenpanossa ja toteuttamisessa. Analyysissa käytän metodina sisällönanalyysia. Keskeisimmät tutkimustulokseni ovat, että toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin vaihtelevasti. Olen arvioinut niiden toteutumista neliportaisella asteikolla. Strategiset päämäärät tietopohjan vahvistamisesta ja kansainvälisen vaikuttavuuden parantamisesta ovat toteutuneet melko hyvin. Sen sijaan strateginen päämäärä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tehostamisesta on toteutunut kohtalaisesti, kun taas päämäärät toimialavastuun syventämisestä ja yhteistyön vahvistamisesta ovat toteutuneet heikosti. Keskeisimmät toimenpiteiden toteuttamiseen ja toimeenpanoon estävästi tai hidastavasti vaikuttaneet syyt ja tekijät ovat liian laaja ja epämääräinen tavoitteenasettelu, riittämättömät resurssit ja riippuvuus muiden monimuotoisuusohjelmasta erillisten ohjelmien ja hankkeiden toteutumisesta. Asiasanat: evaluaatiotutkimus, luonnon monimuotoisuus, politiikan epäonnistumine

Tartuntatauti turvallisuusuhkana : Tutkimus kuinka Suomen valtio ja eräät sanomalehdet ovat reagoineet lintuinfluenssaan

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, kuinka Suomen valtio ja eräät sanomalehdet ovat reagoineet lintuinfluenssan tuomaan uhkaan. Suomen valtion reaktioita tutkiessa aineisto koostuu kansallisesta varautumissuunnitelmasta influenssapandemiaa varten ja lehtien osalta aineisto koostuu Helsingin Sanomien, Turun Sanomien ja Aamulehden pääkirjoituksista. Reaktioita tutkin kööpenhaminalaisen koulukunnan turvallistamisen teorian kautta. Tarkoitukseni on selvittää näkyykö valtion toimista ja lehtien tavasta kirjoittaa lintuinfluenssasta, että ne olisivat turvallistaneet sen. Työni teoreettinen viitekehys koostuu kööpenhaminalaisen koulukunnan uudesta turvallisuusagendasta. Tämän valitsin sen vuoksi, koska kööpenhaminalainen koulukunta on haastanut perinteisen turvallisuuden käsitteen laajemmalla turvallisuuden käsitteellään. Tähän turvallisuuden käsitteeseen sisältyy myös se, että tartuntatautia voidaan pitää turvallisuusuhkana. Kööpenhaminalaisen koulukunnan turvallistamisen teoriaa voidaan pitää heidän tärkeimpänä saavutuksenaan. Turvallistamisella tarkoitetaan, että jostain asiasta tulee turvallisuuskysymys. Teoriassa mikä tahansa asia voidaan sijoittaa asteikolle ei-politisoidusta politisoituun ja edelleen turvallistettuun. Turvallistamisen teorialla on suuri merkitys tässä tutkimuksessa. Työni viitekehyksen tärkeimpänä lähteenä on Buzan Barryn, Wæver Olen ja de Wilde Jaapin vuonna 1998 julkaisema teos ”Security: A New Framework for Analysis”. Aineiston analyysimenetelmänä käytän teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Teorialähtöinen sisällönanalyysi nojaa johonkin tiettyyn teoriaan, malliin tai auktoriteetin esittämään ajatteluun. Tämä teoria on työssäni kööpenhaminalaisen koulukunnan turvallistamisen teoria. Analyysiyksiköksi olen valinnut ajatuskokonaisuuden. Näitä ajatuskokonaisuuksia etsin aineistosta muodostamani analyysirungon avulla. Analyysirunko on muodostettu turvallistamisen teorian avulla. Tärkeimpiä lähteitä analyysiosiossa ovat Tuomi Jounin ja Sarajärvi Annelin vuonna 2002 julkaisema teos ”Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi” ja Kyngäs Helvin ja Vanhanen Liisan artikkeli “Sisällön analyysi” Hoitotiede-lehdessä vuonna 1999. Tämän tutkimuksen päätulos on, että Suomen valtio ja sanomalehdet eivät ole turvallistaneet lintuinfluenssaa vaan politisoineet sen. Ne ovat sen sijaan turvallistaneet influenssapandemian, joka lintuinfluenssasta uhkaa muodostua. Tutkimuksesta selvisi, että Suomen valtio on ryhtynyt laaja-alaisiin toimenpiteisiin influenssapandemiavaaran vuoksi. Se on myös varautunut käyttämään sellaisia toimia pandemian sattuessa, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeudet. Varautumissuunnitelmassa keskityttiin lähes kokonaan suomalaisen yhteiskunnan toimintakyvyn säilymiseen, kun taas sanomalehdissä oltiin huolissaan myös muista maista, erityisesti kehitysmaiden tilanteesta pandemian sattuessa. Varautumissuunnitelma oli siis hyvin valtiokeskeinen, joka taas on suppean turvallisuuskäsitteen mukaista ajattelua. Näihin eroihin varautumissuunnitelman ja sanomalehtien välillä tulee kuitenkin suhtautua varoen, sillä aineistot ovat tyyliltään ja kooltaan erilaisia

"Kato, se menee näin lujaa!" Tapaustutkimus aikuisten ja lasten välisestä vuorovaikutuksesta alle kolmivuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä ja pienryhmässä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisten ja lasten välistä vuorovaikutusta alle kolmivuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä ja pienryhmässä. Vuorovaikutus on sekä sanallista että sanatonta viestintää. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu aiempiin aikuisten ja lasten välisiin vuorovaikutustutkimuksiin sekä vuorovaikutuksen merkitykseen lapsen kehitykselle. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineistona on videomateriaali. Tutkimuksen aineisto koostuu eräästä tamperelaisesta päiväkotiryhmästä, jonka kolmen aikuisen ja neljän lapsen vuorovaikutustilanteita havainnointiin viitenä aamupäivänä. Vuorovaikutustilanteita on kuvattu sekä koko ryhmän toiminnassa että pienryhmän toiminnassa. Vuorovaikutustilanteista on tarkasteltu aikuisten ja lasten tosilleen tekemiä vuorovaikutusaloitteita sekä sitä, jatkuiko aloite vuorovaikutukseen. Lisäksi on haastateltu päiväkotiryhmän aikuisia, jotta heidän näkökulmansa saadaan esiin. Aineiston analyysi tehtiin luokittelemalla aineistoa. Litteroidusta aineistosta löytyi yhteensä 349 aikuisen ja lapsen vuorovaikutukseen pyrkivää aloitetta. Aikuisen tyypilliset aloitteet olivat ohjauksellisia ja kysymyksiä. Lapset aloittivat vuorovaikutuksen toteamuksella ja esineitä tai asioita osoittamalla. Tutkimuksen mukaan aikuiset ja lapset tekevät samoja vuorovaikutusaloitteita sekä koko ryhmän tilanteissa että pienryhmän tilanteissa. Pienryhmässä aloitteet johtivat 97 % vuorovaikutukseen, kun taas koko ryhmässä 86 %. Vuorovaikutus myös jatkui ensimmäisen reagoinnin jälkeen useimmin pienryhmässä (76 %) kuin koko ryhmässä (44 %). Tässä tutkimuksessa nähtiin pienryhmän tukevan vuorovaikutuksen syntyä sekä mahdollistavan sen pitemmän keston. Koko ryhmässä lapsen aloitteista 19 % jäi kokonaan huomioimatta. Pienryhmässä sama lukema oli vain 3 %. Avainsanat: alle kolmivuotiaat lapset, vuorovaikutus, päivähoito, varhaiskasvatus, kielen kehitys, pienryhmätoimint

Who trusts investment advisors and why?

Background and objectives: There is a lack of research on the field of household finance concerning the factors affecting the probability to trust in investment advisors. Therefore this study concentrates on asking the question who trusts investment advisors and why. The findings provide pioneering results on this area of study. Advisory is an important part of banks' operations as advisors serve as sales negotiators for the banks' products. Trusting on advisory has great applications whether banks should invest in advisory and to what extent can the banks be blamed for the investment decisions of their customers. Data and methodology: The data used in this study is from Eurobarometer 60.2 survey which is administered by the European Commission. The survey asks for example whether respondent usually trusts the advice given by financial institutions. The data includes numerous variables which are used to explain trust. The study is done by using logistic regression analysis. This study attempts to discover the most relevant factors determining the probability of trusting investment advisors and this is done by examining the effects first individually and then combining them into a final model. Also subsample analysis is provided. Findings: The largest effects this study finds to influence the probability to trust in investment advisors are protection of confidential information by financial institutions and given information clarity and understandability. Other factors affecting the probability to trust are for example gender, home country, perceived difficulty to compare information or change banks, sentiment towards thinking about finances and financial services, having made bank transactions over the Internet and aggressive marketing techniques by financial institutions. Subsample analysis reveals for example significant country differences in these effects

Valmistuvien luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä heidän valmiuksistaan kohdata erityistä tukea tarvitseva oppilas. ” Kyllä se taitaa olla tuo työelämä, joka sitte lopulta tuohon opettaa”

Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella vastavalmistuvien luokanopettajien näkemyksiä heidän valmiuksistaan kohdata erityistä tukea tarvitseva oppilas yleisopetuksen luokassa. Tarkastelun kohteena ovat erityistä tukea tarvitseva oppilas yleisopetuksen luokassa sekä luokanopettajakoulutuksen tarjoamat edellytykset kohdata ja opettaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusta varten on haastateltu kuusi keväällä 2016 valmistunutta luokanopettajaopiskelijaa. Haastattelut toteutettiin loppukeväästä 2016. Aineiston analyysi on suoritettu sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla. Teoriaosuudessa avataan tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet kuten erityispedagogiikka, integraatio, segregaatio, inkluusio, kolmiportaisen tuen malli, lähikouluperiaate sekä erityistä tukea tarvitseva oppilas. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että luokanopettajakoulutuksen antamat valmiudet erityistä tukea tarvitsevan oppilaan kohtaamiseksi ja opettamiseksi olivat vastaajien mukaan niukat. Luokanopettajakoulutus koettiin pääosin liian tutkimuspainotteiseksi ja käytännön harjoittelua toivottiin enemmän. Vastaajat kokivat omat henkilökohtaiset valmiutensa, esimerkiksi rauhallisuuden, pääsääntöisesti erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opettamista tukevina. Erityistä tukea tarvitseva oppilas nähtiin oppilaana, jolla voi olla esimerkiksi oppimisvaikeuksia, pulmia käyttäytymisen ja sosiaalisten suhteiden kanssa, diagnooseja (ADHD) tai hän ei ole kiinnostunut koulunkäynnistä. Erityispedagogiikka koettiin tärkeänä osana luokanopettajan ammatillista osaamista etenkin tulevaisuuden koulua ajatellen. Toisaalta vastaajat näkivät lähes yhtä tärkeänä vaikuttavana asiana opettajan persoonallisuuden ja henkilökohtaiset ominaisuudet.Siirretty Doriast

Langattoman teknologian odotukset ja kokemukset vammaispalvelussa Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden toimialueella

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa Wireless technologies in assisting autonomous living (WTAL)- hankkeeseen liittyvä esiselvitys. (WTAL) -hankkeen tavoitteena oli uudentyyppisen tekniikan hyödyntäminen vanhus – ja vammaisväestön itsenäisessä asumisessa ja turvallisuuden lisäämisessä. Tunnistamiseen ja älykkääseen teknologiaan liittyviä asenteita kuvaillaan survey –kyselyn ja haastatteluiden avulla. Kyselyssä 35 palveluesimiestä sai verkkokyselyn ajalla 1.5.2012- 18.5.2012. Haastattelut toteutettiin Satakunnan Sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden toimialueella 11.10.2012. Vastauksia saatiin 8 (N=8) palveluesimieheltä ja johtajalta. Vastausprosentti jäi alhaiseksi (23%). Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden kohderyhmään kuuluivat palvelukotien, asumis- ja palveluyksikköjen, toimintakeskusten, asiantuntijapalvelujen esimies- ja päätäntävalta- asemassa olevia johtohenkilöitä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää vastauksia odotuksiin ja kokemuksiin tutkimus-kysymyksillä, joita oli kolme (3). 1) miten odotukset ja kokemukset koetaan ominaisuuksissa liittyen RFID -teknologiaan, konenäköön ja mobiilipelisovelluksiin, 2) Millaisia eroja ilmenee langattomaan teknologiaan liittyvissä odotuksissa ja kokemuksissa ja 3) Mitä RFID, konenäön ja mobiilipelisovellusten tuotteita oli käytössä Satakunnassa sosiaalipalveluissa. Tutkimustuloksissa nousi esiin asenteissa korkeita odotuksia laitteistojen toimivuudelle sekä nopean oppimisen odotuksia, mutta varsinaisia kokemuksia puuttui. Laitteiden tulee toimia ollakseen luotettavia ja niiden käyttö tulee voida nopeasti oppia, jo ensimmäisellä käyttökerralla. Toimivuuteen liittyvät myös korkeat helppokäyttöisyyden odotukset. Kameroiden suhteen näytti olevan selkeä käsitys siitä, että käyttö ei sovellu eettisyytensä vuoksi palvelutuotantoon. Myös mobiilipelien suhteen esiintyi vähäisesti epäilyä siitä, että eivät soveltuisi asiakaskunnalle sellaisenaan. Kehittämistarpeiden tuloksena vastauksissa nousi esiin, että RFID –paikannuksen ja tunnistamisen teknologiaa tulisi voida ottaa käyttöön laajemmin ja tähän liittyvää tuote- esittelyä tarvitaan, jotta hankintaketjuja voidaan kehittää.This study is part of Wireless technologies in Assisting Autonomous Living (WTAL) project. The aim of this study was to carry out preliminary study about attitudes regarding with wireless technologies in health care. The WTAL -project aimed at investigating new technologies suitable for the elderly and people with various disabilities to support independent living. Identification and smart technology related attitudes are discovered by means of a survey. The survey questionnaire was delivered to 35 service managers online in 01.05.2012-18.05.2012. Additional interviews were conducted at Satakunta Hospital District in the 10th of November 2012. The total amount of respondents were eight service supervisors (N=8). Response rate remained very low (23%). The target group consisted of unit directors in Satakunta Central Hospital in the area of home, housing and Rehabilitation services, residential and service centres, activity centres and Expert and professional services. The preliminary study implemented by using both qualitative and quantitative research methods. The purpose of the thesis was to find information related to expectations and experiences of unit directors concerning the three research questions: 1) How the expectations and experiences are perceived in attributes related to RFID technology, machine vision and mobile controlled games and applications, 2) What kind of differences are determining the expectations and experiences, and 3) What technologies related to RFID, machine vision or mobile games applications were used in Satakunta Hospital District area of Social Services. The research findings reveal attitudes with high expectations of functionality, as well as quick to learn how to use, but the actual experience of using the technology concerned was missing. The equipment is expected to operate reliably and the use should be easy to learn. As to functionality, the expectations for easy- to- use are high. As to the use of surveillance cameras, each of the respondents was rejecting the use of cameras in the services due to ethical reasons. Also as to mobile games, some doubts about usability emerged. Regarding with developmental needs it emerged that RFID tracking and identification technologies should be introduced more widely, and product demonstrations are needed in order to develop procurement

Skogsvård på sura sulfatjordar

Vid markberedning och iståndsättningsdikning i skogarna i våra kustområden bör man uppmärksamma de risker som de sura sulfatjordarna utgör för vattendragen. Under de senaste åren har karteringen av de potentiella riskområdena inletts, men uppgifter saknas fortfarande från betydande arealer. Sura sulfatjordar påträffas i de kustområden som ligger under Litorinahavets högsta kustlinje. I norra Finland når Litorinaområdet upp till ca 100 meter och i södra Finland 30-40 meter över den nuvarande havsnivån. Exceptionellt sura jordar kan förekomma också i områden där berggrunden utgörs av svartskiffer, men dessa behandlas inte här. Enligt internationella bedömningar har Finland den största arealen sura sulfatjordar i Europa. Surheten i de sura sulfatjordarna orsakas av järnsulfidhaltiga avlagringar i jordmånen. När dessa blottläggs eller kommer i kontakt med syre i samband med torrläggning, inleds en oxidationsprocess. Produkterna av denna oxidationsprocess syns i jordmånen som röd- eller guldbruna skikt eller rostfläckar. Det vatten som urlakas via dessa jordar är ytterst surt och har en hög halt av lösta metaller och utgör därför ett allvarligt hot mot vattenorganismer och orsakar omfattande skador på fiskbestånden. Problemen i vattendragen accentueras om en torrperiod åtföljs av kraftiga eller inhållande regn. Risken för försurning i vattendragen är störst i jordbruksområden med täckdikesnätverk. Dränering inom skogsbruket är inte lika genomgripande och anses av den orsaken inte medföra lika stora risker. Lokalt kan effekterna av skogsvårdsåtgärder emellertid vara stora, och för att undvika försurningsepisoder bör därför alla aktörer känna till riskområdena och beakta dem vid planering och praktiska åtgärder. Det går att undvika skadeverkningar på vattendragen och vattenorganismerna genom att undvika att gräva ända ner till de sulfidhaltiga markskikten. Iståndsättningsdikning av skogsmark utgör den största risken för exponering och blottläggning av sulfidskikten. I kustregionerna bör man undersöka huruvida det förekommer sulfidhaltiga markskikt på det planerade grävdjupet redan då man gör upp en dikningsplan. Grävningen skall begränsas till skikten ovanom sulfidjorden. Då man är osäker, kan man ta markprover med en provborr eller en spade. Ur markproverna kan man ofta avgöra sannolikheten för sulfidjord redan på platsen genom att titta på och lukta på proverna, men större visshet om risken för försurning fås genom upprepade pH-bestämningar eller svavelanalyser av markprovet. Dessutom bör man observera, att en förundersökning inte alltid ger en heltäckande bild av sulfidskiktens utbredning, utan de kan påträffas senare under grävningsarbetets gång eftersom sulfidskiktens djup och omfattning varierar lokalt. Försurning kan också ske i samband med markberedning vid skogsföryngring. Speciellt på fastmarker kan det normala markberedningsdjupet nå ytliga sulfidhaltiga skikt, och då kan försurning och urlakning av metaller i toxiska mängder utgöra ett hot för trädplantorna. Avsikten med den här guiden är att redogöra för de mest effektiva metoderna som den tillbuds stående forskningen har att erbjuda för att undvika försurnings- och metallskador under iståndsättningsdikning och skogsföryngring.201